20.9.2023 17 (28)
kustannuslaskelman lähtöoletuksena on, että työtä tehdään 8 kuukautta vuodessa
uudella koneella. Puolet kaudesta konetta käytetään kahdessa 8 tunnin vuorossa ja
puolet kaudesta yhdessä 8 tunnin vuorossa. Työmaa-ajaksi kertyy näin 2016 tuntia
vuodessa. Maanmuokkauskoneen hyödyntämisasteeksi arvioitiin 85 %, jolloin
koneen käyttötunteja kertyy 1 714 tuntia vuodessa. Vuosittaisena työmääränä
käytettiin 210 hehtaaria.
Kaivinkoneen kustannuslaskelmaa varten tehdyn selvityksen perusteella
päädyttiin siihen, että uusien tela-alustaisten, 21-tonnisten kaivinkoneiden hinnat
olivat keskimäärin 176 800 € ilman lisävarusteita. Muokkauskäytössä käytetään
usein hieman pienempää kaivinkonetta, mutta pienemmän kaivinkoneen hinnan
metsävarustuksella arvioitiin olevan suurin piirtein sama. Hinnat on selvitetty
kaivinkonemyyjien ja metsänparannusyrittäjien haastatteluin. Kaivinkoneen
arvonalenemana käytettiin 15 % vuodessa ja pitoaikana 8 000 h.
Käyttöpääoma on arvioitu metsäkoneyrityksen tilinpäätöstietojen perusteella,
joissa rahat ja pankkisaamiset olivat 12,6 %. Tämä vastaa varsin hyvin yhden
muokkauskuukauden palkkoja, vakuutuksia, siirtoja, polttoaineita ja huolto- ja
hallintokuluja.
Työtunnit ja koneen työmaa-aika selvitettiin kyselyllä. Keskimääräisenä
työmaakokona käytettiin 1,5 ha. Tämä tieto selvitettiin yrittäjähaastatteluin ja
lisäksi sitä verrattiin myös Suomen keskimääräiseen leimikkokokoon.
Keskimääräinen siirtoaika on selvitetty haastatteluin. Koneen käyttötunnit on
selvitetty haastatteluin.
Tuotos ja määrät: Kokonaismäärä (ha) muokkauskaudella selvitetty haastatteluin.
Käyttötuntituotos laskettu kokonaishehtaarimäärän ja koneen käyttötuntien
perusteella.
Työtunnit koostuvat konetyöstä (85 %), koneiden siirroista (7 %) sekä
päivittäisistä huoltotöistä (8 %).
Työpalkat ja lisät TES:n mukaan. Matkakustannukset kilometrikorvauksena.
Vakuutuksien hinnat selvitetty vakuutusyhtiöltä. Vakuutuksien hintoihin
vaikuttavat monet eri tekijät, mutta hintoina käytetty keskimääräisiä hintoja.
Kirjanpitokulut muodostuvat kirjanpito, toimisto, ohjelmistopalvelut ja muista
kuluista.
Keskimääräinen siirtomatka on noin puolet hakkuukoneiden siirtomatkoista.
Arvio siirtomatkasta perustuu Koneyrittäjien metsänparannustöitä koskevan
asiakastahokyselyn tuloksiin vuosilta 2016–2018. Näissä kyselyissä siirtomatka
seuraavalle työmaalle yhteen suuntaan oli keskimäärin 20 km. Oletuksena on se,
että maamuokkausyritys palvelee useita asiakkaita ja pystyy näin lyhentämään
siirtomatkoja puunkorjuuseen verrattuna, jossa useinkin koneella tuotetaan
palvelua yhdelle asiakkaalle. Siirroille ei ole tehty omaa kustannuslaskentaa, vaan
on pyritty määrittämään siirtojen pituus ja kilometrikustannus vanhan indeksin
perusteella.
Työmaakäynneille ja työnjohdolle on oletuksena, että työnjohto käy noin joka
toisella työmaalla, mutta jokaiseen työmaahan liittyy toimistotyönä tehtävää
työnjohtoa.
