metsaalan_kone_ja_autokustannusindeksi_2020-100_menetelmaseloste.pdf

METSÄALAN KONE- JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI 2020=100,
Menetelmäseloste Tilastokeskus, Palvelut ja teollisuus

20.9.2023 1 (28)

Sisällys 1 Indeksin taustaa ................................................................................................................. 2 2 Indeksin määritelmä ja käyttö ............................................................................................. 3 3 Indeksien painorakenteet ................................................................................................... 4 3.1 Metsäkoneiden, hakkurin, turpeen nostokoneiden sekä jatkuvatoimisen maanmuokkauksen ja maanmuokkaus kaivinkoneella painorakenne ......................................................................................... 5 3.2 Puutavarayhdistelmän painorakenne ......................................................................................... 9 3.3 Manuaalisen metsänhoitotyön painorakenne ........................................................................... 10 4 Indeksien perusteet ja lähtöarvotiedot .............................................................................. 11 4.1 Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen laskennan lähtötiedot ............................................... 15 4.2 Kaivinkoneella tapahtuvan maanmuokkauksen laskennan lähtötiedot .................................... 16 4.3 Manuaalisen metsänhoitotyön laskennan lähtötiedot ............................................................... 18 5 Indeksin kustannustekijät ja hintaseuranta ....................................................................... 18 5.1 Palkat ....................................................................................................................................... 19 5.2 Välilliset palkat ......................................................................................................................... 19 5.3 Matka ja majoitus ..................................................................................................................... 20 5.4 Polttoaineet .............................................................................................................................. 20 5.5 Sahakorvaus ............................................................................................................................ 20 5.6 Korjaus ja huolto ...................................................................................................................... 21 5.7 Renkaat .................................................................................................................................... 22 5.8 Siirrot ........................................................................................................................................ 22 5.9 Pääoman poisto ....................................................................................................................... 22 5.10 Korkokustannukset................................................................................................................... 22 5.11 Vakuutukset ............................................................................................................................. 22 5.12 Liikennöimismaksut .................................................................................................................. 22 5.13 Hallinto ja työnjohto .................................................................................................................. 23 5.14 Ylläpito (kustannuserä sisältyy ainoastaan Puutavarayhdistelmiin) ......................................... 23 6 Indeksin laskeminen ........................................................................................................ 23 7 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta .............................................................................. 24 7.1 Muutosten laskeminen ............................................................................................................. 24 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin ......................................................................... 25 7.3 Vanhojen perusvuosien indeksien ketjuttaminen ..................................................................... 25 7.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta ................................................ 26 8 Indeksin julkaiseminen, vanhat indeksit ja indeksien saatavuus ....................................... 27

20.9.2023 2 (28)

