20.9.2023 9 (28)
Painorakenteiden muutokset johtuvat pääosin siitä, että viiden vuoden aikana
yksittäisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon
verrattuna.
Esimerkiksi kalusto sekä korjaus ja huolto on kallistunut merkittävästi enemmän
kuin muut kustannukset. Samoin on käynyt siirroille, korkokustannuksille,
vakuutuksille, hallinnolle ja työnjohdolle.
Konetyön kustannuslaskennassa palkkakustannusten osuus on pienentynyt samoin
kuin polttoaineiden. Välillisten palkkojen suhteelliseen pienentymiseen vaikutti
mm. työnantajan työeläkemaksun väliaikainen laskeminen vuonna 2020.
3.2 Puutavarayhdistelmän painorakenne
Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin painorakenne perustuu
kustannuslaskelmiin, joissa on käytetty hyväksi kuljetusyritysten kustannustietoja
sekä Tilastokeskuksen ja Traficomin tietoja liikennekäytössä olevista
ajoneuvoista. Kustannusjakautumat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten,
liikenne- ja viestintäministeriön ja -viraston yhteisesti sopimat ja hyväksymät.
Laskelmissa käytetyt hintatiedot ovat vuodelta 2020.
Puutavarayhdistelmissä kustannustekijöiden mukainen luokittelu poikkeaa jonkin
verran metsäkoneiden ja hakkurien luokittelusta, sillä se noudattaa kuorma-
autoliikenteen kustannusindeksissä olevaa luokittelua. Omina kustannustekijöinä
ovat renkaat, liikennöimismaksut ja ylläpito. Toisaalta tähän indeksiin ei kuulu
mm. matka- ja majoituskuluja.
Puutavarayhdistelmän kustannuslaskelman perusteet ovat muuttuneet joiltakin
osin 2020=100 indeksissä. Kustannuslaskelmat perustuvat 76 tn yhdistelmille,
joissa perävaunuissa on viisi akselia ja nostureissa hytit. Puutavarayhdistelmän
kustannusindeksin painorakenne 2020=100 esitetään taulukossa 4.
Taulukko 4. Puutavarayhdistelmän 2020=100 painorakenne, prosenttia
Kustannustekijä
Puutavarayhdistelmä
Kuljettajien palkat
24,0
Välilliset palkat
14,0
Polttoaineet
28,4
Korjaus ja huolto
6,2
Renkaat
3,6
Pääoman poisto
14,2
Korkokustannukset
0,9
Vakuutukset
5,1
Liikennöimismaksut
0,6
Hallinto
1,9
Ylläpito
1,1
Kokonaisindeksi
100,0
Taulukossa 5 verrataan puutavarayhdistelmän 2020=100-indeksin
painorakennetta 2015=100-indeksin painorakenteeseen.
Suurimmat muutokset koskivat polttoaineiden, renkaiden korjauksen ja huollon
sekä vakuutusten painoja.
20.9.2023 10 (28)
Polttoaineiden osuus pieneni 30,3 prosentista 28,4 prosenttiin, koska mm. kulutus
pieneni 65 litrasta 62 litraan. Renkaiden osuus pieneni 5,9 prosentista 3,6
prosenttiin, koska keskimääräinen renkaiden kestoikä pidentyi. Korjauksen ja
huollon osuus nousi 5,7 prosentista 6,2 prosenttiin.
Palkkojen painoarvo nousi 23,0 prosentista 24,0 prosenttiin ja välillisten
palkkojen osuus palkoista laski 0,6 prosenttiyksikköä välillisissä palkoissa ollen
nyt 14,0 prosenttia kokonaiskustannuksista. Välillisten palkkojen osuutta
indeksissä laski mm. vuonna 2020 ollut työnantajan työeläkemaksun väliaikainen
lasku.