Polttoaineen kulutus selvitetty haastatteluin. Laskelmassa oletetaan, että
moottorissa käytetään urealaitteistoa.
Korjaus- ja huoltokuluja on määritelty seuraavasti. Huoltokustannukset
määriteltiin uuden koneen huoltosopimuksen hinnalla, joka selvitettiin
konemyyjiltä. Tämän päälle lisättiin vielä korjaus- ja kulutusosia, jotka eivät
20.9.2023 18 (28)
kuulu huoltosopimuksen piiriin. Maanmuokkauskäytössä olevan kaivinkoneen huolto- ja korjauskulujen osuus on maarakennuskäytössä olevaa konetta suurempi, koska työ suoritetaan hankalassa metsämaastossa ja kone on kovemmalla rasituksella.
4.3 Manuaalisen metsänhoitotyön laskennan lähtötiedot Manuaalisen metsänhoitotyön indeksiä on tuotettu elokuusta 2023 lähtien. Erillisindeksin kustannusrakenne perustuu vuoden 2020 kustannustasoon ja esitetään erikseen raivaussaha- ja istutustyölle. Kustannuslaskelman lähtöoletuksena on, että raivaussahatyötä tehdään 7,5 kuukautta vuodessa ja istutustyötä 3 kuukautta vuodessa. Raivaussahatyössä sahatyötä oletetaan tehtävän 7 tuntia päivässä ja muuta työtä 1 tunti päivässä. Istutuksessa on oletettu tehtävän 8 tunnin työpäivää. Vuosityöajaksi kertyy näin ollen raivaussahatyössä 1 290 tuntia ja istutustyössä 516 tuntia. Palkat on oletettu Metsäalan työehtosopimuksen mukaisiksi, raivaussahatyössä VR II – työkokemus yli 15 vuotta ja istutustyössä VR II – työkokemus yli 10 vuotta. Raivaussahatyössä työntekijälle maksetaan käyttötuntikorvaus oman sahan käytöstä. Sahakorvaus on TES-sopijapuolien vuosittain vahvistama. Keskimääräisen edestakaisen työmatkan on oletettu olevan 60 kilometriä/päivä. Työntekijöiden on oletettu tekevän se omalla autolla. Istutustyössä kyydissä on oletettu olevan yksi lisähenkilö ja, että peräkärryä tarvitaan joka toisella matkalla. Matkakulujen korvaamisessa käytetään verohallinnon vahvistamia kilometrikorvauksia. Hallinnon ja työnjohdon kustannuksiin sisältyy työnjohdon palkka- ja palkansivukulut työmatkakuluineen, työmaaohjeiden välityksen kulut ja hallinon kuluja kuten toimitila, puhelin, kirjanpito, tilintarkastus, pankkipalvelut ja toimistotarvikkeet.
5 Indeksin kustannustekijät ja hintaseuranta Metsäkone-, maanmuokkauskone- ja hakkuri-indeksin kustannustekijöistä muuttuvia kustannuksia ovat
- polttoaineet
- korjaus ja huolto
- kuljetukset.
Kiinteitä kustannuksia ovat - palkat
- välilliset palkat
- matka ja majoitus
- pääoman poisto
- korkokustannukset,
- vakuutukset sekä
- hallinto ja työnjohto.
20.9.2023 19 (28)
Täydellisen indeksin tuottaminen on käytännössä usein mahdotonta, jonka vuoksi
joudutaan tekemään laadinta- ja ylläpitotyötä helpottavia ratkaisuja.
Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon, joko laskien tai arvioiden,
kustannustekijät mahdollisimman kattavasti.
Sen sijaan hintaseurantaan voidaan valita melko rajoitettu joukko muuttujia. Isoa
hyödykejoukkoa kuvataan hintaseurannassa muutamien ns. edustavien
hyödykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden yleisimpien
metsäkoneiden ostohintojen muutoksia ja oletetaan, että kaikkien koneiden
ostohinnat muuttuvat samalla tavalla. Edustavat hyödykkeet pyritään valitsemaan
siten, että ne ovat merkityksellisiä ilmiöalueen kuvaamisen kannalta. Edustavia
hyödykehintoja seurataan kuukaudesta toiseen ja niistä lasketaan pisteluvut.