1 Indeksin taustaa Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiä (MEKKI) on tuotettu vuodesta 1989 lähtien. Metsäkoneiden osaindekseinä ovat olleet hakkuukoneet ja metsätraktorit. Joulukuusta 2007 lähtien alettiin julkaista puutavarayhdistelmien kustannusindeksiä ja vuoden 2011 alusta metsäalan kustannusindeksien määrää kasvatettiin hakkurien kustannusindeksillä.
Perusvuosiuudistuksessa 2010=100 tilaston nimi muutettiin Metsäalan konekustannusindeksistä sen sisältöä paremmin kuvaavaksi Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiksi. Tilastosta on käytetty lyhennettä MEKKI. Perusvuosiuudistuksen 2015=100 yhteydessä uutena indeksinä tuli mukaan turpeennoston konekustannusindeksi.
Perusvuosiuudistuksen 2020=100 yhteydessä lisättiin uutena indeksinä jatkuvatoiminen maanmuokkaus. Vuonna 2023 indeksiin on lisätty kaivinkoneella tapahtuva maanmuokkaus ja manuaalinen metsänhoitotyö. Uusi osaindeksi kaivinkonemaanmuokkaus julkaistiin huhtikuussa 2023 ja uusi erillisindeksi manuaalinen metsänhoitotyö, joka sisältää erilliset indeksit raivaussaha- ja istutustyölle, julkaistiin syyskuussa 2023. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiä uudistetaan Tilastokeskuksen muiden indeksien tapaan tyypillisesti viiden vuoden välein. Tällöin sen painorakenne, hintanimikkeet ja yritykset, joista hintatietojen kysytään, päivitetään ajantasaisiksi. Uudistuksessa muutetaan myös indeksin perusvuosi. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksin perusvuosina ovat olleet vuodet 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja nyt perusvuotena on 2020.
Uudistuksista on tehty muistiot. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiin liittyvät aiemmat menetelmäselosteet 2000=100, 2005=100, 2010=100 ja 2015=100 indekseistä löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivulta, samoin kuin hakkurien menetelmäseloste 2005=100. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiä on suunniteltu ja uudistettu aina yhteistyössä metsäalan asiantuntijoiden ja indeksin käyttäjäryhmien kanssa. Viimeisimmän indeksiuudistuksen 2020=100 asiantuntijoina ovat olleet Simo Jaakkola, Timo Makkonen, Juha Saarivuori Koneyrittäjät ry:stä, Asko Poikela Metsäteho Oy:stä, Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä, Heikki Kääriäinen Metsähallituksesta, Juha Honkela ja Kai Merivuori Sahateollisuus ry:stä sekä Hannu Salo Bioenergia ry:stä. Turpeennoston konekustannusindeksin kehittämisestä ovat vastanneet Hannu Salo ja Simo Jaakkola.
Puutavarayhdistelmän kustannusindeksiä on uudistettu kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin määrävuosiuudistuksen yhteydessä. Sen työryhmässä ovat olleet asiantuntijoina Petri Murto ja Jari Harju Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä, Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä, Asko Poikela Metsäteho Oy:stä ja Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:stä.
Manuaalisen metsänhoitotyön kustannusindeksin laatineessa työryhmässä asiantuntijoina ovat olleet Janne Eskelinen Metsäteollisuus ry:stä, Jukka Koivumäki Metsäpalvelutyönantajat ry:stä, Heikki Savolainen Metsähallituksesta, Markus Strandström Metsäteho Oy:stä ja Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä.

20.9.2023 3 (28)

Tilastokeskuksesta indeksien suunnitteluun ja uudistuksiin ovat osallistuneet Toni Udd ja Pentti Wanhatalo.