Taulukko 5. Puutavarayhdistelmän kustannusindeksit 2015=100 ja 2020=100, painot ja niiden
erotukset
Kustannustekijä
2015=100,
Paino, %
2020=100,
Paino, %
Erotus
2020 - 2015,
%-yksikköä
Kuljettajien palkat
23,0
24,0
1,0
Välilliset palkat
14,6
14,0
-0,6
Polttoaineet
30,3
28,4
-1,9
Korjaus ja huolto
5,7
6,2
0,5
Renkaat
5,9
3,6
-2,2
Pääoman poisto
13,1
14,2
1,1
Korkokustannukset
1,1
0,9
-0,2
Vakuutukset
3,5
5,1
1,6
Liikennöimismaksut
0,6
0,6
-0,0
Hallinto
1,2
1,9
0,7
Ylläpito
1,1
1,1
-0,0
Kokonaisindeksi
100,0
100,0
3.3 Manuaalisen metsänhoitotyön painorakenne
Raivaussaha- ja istutustyön painorakenteet perustuvat kustannuslaskelmiin. Manuaalisen metsänhoitotyön kustannusindeksien painorakenteet 2020=100 esitetään taulukossa 6.
Taulukko 6. Manuaalisen metsänhoitotyön erillisindeksien 2020=100 painorakenteet, %
Kustannustekijä Raivaussahatyö Istutustyö Palkat 41,7 47,1 Välilliset palkat 25,6 24,3 Matka ja majoitus 10,2 13,4 Hallinto ja työnjohto 8,4 15,2 Sahakorvaus 14,0
Kokonaisindeksi 100,0 100,0
20.9.2023 11 (28)
4 Indeksien perusteet ja lähtöarvotiedot
Taulukossa 7 ja 8 esitetään metsäkoneiden kustannusindeksin 2020=100 ja
2015=100 painorakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja.
Taulukko 7. Metsäkoneiden tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja
Metsätraktorit 2015=100 Metsätraktorit 2020=100 Hakkuukoneet 2015=100 Hakkuukoneet 2020=100 Palkkatunnit, tunteja/vuosi 2814 h/v 2 814 h/v 3171 h/v 2 520 h/v Vuoroja, tunteja/vuorokausi 1-2 vuoroa, 8- 16 h/vrk 1-2 vuoroa, 8- 16 h/vrk 1-2 vuoroa, 8- 16 h/vrk 1-2 vuoroa, 8-16 h/vrk Työmaa-aika, päiviä/kuukausi 21 pv/kk 21 pv/kk 21 pv/kk 21 pv/kk Koneen käyttötunnit, tuntia/vuosi 2533 h/v 2 533 h/v 2695 h/v 2 192 h/v Koneen käyttöaika, tuntia 17 000 h 15 000 h 15 000 h 13500 h Pitoaika, vuotta 6,7 v 5,8 v 5,6 v 5,0 v Työnjohdolliset tehtävät, tuntia 35 h 43 h 175 h 215 Työnjohdolliset ajot, km/vuosi 6300 km/v 1 548 km/v 6300 km/v 3 870 km/v Työntekijöiden ajot, km/vuosi 30240 km/v 30 240 km/v 34020 km/v 28 350 km/v Polttoaineen kulutus, litraa tunnissa 12 l/h 12 l/h 15 l/h 14 l/h Voiteluaineen kulutus, litraa tunnissa 0,2 l/h 0,2 l/h 0,2 l/h 0,2 l/h Hydrauliöljyn kulutus, litraa tunnissa 0,2 l/h 0,2 l/h 0,2 l/h 0,2 l/h Teräketjuöljyn kulutus, litraa tunnissa
0,57 l/h 0,57 l/h Kantokäsittelyaineen kulutus, litraa per kuutiometri
0,56 l/m3 Arvonalenemisprosentti, % vuodessa 23 % /v 15 % /v 23 % /v 15 % /v Pääoman korko, % 2,33 % 1,49 % 2,33 % 1,49 % Hyödyntämisaste, % työmaa- ajasta
90 % työmaa- ajasta
87 % työmaa- ajasta
Taulukossa 8 esitetään vastaavasti jatkuvatoimisen maanmuokkauksen ja kaivinkonemaanmuokkauksen sekä taulukossa 9 hakkurin painorakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja. Hakkurinlähtöarvotiedot eivät muuttuneet 2020=100 perusvuosiuudistuksessa.