Metsäalan kone- ja autokustannusindeksissä on seuraavia hintanimikkeitä ja/tai
hyödykkeitä:
5.1 Palkat
Metsäkoneiden ja hakkurien palkkakustannuksia seurataan metsäkonealan
työehtosopimuksen mukaisilla tuntipalkoilla. Metsätraktoreissa seurataan
palkkaryhmään II kuuluvien yli 6 ja yli 10 vuoden ammattikokemuksen omaavien
työtekijöiden taulukkotuntipalkkojen keskiarvoa. Hakkuukoneissa seurataan
puolestaan palkkaryhmään III kuuluvien yli 6 ja yli 10 vuoden
ammattikokemuksen omaavien työtekijöiden taulukkotuntipalkkojen keskiarvoa.
Lisäksi seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisia ilta- ja
yövuorolisiä. Maanmuokkauskoneissa seurataan samaa palkkaryhmää kuin
metsätraktoreissa.
Hakkureissa seurataan palkkaryhmiä II ja III, joista kummastakin on mukana yli 8
vuotta ja yli 10 vuotta alalla olevien tuntipalkat. Lisäksi seurataan metsäkonealan
työehtosopimuksen mukaisia iltavuorolisiä.
Turpeennoston konekustannusindeksissä seurataan turvetuotantoalan
työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Tes I ja II palkkaryhmä sekä
iltavuorolisiä.
Puutavarayhdistelmien indeksissä seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen
mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla
olleiden täysperävaunun kuljettajien tuntipalkat.
Manuaalisessa metsänhoitotyössä seurataan metsäalan työehtosopimuksen
mukaisia taulukkopalkkoja. Tes II palkka ja yli 15 vuotta alalta kertynyt
ammattikokemus ja istutustyössä Tes II palkka ja yli 10 vuotta alalta kertynyt
ammattikokemus
5.2 Välilliset palkat
Metsäkoneiden, maanmuokkauskoneiden, hakkurien ja turpeennoston välillisiä
palkkakustannuksia seurataan ns. sosiaalipalkkojen kehitystä seuraamalla sekä
sosiaalivakuutusmaksuilla. Sosiaalipalkkoja ovat lomapalkka, lomaraha, sairaus-
ja tapaturma-ajan palkka, palkalliset vapaapäivät sekä työajan lyhentäminen.
Sosiaalivakuutusmaksuja ovat eläkevakuutusmaksu (TyEL), työnantajan
sosiaaliturvamaksut, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-,
ryhmähenkivakuutus- ja työnantajan vastuuvakuutusmaksu sekä työterveyshuolto.
Turpeennoston henkilökuluissa on oletettu, että henkilöstöstä on 90 %
kausityötekijöitä, jotka tekevät 76 % osuuden tehdyistä työtunneista
Puutavarayhdistelmässä, jossa sovelletaan kuorma-autoalan välillisten palkkojen
laskentamallia, sosiaalipalkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha,
20.9.2023 20 (28)
sairasajan palkka, palkalliset vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen (ns.
pekkaspäivät) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha.
Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TyEL-maksu,
tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.
Manuaalisen metsänhoitotyön välillisiä palkkakustannuksia seurataan ns.
sosiaalipalkkojen kehitystä seuraamalla sekä sosiaalivakuutusmaksuilla.
Sosiaalipalkkoja ovat lomapalkka, lomaraha, sairaus- ja tapaturma-ajan palkka,
palkalliset vapaapäivät, työajan lyhentäminen sekä koulutuspäivät
(työturvallisuus). Sosiaalivakuutusmaksuja ovat eläkevakuutusmaksu (TyEL),
työnantajan sosiaaliturvamaksut, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-,
ryhmähenkivakuutus- ja työnantajan vastuuvakuutusmaksu sekä työterveyshuolto.