2 Indeksin määritelmä ja käyttö Tilastokeskus laatii ja ylläpitää metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusindeksiä sekä nämä koneet sisältävää metsäkoneiden kokonaisindeksiä. Lisäksi tuotetaan erillisiä hakkurin, jatkuvatoimisen maanmuokkauksen, kaivinkonemaanmuokkauksen ja turpeennoston konekustannusindeksejä sekä puutavarayhdistelmän ja manuaalisen metsänhoitotyön kustannusindeksejä.
Indeksit mittaavat metsäkoneiden, hakkurien, puunkuljetusautojen, jatkuvatoimisen ja kaivinkoneella tehtävän maanmuokkauksen sekä turpeen nostokoneiden käytöstä ja omistuksesta alan yrittäjille aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Manuaalisen metsänhoitotyön indeksit mittaavat vastaavasti alan yrittäjille aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Metsäkoneiden kustannusindeksi kuvaa keskimääräisen korjuuketjun metsätraktorin ja hakkuukoneen työskentelyn kustannuskehitystä. Hakkurien kustannusindeksi edustaa keskisuurilla ja suurilla mobiilihakkureilla työskentelyn kustannuskehitystä sekä tyypillistä metsäenergia-alan yritystä. Hakkuri-indeksin lähtökohtana on ollut, että se edustaa myös melko luotettavasti mobiilimurskaimia.
Puutavarayhdistelmän kustannusindeksi mittaa ammattimaisen, luvanvaraisen, 76 tonnisen puutavarayhdistelmäliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia.
Turpeennoston konekustannusindeksin laskennan perusteena on 100 000 irtokuution energiaturpeen nosto. Tällaisen määrän tuotannossa on määritetty tarvittavan kuusi traktoria ja oletuksena on, että varsinaiset traktorilla vedettävät turpeen nostokoneet eivät sisälly kustannusindeksin rakenteeseen, ja että osa traktorikalustosta on vanhempaa.
Jatkuvatoiminen maanmuokkaus tarkoittaa äestystä tai laikkumätästäjällä tehtävää metsämaan muokkausta sekä puiden siementen kylvöä. Tämän indeksin tekemisen lähtökohta oli koneyrittäjien kokemus, että jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen kustannusten muutos ei vastaa metsätraktorin kustannusindeksiä. Erityisesti kuluvien osien, telat ja muokkauslaite, aiheuttamat kustannukset ovat selvästi metsätraktoria suurempia. Myös siirtojen osuus on selvästi hakkuita suurempi. Kaivinkoneella suoritettava maanmuokkaus kuvaa metsäpohjan muokkausta kaivinkoneella metsän uudistamista varten. Indeksin tekemisen lähtökohtana oli tarve mitata maanmuokkauksen kustannuskehitystä, joka poikkeaa maarakentamisen kustannuskehityksestä merkittävästi siirtojen määrän suhteen ja mm. koneen rasituksen suhteen. Manuaalisen metsänhoitotyön kustannusindeksi kuvaa metsureiden tekemää metsänviljely- sekä raivaussahatyötä. Indeksin lähtökohtana oli tarve mitata metsureiden manuaalisesti tekemän metsänhoitotöiden kustannuskehitystä. Työ poikkeaa kustannusrakenteeltaan täysin koneellisesti tehtävästä metsänhoitotyöstä. Kustannusindeksi edustaa viiden työsuhteisen metsurin kokoista metsäpalveluyritystä.
Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi on kiinteäpainoinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Indeksin painorakenne, eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden

20.9.2023 4 (28)