20.9.2023 12 (28)
Taulukko 8. Maanmuokkauskoneiden tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja
Lähtöarvotiedot 2020=100
Jatkuvatoiminen
maanmuokkaus
Maanmuokkaus kaivinkoneella
Palkkatunnit, tunteja/vuosi
1 344 h/v
2 016 h/v
Vuoroja, tunteja/vuorokausi
2 vuoroa, 20 h/vrk
1-2 vuoroa, 8-16h/vrk
Työmaa-aika, päiviä/kuukausi
21 pv/kk Koneen käyttötunnit, tuntia/vuosi 1 148 h/v 1 714 h/v Koneen käyttöaika, tuntia 7 000 h 8000 h Pitoaika, vuotta 6,1 v 5 v Työnjohdolliset tehtävät, tuntia 44 h 28 h Työnjohdolliset ajot, km/vuosi 3 200 km/v 2 100 km Työntekijöiden ajot, km/vuosi 6 300 km/v 18 900 km/v Polttoaineen kulutus, litraa tunnissa 19 l/h 13 l/h Voiteluaineen kulutus, litraa tunnissa 0,2 l/h
Hydrauliöljyn kulutus, litraa tunnissa 0,2 l/h
Teräketjuöljyn kulutus, litraa tunnissa
Kantokäsittelyaineen kulutus, litraa per kuutiometri
Arvonalenemisprosentti, % vuodessa 15 % /v 15 %/v Pääoman korko, % 1,49 % 1,49 % Hyödyntämisaste, % työmaa- ajasta 85 % työmaa-ajasta 85 % työmaa-ajasta Taulukko 9. Hakkurin tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja
Tehdyt työtunnit (työmaa-aika)
2 772 h/v
Koneen työtunnit
1 538 h/v
Koneen työmaat
400 kpl siirtoja
Koneen hyödyntämisaste
55 % työajasta, 1 525 h/v
Työpäivän pituus
12 h
Työntekijöitä/kone
1,5 kpl
Vuoroja/päivä
1-2
Hakkurin pitoaika
4-5 v
Alustan pitoaika
8 v
Pääoman poisto
15-18 %
Polttoaineen kulutus
0,85 l/i-m3
Vaihtoarvoprosentti
38 %
20.9.2023 13 (28)
Taulukossa 10 on puutavarayhdistelmien kustannuslaskennan lähtöarvoja, joita on käytetty eri perusvuosien indekseissä.
Taulukko 10. Puutavarayhdistelmän kustannuslaskennan lähtöarvoja
2010=100 2015=100 2020=100 Ajosuorite/vuosi 170 000 km 170 000 km 170 000 km Kuljettajien palkkatunnit (sis. apuaikalisä) 4625 h 3900 h (4875 h) 3900 h (4875 h) Renkaiden kestoaika 110 000 km 110 000 km 110 000 km Polttoaineen kulutus l/100 km 58 65 62 Auton alusta pitoaika, vuosi 4,5 4,5 4,5 Auton kuormatilan pitoaika, vuosi 4,5 4,5 4,5 Perävaunun pitoaika, vuosi 6,8 7 9 Lisälaitteiden ja varusteiden pitoaika, vuosi 4,5 6 5 Taulukossa 11 on turpeen noston kustannuslaskennan lähtöarvotietoja, jotka eivät muuttuneet 2020=100 perusvuosiuudistuksessa.
Taulukko 11. Turpeennoston konekustannusindeksin lähtöarvotiedot Vuosituotos 100 000 m3 energiaturvetta Tehdyt työtunnit (työmaa-aika), 6 traktoria 5 184 h/v Koneen työtunnit 4 147 h/v Koneen hyödyntämisaste 80 % työajasta, 4 147 h/v Työpäivän pituus kaikille koneille 72 h Työntekijöitä/kone 2 kpl Vuoroja/päivä 2 Traktorin pitoaika 5,8 v Pääoman poisto 13 % Polttoaineen kulutus 17 l/h Vaihtoarvoprosentti 13 %
Metsäkoneiden kustannusindeksin laskelmat edustavat keskikokoisia metsäkoneita ja tyypillistä metsäalan yritystä. Tyyppiyrityksessä on keskimäärin 2–4 konetta (1–2 hakkuukonetta ja 1–2 metsätraktoria) ja sen toiminta tapahtuu
20.9.2023 14 (28)
yleensä sekä yrityksen kotipaikkakunnalla, että sen ulkopuolella. Toimintasäde on
tyypillisesti joitakin kymmeniä kilometrejä keskimäärin.