Sosiaalipalkat määräytyvät prosentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmaksut
prosentteina palkkasummasta (palkat + sosiaalipalkat). Näiden muutosten
vaikutuksen laskemisessa hyödynnetään Tilastokeskuksessa tehtyä
laskentapohjaa.
Välillisten palkkojen kustannuserän kehitykseen vaikuttavat välillisten palkkojen
perusteissa tapahtuvat muutokset ja palkoissa tapahtuvat muutokset.
5.3 Matka ja majoitus
Metsäkoneiden matka- ja majoituskuluja seurataan metsäkonealan
työehtosopimuksen mukaisella henkilöauton käytöstä maksettavalla
kilometrikorvauksella, ylläpitokorvauksella sekä ateriakorvauksella. Hakkurin
kustannusindeksi sisältää vain ateriakorvauksen. Manuaalisessa
metsänhoitotyössä seurataan metsäalan työehtosopimuksen ajoneuvotyypin
mukaisia kilometrikorvauksia.
5.4 Polttoaineet
Metsätyökoneissa, hakkureissa ja turpeennostossa polttoainekustannus tarkoittaa
työkoneissa käytetyn polttoaineiden kustannusta.
Työmaakulkemisten ja koneiden siirroista aiheutuvia polttoainekustannuksia ei
seurata erikseen. Työmaakulkemiset huomioidaan kilometrikorvauksen
muutoksen kautta. Koneiden siirtojen aiheuttama polttoainekustannus välittyy sitä
kautta, että koneiden siirtojen kustannuksen kehitystä seurataan
puutavarayhdistelmien kustannusindeksin avulla.
Moottoripolttoöljyn hintoja seurataan öljy-yhtiöiden ilmoittamien
moottoripolttoöljyjen myyntihinnoilla. Metsätraktoreiden, hakkuukoneiden ja
jatkuvatoimisen maanmuokkauksen indekseissä AdBlue on mukana
polttoaineissa. Muissa osaindekseissä AdBlue kulut ovat korjaus- ja
huoltokustannuksissa.
Puutavarayhdistelmäindeksissä polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn
hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden ilmoittama kuukauden myynnin mukainen
D-asemien keskihinta.
5.5 Sahakorvaus
Manuaalisesti tehtävässä metsänhoitotyössä polttoaineiden kustannus on
sisällytetty raivaussahatyön osalta erilliseen moottori- ja
raivaussahakorvauslaskelmaan. Laskelma tehdään vuosittain sitoutumattoman
ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation toimesta.
20.9.2023 21 (28)
Laskelmassa huomioidaan yleisimpien ammattikäytössä olevien moottori- ja
raivaussahojen poltto- ja voiteluaineiden, huollon, varaosien sekä
pääomakustannusten muuto.
Saadun indeksilaskelman avulla Tes-sopijaosapuolet laskevat sahalle maksettavan
käyttötuntikorvauksen, jota vastaavasti Tilastokeskus seuraa laatimassaan
manuaalisen metsänhoitotyön kustannusindeksissä.
5.6 Korjaus ja huolto
Metsä- ja maanmuokkauskoneissa, hakkureissa ja turpeennostossa korjauksen ja
huollon kustannuserä koostuu työ-, varaosa- ja rakennuskustannuksista,
metsätyökoneilla lisäksi teräketju- ja laippa- sekä voiteluainekustannuksista.
Työkustannusten on metsäkoneissa oletettu olevan ostetun korjaustyön
kustannuksia. Hakkuri-indeksissä kaksi kolmasosaa työkustannuksista on omaa
työtä ja yksi kolmasosa ostettua työtä. Ostetun työn kustannuksia seurataan
korjaamojen tuntiveloitushinnoilla. Oman työn kustannuksia seurataan
metsäkonealan työehtosopimuksen tuntipalkalla (pr. III ja kokemus 8-10 vuotta).