väliset suhteet, ovat kiinteät; määrien muutoksia ajassa ei indeksissä päivitysten välissä huomioida. Määrien muutokset huomioidaan viiden vuoden välein tehtävässä indeksin perusvuosiuudistuksessa.
Suoritteiden ja määrien muutoksista tai ostettujen tuotteiden tai palvelujen laadunmuutoksista johtuvat kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos esimerkiksi työtunnit poikkeuksellisesti kasvavat tiettynä kuukautena, ja tähän liittyy polttoainekulujen kasvaminen taikka ylityökorvausten muodossa palkkakulujen kasvu, ei tällainen näy tilaston pisteluvuissa. Tuotteiden laadunmuutoksista, esimerkiksi teknisten ominaisuuksien muuttuminen, johtuvat hinnanmuutokset pyritään yleisesti eliminoimaan hintaindekseistä. Indekseissä ei näy myöskään mahdollisia tuottavuuden muutoksia. Indeksin laskennassa käytettävät hintatiedot ovat arvonlisäverottomia. Tilasto antaa puunkorjuu-, metsämaanmuokkaus-, metsäenergia- ja puunkuljetusalan sekä turve- ja metsänhoitoalan yrittäjille ja heidän palveluitaan ostaville puolueetonta vertailevaa tietoa kustannuskehityksen seuraamista varten, taustainformaatiota hintaneuvotteluja varten sekä tietoa kannattavuuden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Se voi olla apuna myös talous- ja kustannusarvioita laadittaessa. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksit eivät kuvaa yksittäisen puunkorjuu-,
maanmuokkaus- tai metsäpalveluyrityksen yksittäisen metsäenergia-alan tai puunkuljetusalan yrityksen kustannuskehitystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti tässä käytetyistä keskimääräisistä kustannusrakenteista. Indeksien pisteluvut ja muutokset kuvaavat niiden kustannustekijöiden hintojen muutoksia, joita yrittäjät tarvitsevat palvelun tuottaakseen. Yrityksen toiminnassaan tarvitsemista hyödykkeistä ja palveluista mukana hintaseurannassa ovat vain kustannuskehitystä edustavasti kuvaavat, ei läheskään kaikki. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa. Palveluiden hinnat määräytyvät markkinoilla ja niihin vaikuttavat kysyntä, tarjonta, toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. 3 Indeksien painorakenteet Metsä- ja maanmuokkauskoneiden kustannusindeksin painorakenne perustuu Koneyrittäjät ry:ssä tehtyihin kustannuslaskelmiin ja pohjalaskelmiin, joita arvioitiin Metsätehossa sekä indeksin uudistamista ohjanneessa eri osapuolista koostuneessa työryhmässä. Lisäksi näiden laskelmien tuloksia arvioi ja kommentoi metsäkoneiden osalta muutamat koneyritykset ja maanmuokkauskoneiden osalta kolme yksittäistä yritystä. Laskelmiin hankittiin tarvittavia työnteon, tuottavuuden sekä kulutus- ja hyödyketietoja metsäalan koneyritysten kannattavuusselvityksestä, koneyrityksiltä, koneita ja varaosia myyviltä yrityksiltä, vakuutusyhtiöiltä ja tutkimusraporteista.
Yksittäisten yritysten tilinpäätöstietoja ei ole tällä kertaa käytetty metsäkoneiden painoja muodostettaessa. Sen sijaan Koneyrittäjät ry:n teettämää tulosselvitysaineistoa hyödynnettiin taustaselvityksissä. Se koostuu yli 300 metsäkoneyrityksen tilinpäätöstiedoista Laskelmissa käytetyt hintatiedot ja kustannustasotiedot ovat vuodelta 2020. Maanmuokkauskoneiden osalta painolukuja arvioitiin myös yritysten tilinpäätöstietojen perusteella.

20.9.2023 5 (28)

3.1 Metsäkoneiden, hakkurin, turpeen nostokoneiden sekä jatkuvatoimisen maanmuokkauksen ja maanmuokkaus kaivinkoneella painorakenne Hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden painorakenteet perustuvat kokonaiskustannuslaskelmiin, joita on hintapäivitetty mm. indeksimuutoksilla. Taustatietoina on käytetty mm. Luonnonvarakeskuksen tutkimustuloksia koneiden tuottavuuksista ja polttoaineiden kulutuksista.
Hakkuukoneiden pitoaika on tehdyn yrittäjä ja konemyyjäselvityksen mukaan lyhentynyt 5,6 vuodesta 5 vuoteen. Hakkuukoneen työtunnit koneen pitoaikana ovat laskeneet 15 000 tunnista 13 500 tuntiin. Kuormatraktoreiden käyttöaika lyheni 17 000 tunnista 15 000 tuntiin vuodessa. Koneiden pitoaika myös lyheni 6,7 vuodesta 5,8 vuoteen. Nämä tiedot perustuivat konevalmistajille ja pienelle joukolle vuosittain koneita ostaville koneyrityksille tehtyyn kyselyyn. Metsäkoneiden välinen jakautuma muuttui 2020=100-uudistuksesta siten, että metsätraktorien paino laski 43 prosentista 42 prosenttiin ja hakkuukoneiden paino vastaavasti nousi 57 prosentista 58 prosenttiin. Jatkuvatoimisessa maanmuokkauksessa käytetään tyypillisesti käytettyä vetokalustoa. Laskennan oletuksena pidetään noin 15 000 tuntia käytettyä kuormatraktoria ja hieman uudempaa muokkaus- ja kylvölaitetta. Kaivinkoneella tapahtuvan metsämaan muokkaukseen käytetään tyypillisesti metsäalustaista kaivinkonetta. Kustannuslaskelmien oletuksena on työsuoritteena noin 210 hehtaarin metsämaan muokkaus vuodessa.
Hakkurien ja turpeennoston konekustannusindeksien painorakenteita ei muutettu 2020=100-uudistuksessa. Hakkurin lähtöarvojen perusteena olevat suoritemäärät, kuten työtunnit, polttoaineen kulutus litroissa, jne. pysyivät samoina kuin 2015=100-indeksissä Hakkurien kustannusindeksin painorakenne perustuu myös kustannuslaskelmiin. Hakkurien indeksillä seurataan puun haketukseen soveltuvien mobiilihakkureiden eli kuorma-auton päälle rakennettujen hakkureiden käyttö- ja pääomakustannuksia. Indeksin ulkopuolelle on rajattu pienikokoiset haketuskoneet sekä energiapuun korjuu- ja kuljetuskustannukset.
Taulukoissa 1 ja 2esitetään metsäkoneiden ja hakkurin 2020=100-indeksien painorakenteet eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista.