Hakkuri-indeksin kustannuslaskelman perusteena on käytetty järeän, omalla
alustalla liikkuvan ja vuosikapasiteetiltaan 100 000 irtokuutiota hakettavan
hakkurin kustannuksia. Hakkurin oletetaan olevan tuotantokäytössä keskimäärin
12 tuntia vuorokaudessa. Tuotantoon sisältyy haketusta, siirtoa, huoltoa ja muuta
työtä. Olettamana on, että puolella hakkureista tehdään yhtä työvuoroa ja puolella
tehdään kaksivuorotyötä. Työmaa-ajasta koneen käyttöaika on 55 prosenttia eli
1525 tuntia vuodessa.
Kuljettajakustannukset perustuvat palkatun työvoiman käyttöön. Metsäkoneiden
ja maanmuokkauskoneiden painolaskelmissa palkat ovat Koneyrittäjät ry:n
palkkakyselyyn perustuvia käytännön palkkoja, joissa ei ole mukana maksettuja
ylityötuntikorvauksia (Koneyrittäjät ry:n palkkatilasto). Sen sijaan hakkuri-
indeksissä palkat ja ateriakorvaus on saatu metsäkonealan työehtosopimuksesta ja
käytännön palkan on arvioitu olevan 2,5 prosenttia taulukkopalkkaa korkeampi.
Vuorotyölisiä ja ylityötunteja ei ole hakkuri-indeksin laskelmissa mukana.
Välilliset palkkakustannukset koostuvat ns. sosiaalipalkoista ja
sosiaalivakuutusmaksuista. Sosiaalipalkat perustuvat metsäkonealan
työehtosopimukseen sekä vuosilomalakiin ja määräytyvät prosenttiosuutena
palkasta. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat pääosin pakollisista julkisen vallan
vuosittain vahvistamista maksuista ja ne määräytyvät prosenttiosuutena
vuosipalkkasummasta. Hakkurin painorakennelaskennassa käytettiin
metsätraktorien ja hakkuukoneiden välillisten palkkojen laskentakehikkoa.
Polttoainekulut muodostuvat moottoripolttoöljyn ja moottoriurean käytöstä.
Metsätraktorien polttoaineen kulutuksena on 12 litraa tunnissa ja hakkuukoneiden
14 litraa tunnissa sekä maanmuokkauskoneella 19 litraa tunnissa. Kaikkien näiden
koneiden moottoreissa on hiukkassuodatuslaitteisto, jolloin ne kuluttavat myös
ureaa.
Urean kulutuksen arvioitiin olevan 5 % moottoripolttoöljyn kulutuksesta eli
konetyypistä riippuen 0,6–0,95 litraa tunnissa. Hakkurissa polttoaineen
kulutuksena käytettiin 0,85 litraa tuotettua irtokuutiota kohden.
Korjauksen ja huollon kulut muodostuvat työkuluista, kulutus- ja varaosien
hinnoista sekä rakennuksista. Metsäkoneilla korjaus- ja huoltokuluihin on
sisällytetty voiteluaineista sekä hakkuukoneiden teräketjuista ja laipoista sekä
kantokäsittelyaineista koostuvia kustannuksia. Hakkuukoneisiin on uutena
kustannustekijänä otettu mukaan kantokäsittelyaine.
Maanmuokkauskoneella kuluissa on mukana muokkauslaitteen kuluvat osat ja
telojen kuluminen. Voiteluaineina ovat moottori-, hydrauliikka- ja teräketjuöljy.
Työkustannukset koostuvat ostetuista töistä ja hakkuri-indeksissä myös itse
tehdystä työstä.
Kuljetuskustannuksia metsäkoneille ja maanmuokkauskoneille aiheutuu
tavallisimmin oman lavettikaluston käyttö- ja ylläpitokustannuksista.
Ulkopuolisten kuljetusliikkeiden suorittamat siirtokuljetukset ovat vähemmistönä.
Hakkuri kulkee tai sitä kuljetetaan omalla alustallaan, eikä muiden suorittamia
kuljetuspalveluita ole sen kustannuksissa mukana.
Pääomaa ja rahoitusta vastaavat kulut koskevat vierasta pääomaa ja ne edustavat
painolaskelmissa koneen pitoajan mukaista keskimääräistä vuotuista kustannusta.
20.9.2023 15 (28)
Metsätraktoreiden pitoaikana on käytetty 5,7 vuotta ja hakkuukoneiden 5 vuotta.