Metsätraktoreiden osalta vara- ja kulutusosien hintaseurannassa ovat
metsätraktoreiden, hydrauliikkaletkut, hydrauliikkapumput, renkaat, ketjut,
starttimoottorit, laturit, telat, moottoriöljyn suodatin, hydrauliikan suodatin, DEF-
suodatin, kahmari, rotaattori ja ohjauskahva.
Hakkuukoneiden varaosien hintaseurannassa ovat hydrauliletkut, hydraulipumput,
pituusanturit, hydraulimoottorit, moottoriöljyn suodatin, hydrauliikan suodatin,
sahanmoottorit, etukarsimaterä ja rotaattori. Lisäksi hakkuukoneissa seurataan
teräketjujen ja sahalaippojen myyntihintoja. Lisäksi metsäkoneissa seurataan
voiteluaineiden, kuten moottori-, teräketju- ja hydrauliöljyjen, myyntihintoja.
Maanmuokkauskoneina käytettävien metsätraktoreiden osalta seurataan
voimansiirron osien, jakolaatikoiden ja perien hintoja. Äkeiden ja laikkureiden
uusien terälappujen hinnat ovat myös seurannassa.
Hakkuri-indeksin vara- ja kulutusosien hintaseurannassa ovat kahden kolmasosan
painolla hakkurien kulutusosat ja yhden kolmasosan painolla raskaan kuorma-
auton varaosat. Hakkurien varaosia ovat terät, vastaterät ja pitimet. Alustan
varaosien hintaseurannassa käytetään kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin
sisältyvien raskaan kuorma-auton varaosien hintoja sekä renkaiden ja
rengastöiden hintoja.
Huoltorakennusten hintaa seurataan rakennuskustannusindeksin osaindeksillä
Teollisuus- ja varastorakennus.
Puutavarayhdistelmissä korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu
korjaamotyöstä, kulutus- ja varaosien hinnoista, voiteluaineista sekä AdBlue-
urealiuoksesta. Korjaamotyön osuus on 55 prosenttia, kulutus- ja varaosien 30
prosenttia, voiteluaineiden 5 prosenttia ja urean 10 prosenttia.
Työkustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksin osaindeksillä
määräaikaishuolto, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla ja
asentajan palkkakustannuksilla. Lisäksi seurannassa on huoltosopimusten hintoja.
Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaamisessa käytetään alustan,
polttoainejärjestelmän, voimansiirron, jarru- ja painejärjestelmän sekä akseliston
ja jousituksen varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen
moottoriöljyjen hintakehitystä. Moottoriurean hintatiedot saadaan öljy-yhtiöiltä.
20.9.2023 22 (28)
5.7 Renkaat
Erillistä renkaiden kustannustekijää seurataan puutavarayhdistelmien
kustannusindeksissä. Hakkuri-indeksissä ne sisältyvät korjauksen ja huollon
erään. Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista,
rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Uusien renkaiden osuus
on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia.
Oletuksena on, että uuden renkaan runko pinnoitetaan keskimäärin yhden kerran
elinkaarensa aikana.
Hintaseurannassa on uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden
pinnoitushintoja. Rengastöiden osalta seurataan pakettihintoja sekä irrotus- ja
kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja.
5.8 Siirrot
Metsätyökoneiden siirroista aiheutuvien kulujen kehittymistä seurataan
Puutavarayhdistelmän kokonaisindeksillä.
5.9 Pääoman poisto
Pääoman poistoa seurataan myydyimpien metsätraktori-, hakkuukone- sekä
hakkurimerkkien ja -mallien myyntihinnoilla. Konemerkkien väliset painot on
arvioitu eniten myytyjen merkkien ja mallien perusteella. Käytettyjen
maanmuokkauskoneiden pääoman poistoa seurataan uusien metsätraktorien ja
muokkauslaitteiden myyntihintojen perusteella.
Puutavarayhdistelmäindeksissä seurataan erimerkkisten kuorma-autojen alustojen,
päällirakenteiden, perävaunujen ja varusteiden hintoja. Varusteissa seurataan
hytillisen nosturin ja kuormavaa’an hintoja.