Taulukko 1. Metsäalan koneiden 2020=100 painorakenteet, %

Metsä- traktorit Hakku- koneet Kokonais- indeksi Konetyyppien painot kokonaisindeksissä 42,0 58,0 100,0 Kustannustekijät

YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 PALKAT 26,2 20,4 22,8 Taulukkopalkat 25,5 19,9 22,2 Iltavuorolisä 0,5 0,4 0,5 Yövuorolisä 0,1 0,1 0,1 VÄLILLISET PALKAT 15,2 11,7 13,1

20.9.2023 6 (28)

Metsä- traktorit Hakku- koneet Kokonais- indeksi MATKA JA MAJOITUS 8,5 6,8 7,5 Ylläpitokorvaus 0,7 0,5 0,6 Ateriakorvaus 1,4 1,1 1,3 Matkakorvaukset 6,4 5,1 5,7 POLTTOAINEET 11,1 9,0 9,9 Moottoripolttoöljy 10,6 8,6 9,5 Moottoriurea 0,4 0,4 0,4 KORJAUS JA HUOLTO 8,1 13,3 11,2 Työkustannukset 2,8 3,6 3,3 Varaosat 2,7 3,7 3,3 Teräketjut

0,3 0,2 Laipat

0,6 0,3 Rakennukset 1,8 1,5 1,6 Moottoriöljy 0,4 0,3 0,3 Hydrauliöljy 0,5 0,4 0,4 Teräketjuöljy

1,0 0,6 Kantokäsittelyaine

1,9 1,1 SIIRROT 7,0 5,9 6,4 PÄÄOMAN POISTO 17,3 24,4 21,4 KORKOKUSTANNUKSET 1,9 2,4 2,2 VAKUUTUKSET 1,0 1,2 1,1 Kaskovakuutus 0,7 0,9 0,8 Vastuuvakuutus

Liikennevakuutus 0,3 0,3 0,3 HALLINTO JA TYÖNJOHTO 3,8 4,9 4,4 Työnjohdon palkat 0,9 2,1 1,6 Tietoliikenne ja ohjelmistopalvelut 0,7 0,6 0,6 Oman auton käyttökorvaus 0,4 0,8 0,6 Tilintarkastus 0,7 0,6 0,6 Toimistokulut 1,1 0,9 1,0

20.9.2023 7 (28)

Taulukko 2. Metsäalan erillisindeksien 2020=100 painorakenteet, %

Kustannustekijät Hakkurit Turpeen nosto Jatkuvatoiminen maanmuokkaus Kaivinkonemaanmuokkaus YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 100,0 PALKAT 19,1 21,6 18,8 22,4 Taulukkopalkat 19,1 20,3 18,4 21,9 Iltavuorolisä

1,3 0,4 0,5 Yövuorolisä

VÄLILLISET PALKAT 11,2 8,9 10,0 13,3 MATKA JA MAJOITUS 1,9 1,3 4,9 7,8 Ylläpitokorvaus