Metsäkoneiden arvonalenemisprosenttina on metsätraktoreilla 15 % ja
hakkuukoneilla myös 15 %.
Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen pitoaikana on 6,1 vuotta,
muokkauslaitteen 8,8 vuotta ja telojen 3,9 vuotta. Vastaavasti arvonalenema on
koneelle 15 %, muokkauslaitteelle 18 % ja teloille 55 %.
Hakkurien pitoaikana on 4-5 vuotta ja alustan 8 vuotta. Pääoman poisto perustuu
yrityksen tekemiin todellisiin poistotarpeisiin. Hakkurin vaihtoarvoprosenttina on
38 ja poistoprosenttina 15-18 prosenttia.
Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin
korkoihin. Metsäkoneissa vieraan pääoman osuus yritysten liikevaihdosta on eri
vuosina vaihdellut keskimäärin 70-80 prosentin välillä. Metsäkoneiden ja
maanmuokkauskoneiden painolaskelmissa on käytetty 2020 pankkien yrityksille
antamien lainojen keskimääräistä korkoa. Hakkurin painolaskelmissa käytetty
korkoprosentti on pankkien yrityksille antamien lainojen keskimääräinen korko
tammikuusta heinäkuuhun vuonna 2010.
Vakuutusmaksuissa ovat yleisimmät vakuutukset, kuten liikennevakuutus,
kaskovakuutus sekä metsätyökoneiden vastuuvakuutus ja hakkurin autovakuutus.
Hallintokuluihin kuuluvat työnjohdon palkat ja kulkemiset, erilaiset toimistokulut,
tilitoimistojen kirjanpitopalvelu sekä yrittäjän oman auton käyttökorvaus. Oman
auton käyttömenot perustuvat ajokilometreihin. Metsätraktoreiden,
hakkuukoneiden ja jatkuvatoimisen maanmuokkaukseen indekseihin on otettu
uutena mukaan tietoliikenneyhteyksien ja ohjelmistopalvelujen kulut.
4.1 Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen laskennan lähtötiedot Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen kustannuslaskelman lähtöoletuksena on, että työtä tehdään 4 kuukautta vuodessa käytetyllä koneella. Kylvöaikana, jonka pituus on 2 kuukautta, konetta käytetään ympäri vuorokauden ja muuna aikana yhdessä 8 tunnin vuorossa. Työmaa-ajaksi kertyy näin 1 344 tuntia vuodessa. Maanmuokkauskoneen hyödyntämisasteeksi arvioitiin 85 %, jolloin koneen käyttötunteja kertyy 1 142 tuntia vuodessa. Vuosittaisena työmääränä käytettiin 700 hehtaaria. Erityisesti kuluvien osien (telat ja muokkauslaite) aiheuttamat kustannukset ovat selvästi metsätraktoria suurempia. Myös siirtojen osuus on selvästi hakkuita suurempi. Metsätraktorin kustannuslaskelmaa varten tehdyn selvityksen perusteella uusien kuormatraktorien hinnat olivat noin 287 000 €. Jäännösarvoksi metsätraktorin laskelmassa oli 17 000 h käytetylle ja 5,8 vuotta vanhalle koneelle 115 000 €. Tätä käytettiin maanmuokkauskoneen hankintahintana. Maanmuokkauskoneen arvonalenemana käytettiin metsätraktorin laskelmassa käytettyä 15 % vuodessa ja pitoaikana 7 000 h. Uusien metsä-äes maksaa noin 100 000 €, jatkuvatoiminen laikkumätästäjä noin 110 000 € ja kylvölaite kumpaankin noin 15 000 €. Hinnat selvitetty muokkauslaitteiden myyjien ja yrittäjien haastatteluin. Kustannuslaskelmassa myös nämä laitteet ovat käytettyjä ja niiden hankinta-arvoksi arvioitiin noin 50 % uuden hinnasta. Yrittäjähaastatteluin selvitettiin muokkauslaitteen jäännösarvo noin 9 000 h pitoajan jälkeen. Arvonalenemana käytettiin sen perusteella 18 %. Telat ja ketjut listahinta noin 25 000 euroa. Laskelmassa ne hankitaan uutena. Pitoajaksi arvioitiin 4500 h ja arvonalenemaksi 55 % vuodessa.