Turpeennoston koneiden pääoman poistoa seurataan suurimpien
maataloustraktoreiden hinnoilla.
5.10 Korkokustannukset
Seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa.
Seurannassa huomioituu siten aito marginaali ja sen muuttuminen. Tiedot saadaan
Suomen Pankista. Korkokustannukset riippuvat sekä korkoprosentista että
pääoman eli konekaluston hinnan kehityksestä.
5.11 Vakuutukset
Vakuutusmaksuissa seurataan metsätraktoreiden, hakkuukoneiden ja
maanmuokkauskoneiden täyskaskovakuutusta sekä moottorityökoneiden
liikennevakuutusmaksua. Hakkuri-indeksin vakuutusmaksuja seurataan eri
vakuutuslaitoksista saatujen hakkurien täyskaskon vakuutusmaksuja sekä
raskaiden kuorma-autojen liikennevakuutusmaksuja.
Puutavarayhdistelmäindeksissä seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus-
ja autovakuutusmaksuja sekä keskeytysvakuutusmaksua.
Turpeennoston konekustannusindeksin vakuutusmaksuja seurataan
vakuutuspaketilla, jossa on huomioitu liikennevakuutus, osakasko ja
vastuuvakuutus.
5.12 Liikennöimismaksut
Puutavarayhdistelmien liikennöimismaksuissa seurataan käyttövoimaveroa, auton
ja perävaunun katsastusmaksuja ja liikennelupamaksua.
20.9.2023 23 (28)
5.13 Hallinto ja työnjohto
Metsäkoneiden ja hakkurien Hallinto ja työnjohto -erän kustannukset koostuvat
palkka-, oman auton käyttö-, kirjanpito- ja tilintarkastus- sekä toimistokuluista.
Työnjohdon kustannuksia seurataan metsätoimihenkilöiden palkkojen
sopimuskorotuksilla huomioiden myös välillisissä palkkakustannuksissa
tapahtuvat muutokset. Yrittäjän oman auton käyttökuluja seurataan
verohallituksen vahvistamalla verottomalla kilometrikorvauksella.
Puutavarayhdistelmien hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20
prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista.
Puutavarayhdistelmässä seurataan kuljetusalan johdon ja toimihenkilöiden
palkkoja välillisine palkkakustannuksineen.
Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen kustannuksia seurataan palvelujen
tuottajahintaindeksin osaindeksillä Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja
veroneuvonta. Toimistokulujen seurannassa on kuluttajahintaindeksin
alaindekseistä muodostettu kori, joka sisältää toimistovuokria kuvaavan
kokonaisindeksin, sähkön, posti- ja puhelinmaksut, älypuhelimet, tietoliikenne,
ohjelmistolisenssit, tietojenkäsittelylaitteet, sanoma- ja aikakauslehdet sekä
paperi- ja piirustustarvikkeet.
Hallinnon kustannuslajiin sisältyy puutavarayhdistelmien kustannusindeksissä
myös digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien kustannusten seuranta.
5.14 Ylläpito (kustannuserä sisältyy ainoastaan Puutavarayhdistelmiin)
Puutavarayhdistelmien ylläpitokustannuksista 40 prosenttia on ostetun pesun
kustannuksia, 20 prosenttia kuljettajan itse tekemää ylläpitotyötä ja 20 prosenttia
asentajan palkkakustannuksia. Loput 20 prosenttia jakautuu puoliksi
sähkökuluihin ja muihin kuluihin. Pesukustannuksia seurataan kuorma-autojen
pesuun erikoistuneiden yritysten pesuhinnoilla. Kuljettajan itse tekemän
ylläpitotyön kustannuksia seurataan kuljettajan palkka- ja välillisillä
palkkakustannuksilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön
hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin
pisteluvulla.