1,1

Ateriakorvaus 1,9

0,8 1,9 Matkakorvaukset

1,3 3,0 5,8 POLTTOAINEET 15,3 18,4 10,2 10,0 Moottoripolttoöljy 15,3 18,4 9,8 9,6 Moottoriurea

0,4 0,4 KORJAUS JA HUOLTO 20,9 18,1 16,5 15,4 Työkustannukset 7,7 10,8 4,4 5,0 Varaosat 11,8 2,7 6,8 5,0 Teräketjut

Laipat

Rakennukset 1,4 3,0 4,8 4,7 Moottoriöljy

1,0 0,2 0,3 Hydrauliöljy

0,6 0,3 0,4 SIIRROT

0,7 13,5 8,3 PÄÄOMAN POISTO 20,4 18,7 17,7 14,1 KORKOKUSTANNUKSET 2,5 2,7 1,7 1,7 VAKUUTUKSET 2,3 2,1 1,2 0,6 Kaskovakuutus 0,1 0,3 0,8 0,4 Vastuuvakuutus

0,6

Liikennevakuutus 2,3 1,2 0,4 0,3 HALLINTO JA TYÖNJOHTO 6,3 7,5 5,5 6,3 Työnjohdon palkat 3,8 2,8 1,1 1,6 Tietoliikenne ja ohjelmistopalvelut

0,9 1,2 Oman auton käyttökorvaus 0,9 0,7 1,1 1,1 Tilintarkastus 0,6 0,8 0,9 0,9 Toimistokulut 1,0 3,2 1,5 1,5

20.9.2023 8 (28)

Taulukossa 3 verrataan metsäkoneiden uuden perusvuoden 2020=100 indeksin painorakennetta edellisen perusvuoden 2015=100 indeksin painorakenteeseen.
Metsätraktoreiden painoarvo kokonaisindeksistä laski prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin ja vastaavasti hakkuukoneiden painoarvo nousi prosenttiyksiköllä 58 prosenttiin. Suurimmat muutokset koskivat polttoaineiden osuutta. Kokonaisindeksissä polttoaineiden osuus laski 2,3 prosenttiyksikköä. Tämä johtui siitä, että polttoaineet olivat halvempia vuonna 2020 kuin vuonna 2015. Myös palkkakulujen sekä matka- ja majoituskulujen osuus pieneni kokonaisindeksissä. Koneen vuosittaiset käyttötunnit myös pienensivät suhteellisesti palkkakustannusten osuutta indeksissä. Vastaavasti indeksissä nousivat eniten pääoman poiston osuus sekä korjaus- ja huoltokulut. Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen kustannusindeksin lähtökohtana olleeseen metsätraktorin kustannusindeksiin verrattuna palkkojen osuus sivukuluineen sekä matkojen ja majoitusten oli selvästi pienempi. Huoltojen ja korjausten sekä siirtojen osuus oli sen sijaan selvästi suurempi.

Taulukko 3. Metsätraktoreiden, hakkuukoneiden ja kokonaisindeksin 2020=100 ja 2015=100 painorakenteiden erot, prosenttiyksikköä

Metsä- traktorit Hakkuu- koneet Kokonais- indeksi Kustannustekijät -1,0
1,0

PALKAT 0,2
-2,9
-1,6
VÄLILLISET PALKAT -0,1
-2,0
-1,2
MATKA JA MAJOITUS -1,6
-1,7
-1,7
POLTTOAINEET -1,2
-3,2
-2,3
Moottoripolttoöljy -1,6
-3,5
-2,7
Moottoriurea 0,4
0,4
0,4
KORJAUS JA HUOLTO 0,5
3,2
2,1
SIIRROT 0,0
0,7
0,4
PÄÄOMAN POISTO 2,0
4,1
3,3
KORKO- KUSTANNUKSET -0,0
0,3
0,2
VAKUUTUKSET 0,2
0,3
0,3
HALLINTO JA TYÖNJOHTO 0,1
1,2
0,8