20.9.2023 16 (28)
Käyttöpääoma arvioitu metsäkoneyrityksen tilinpäätöstietojen perusteella, rahat ja
pankkisaamiset 12,6 %. Vastaa varsin hyvin yhden muokkauskuukauden
palkkoja, vakuutuksia, siirtoja, polttoaineita ja huolto- ja hallintokuluja.
Työtunnit ja koneen työmaa-aika, jota kyselyllä selvitettiin: kylvökaudella (2 kk)
tehdään 2-vuorotyötä (12 h/vuoro) ja sen ulkopuolella 1-vuorotyönä (8 h/vuoro).
Keskimääräinen työmaan koko 3,2 ha. Tämä tieto on saatu Koneyrittäjien
metsänparannustöitä koskevan asiakastahokyselyn tuloksista vuosilta 2016 -
2018. Keskimääräinen siirtoaika selvitetty haastatteluin. Koneen käyttötunnit
selvitetty haastatteluin.
Tuotos ja määrät: Kokonaismäärä (ha) muokkauskaudella selvitetty haastatteluin.
Käyttötuntituotos laskettu kokonaishehtaarimäärän ja koneen käyttötuntien
perusteella.
Työtunnit: Työtunteihin on laskettu mukaan siirtotyön tunnit. Tässä laskelmassa
oletetaan, että siirtotyötunnit ovat lavettiauton kuljettajan tunteja.
Työpalkat: Työpalkat ja lisät TES:n mukaan. Matkakustannukset
kilometrikorvauksena, perusoletus on kuitenkin se, että kulkemiseen käytetään
yrityksen omistamaa autoa.
Vakuutukset: Koneen käyttöikä alentaa kaskovakuutusta. Se on laskelmassa
käytetyllä koneella noin puolet uuden koneen kaskovakuutuksesta. Muihin
vakuutuksiin koneen ikä ei vaikuta.
Hallintokulut: Kirjanpito, toimisto, muut kulut ja tietoliikenne, kuten
metsätraktori ja hakkuukoneindeksissä.
Siirrot: Keskimääräinen siirtomatka on hieman yli puolet hakkuukoneiden
siirtomatkoista. Arvio siirtomatkasta perustuu Koneyrittäjien metsänparannustöitä
koskevan asiakastahokyselyn tuloksiin vuosilta 2016 - 2018. Näissä kyselyissä
siirtomatka seuraavalle työmaalle yhteen suuntaan oli keskimäärin 20 km.
Lisäoletuksena on se, että maamuokkausyritys palvelee useita asiakkaita ja pystyy
näin lyhentämään siirtomatkoja puunkorjuuseen verrattuna. Laskelmassa on
oletuksena myös se, että siirrot tehdään yrityksen omistamalla lavettiautolla, jota
kuljettaa lavettiauton kuski. Siirroille ei ole tehty omaa kustannuslaskentaa, vaan
pyritty määrittämään siirtojen pituus ja vanhan indeksin perusteella
kilometritkustannus.
Työmaakäynnit ja työnjohto: Oletuksena on, että työnjohto käy vain noin joka
viidennellä työmaalla, mutta jokaiseen työmaahan liittyy toimistotyönä tehtävää
työnjohtoa. Kulkemiset suoritetaan yrityksen omistamalla autolla.
Kulutuslukuja: Polttoaineen kulutus selvitetty haastatteluin. Laskelmassa
oletetaan, että moottorissa käytetään urealaitteistoa.
Korjaus- ja huoltokulut: Jatkuvatoimisen maanmuokkauskoneen huolto- ja
korjauskulujen osuus on metsätraktoria suurempi, koska muokkauslaitteisto kuluu
ja vaatii kahden-kolmen vuoden välein ison perushuollon. Vetokoneena
käytettävän metsätraktorin voimansiirtoa huolletaan ja korjataan lisäksi noin 2-3-
kertainen määrä pelkkään puunajoon verrattuna. Huoltojen osalta työ on arvioitu
tehtäväksi omana työnä.
4.2 Kaivinkoneella tapahtuvan maanmuokkauksen laskennan lähtötiedot Kaivinkoneella tapahtuvan maanmuokkauksen indeksiä on tuotettu maaliskuusta 2023 lähtien. Erillisindeksin kustannusrakenne perustuu vuoden 2020 kustannustasoon. Kaivinkoneella tapahtuvan maanmuokkauksen