6 Indeksin laskeminen
Metsäalan kone- ja autokustannusindeksit lasketaan Laspeyres'n indeksikaavalla,
jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut
kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä
tapauksessa vuoteen 2020. Käytännössä indeksit lasketaan seuraavasti
𝐼𝑛𝑑𝑡 = ∑ 𝑤𝑖
𝑝𝑖𝑡
𝑝𝑖0
𝑛
𝑖=1 ,
jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, n on indeksien sisältämien
nimikkeiden lukumäärä, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankohtana ja pit
nimikkeen i hinta ajankohtana t.
Kiinteämääräisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan
painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta
toiseen.
Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein.
Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi
teknologian muuttumisen takia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin.
20.9.2023 24 (28)
Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Muita mahdollisia virhelähteitä ovat esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyödykkeeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, tuotteissa tapahtuvien teknisten muutosten eli laadunmuutosten puutteellinen huomiointi indeksiä laadittaessa, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset hinta-aineiston käsittelyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksin sisään katkeamattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan tuotteiden laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset.
7 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta
7.1 Muutosten laskeminen
Indeksipistelukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä
prosentteina. Muutosprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla:
,100*
0
0
I
II t −
jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi.
Metsäalan kone- ja autokustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan
Tilastokeskuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat
pisteluvut ovat kuitenkin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän
näistä luvuista laskemat muutokset voivat erota desimaalin verran julkaistuista
vuosimuutoksista.
Seuraavassa esimerkissä lasketaan Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin
kokonaisindeksin 2020=100 vuosi- ja kuukausimuutos tammikuussa 2022:
Pisteluku tammikuussa 2022: 117,6
Pisteluku joulukuussa 2021: 112,5
Pisteluku tammikuussa 2021: 104,9
𝑉𝑢𝑜𝑠𝑖𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠 = (117,6 − 104,9)
104,9 ∗ 100 % ≈ 12,1
𝐾𝑢𝑢𝑘𝑎𝑢𝑠𝑖𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠 = (117,6 − 112,5)
112,5 ∗ 100% ≈ 4,5
Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksien
vuosimuutokset eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta
lähtien vuosimuutokset ovat samat 2015=100- ja 2020=100-indekseillä, on
joulukuu 2022. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2021
indeksejä on laskettu omilla painorakenteillaan, ja koska vanhaa 2015=100-
indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2020=100-indeksillä.
Ketjutuskuukausi on joulukuu 2021. Tammikuusta 2022 alkaen
kuukausimuutokset ovat samat sekä 2015=100- että 2020=100-indeksillä.
20.9.2023 25 (28)
7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Tapahtuneet hinnanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon, kun tarkastellaan metsäalan kone- ja autokustannusindeksin vuosimuutoksia. Kustannustekijän, jonka paino on suuri, kuten esimerkiksi polttoaineen, pienikin hinnanmuutos aiheuttaa merkittävän vaikutuksen kokonaisindeksiin. Alla on esimerkkilaskelma hinnanmuutosten vaikutuksen laskemisesta puutavarayhdistelmän kustannusindeksissä.
- polttoaineiden paino kokonaisindeksistä: 28,4 %
- polttoaineiden tammikuun 2021 pisteluku: 112,7
- polttoaineiden tammikuun 2022 pisteluku: 145,5
- puutavarayhdistelmän kustannusindeksin 2020=100 kokonaisindeksin pisteluku
tammikuussa 2021 oli 104,9.
Tammikuussa 2022 puutavarayhdistelmän kokonaisindeksin pisteluku oli 117,6. Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin vuosimuutos on täten:
(117,6−104,9)
104,9 ∗ 100% = 12,1 prosenttia.
Käytännössä joidenkin tuotteiden hinnat saattoivat nousta ja joidenkin laskea,
mutta vuositasolla puutavarayhdistelmän kustannusindeksin laskennassa
käytettävät hinnat nousivat keskimäärin 12,1 prosenttia.
Tämä muutos halutaan hajottaa additiivisiin komponentteihin, eli
prosenttiyksiköihin, ja selvittää, kuinka paljon kokonaisindeksin 12,1 prosentin
muutoksesta johtui polttoaineiden kallistumisesta, jotka siis nousivat vuodessa
29,1 prosenttia.
Polttoaineiden hinnanmuutoksen vaikutus puutavarayhdistelmän
kokonaisindeksiin voidaan laskea seuraavasti:
28,4∗(145,5−112,7)
104,7 = 8,9 prosenttiyksikköä.
Eli 12,1 prosentin noususta 8,9 prosenttiyksikköä johtui polttoaineiden
kallistumisesta ja loput 3,2 prosenttiyksikköä muiden hintojen kallistumisesta.
Indeksilaskennasta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen Opi tilastoista
tai indeksit tutuiksi.
7.3 Vanhojen perusvuosien indeksien ketjuttaminen
Vanhoilla perusvuosilla olevia hintaindeksejä ei lasketa aidosti, vaan niitä
ketjutetaan uusilla 2020=100-indekseillä käyttäen joulukuun 2021
indeksipisteluvuista laadittuja kertoimia.
Alle on listattu ketjutuskertoimia, joilla vanhojen perusvuosien indeksejä
ketjutetaan.
Ketjutuskertoimella kerrotaan 2020=100-pisteluku ketjutetun 1995=100-
indeksin saamiseksi.
Metsätraktorit 1,67053
Hakkuukoneet 1,5714
Kokonaisindeksi 1,61342
20.9.2023 26 (28)
Ketjutuskertoimella kerrotaan 2020=100-pisteluku ketjutetun 2000=100-
indeksin saamiseksi.
Metsätraktorit 1,4624
Hakkuukoneet 1,38156
Kokonaisindeksi 1,41603
Ketjutuskertoimella kerrotaan 2020=100-pisteluku ketjutetun 2005=100-
indeksin saamiseksi.
Metsätraktorit 1,27349
Hakkuukoneet 1,23555
Kokonaisindeksi 1,25186
Hakkuri 1,28245
Puutavarayhdistelmät 1,39429
Ketjutuskertoimella kerrotaan 2020=100-pisteluku ketjutetun 2010=100-
indeksin saamiseksi.
Metsätraktorit 1,11802
Hakkuukoneet 1,11202
Kokonaisindeksi 1,11445
Hakkuri 1,09045
Puutavarayhdistelmät 1,16025
Metsätraktori, ilman polttoainetta 1,13159
Hakkuukone, ilman polttoainetta 1,11574
Kokonaisindeksi, ilman polttoainetta 1,12224
Hakkuri, ilman polttoaineitta 1,11155
Vanhan indeksin tietyn sarjan ketjutus tehdään vastaavalla uuden indeksin
sarjalla. Tilastokeskus laskee kertoimet kahden desimaalin katkaistuista luvuista.
Kertoimeen otetaan mukaan viisi desimaalia.
Vanhoille kustannuslajikohtaisille pääryhmille ketjutuskertoimet muodostetaan
kuukausipaketissa olevien pistelukujen avulla. Ketjutuskuukausi on joulukuu
2021. Kerroin muodostetaan jakamalla vanhan perusvuoden indeksin pisteluku
uuden indeksin sitä vastaavalla pisteluvulla.
Esimerkiksi 2015=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmälle saadaan
ketjutuskerroin laskemalla 133,2/142,6=0,93408 (katkaisu viiteen desimaaliin).
Tällä luvulla kerrotaan haluttu 2020=100-indeksin Polttoaineet-pääryhmän
pisteluku ketjutetun 2015=100-pisteluvun saamiseksi. Esimerkiksi tammikuun
2022 pisteluvuksi saadaan 2015=100 polttoaineindeksille 0,93408 * 157,8 =
147,4.
7.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta
Indeksejä sovelletaan sopimuksissa useilla tavoilla. Indeksimuutos voidaan viedä
sopimuksessa olevaan hintaan täysimääräisenä tai osittain, esim.
indeksimuutoksesta 70 prosenttia. Sopimuksessa oleva hinta voidaan sitoa
kokonaisindeksiin (metsäalan konekustannusindeksin kokonaispisteluku),