Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2020=100 Menetelmäseloste
Sisällys 1 Taustaa ................................................................................................................................ 3 2 Indeksin määritelmä ja käyttö .............................................................................................. 4 3 Liikennetyyppien ominaisuuksia .......................................................................................... 4 3.1 Suurten kaupunkien liikenne .............................................................................................................. 5 3.2 Kaupunkiliikenne ............................................................................................................................... 5 3.3 Lähi- ja seutuliikenne ......................................................................................................................... 5 3.4 Kaukoliikenne .................................................................................................................................... 5 3.5 Tilausliikenne ..................................................................................................................................... 5 3.6 Erillisindeksit, sähkö- ja kaasukäyttöiset bussit ................................................................................. 6 4 Indeksin painorakenteet ....................................................................................................... 6 4.1 Erillisindeksit ...................................................................................................................................... 7 5 Indeksin kustannustekijät ja hintaseuranta ........................................................................ 11 5.1 Palkat .............................................................................................................................................. 12 5.2 Välilliset palkat ................................................................................................................................. 12 5.3 Poltto- ja voiteluaineet ..................................................................................................................... 12 5.4 Renkaat ja muut varaosat ................................................................................................................ 13 5.5 Korjaus ja huolto .............................................................................................................................. 14 5.6 Pääoman poisto ............................................................................................................................... 14 5.7 Korot ................................................................................................................................................ 14 5.8 Vakuutukset ..................................................................................................................................... 15 5.9 Yleiskustannukset ............................................................................................................................ 15 6 Indeksin laskeminen .......................................................................................................... 16 7 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta ................................................................................ 17 7.1 Muutosten laskeminen ..................................................................................................................... 17 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin ................................................................................. 18 7.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen ................................................................................................... 18 7.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta ........................................................ 20 8 Julkaiseminen, tulosteet ja indeksien saatavuus ............................................................... 21
3 (20)
1
Taustaa
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi on uudistettu painorakenteeltaan ja hinta-
nimikkeiltään. Samalla on muutettu indeksin perusvuodeksi 2020.
Indeksin uudistaminen on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten käyttäjäta-
hojen kanssa. Uudistustyötä valvovassa työryhmässä ovat olleet käyttäjien asian-
tuntijoina Mikko Saavola Linja-autoliitosta, Oskari Leho, Mika Häyrynen, Anu
Eloranta ja Mirella Bitter Helsingin seudun liikenteestä (HSL), Minna Soininen
Suomen paikallisliikenneliitto ry:stä sekä Mikko Västilä Liikenne- ja viestintävi-
rasto Traficomista. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Pentti
Wanhatalo ja Toni Udd. Taustaselvityksistä on vastannut Mikko Saavola. Tausta-
selvitykset ja laskelmat on aina hyväksytty uudistustyötä valvovassa työryhmässä
Linja-autoliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa
vuoden 1992 alussa. Ensimmäiset pisteluvut koskivat tammikuuta 1990. Indeksiä
on uudistettu tämän jälkeen kuusi kertaa siten, että perusvuosiksi on muutettu
1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2020.
Kokonaisindeksin lisäksi Tilastokeskus tuottaa myös liikennetyypittäisiä indek-
sejä:
Suurten kaupunkien liikenne
Kaupunkiliikenne
Lähi- ja seutuliikenne
Kaukoliikenne sekä
Tilausliikenne
Pistelukuja tuotetaan myös kustannustekijöittäin kaikille liikennetyypeille.
Osaindeksit on nimetty hyödyntäen julkisen joukkoliikenteen suoritetilaston ni-
meämiskäytäntöä.
Perusvuosien 2015=100 ja 1990=100 liikennetyypittäisiä kokonaisindeksejä jatke-
taan ketjuttamalla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2021. Indeksien, joiden perus-
vuodet ovat 2005=100 ja 2010=100, laatiminen on lopetettu. Vanhoja indeksisar-
joja voidaan laskea ketjuttamalla uusimmalla indeksillä. Lisätietoja saa Tilasto-
keskuksesta.
Kokonaisindeksin lisäksi Tilastokeskus tuottaa edelleen indeksisarjoja vanhoille
perusvuosille sopimus-, kaupunki-, vakiovuoro-, pikavuoro- sekä tilausliiken-
teestä. Nämä vastaavat nykyisiä osaindeksejä seuraavasti
Sopimusliikenne / Suuret kaupungit
Kaupunkiliikenne / Kaupunkiliikenne
Vakiovuoroliikenne / Lähi- ja seutuliikenne
Pikavuoroliikenne / Kaukoliikenne
4 (20)
Tilausliikenne / Tilausliikenne.
Helmikuusta 2023 lähtien Tilastokeskus julkaisee jatkossa linja-autoliikenteen
kustannusindeksien yhteydessä erillisindeksit kaasu- ja sähkökäyttöisille busseille.
Nämä erillisindeksit eivät vaikuta linja-autoliikenteen kustannusindeksiin, vaan
kaasu- ja sähkökäyttöisten bussien indeksit lasketaan täysin erillisinä indekseinä.
Puhtaiden käyttövoimien ajoneuvot on jo huomioitu nykyisessäkin linja-autolii-
kenteen kustannusindeksissä suurten kaupunkien ja kaupunkiliikenteen osaindek-
seissä.
Muita vastaavia kustannusindeksejä Tilastokeskus tuottaa mm. kuorma-autolii-
kenteestä, taksiliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja met-
säalan koneista.
2
Indeksin määritelmä ja käyttö
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linja-autojen liikennöintiin - käyt-
töön ja omistukseen - liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on
kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden
puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eli-
minoimaan indeksistä. Uusista lakisääteisistä vaatimuksista tai veroluonteisista
maksuista aiheutuvat kustannukset huomioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti in-
deksissä. Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yrittäjien maksamien kustan-
nustekijäkohtaisten hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna.
Kustannusindeksit kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalus-
tosta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen
palvelun. Indeksi ei siis kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikut-
taisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Se ei
myöskään ota huomioon liikennöitsijöiden mahdollisesti saamia kustannusten
peittämiseksi tarkoitettuja tulonsiirtoja. Tilastossa seurattavat hinnat eivät sisällä
arvonlisäveroa.
Indeksi kuvaa keskimääräistä kustannuskehitystä. Näin ollen se ei kuvaa hyvin
sellaisen toimijan kustannuskehitystä, jonka kustannusrakenne poikkeaa olennai-
sesti indeksin rakenteesta.
Painorakenteiden laskenta perustuu toteumatietoihin. Kustannuslaskelmia, jotka
perustuvat lähtöarvotietoihin ajosuoritteista, työtunneista, polttoaineen kulutuk-
sesta, jne. ei ole hyödynnetty.
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi palvelee osaltaan alan yrittäjiä ja julkishal-
lintoa tarjoamalla vertailevaa informaatiota kustannuskehityksen seuraamiseen
sekä taustainformaatiota korvausten tarkistuksiin, taksojen määrityksiin sekä tuki-
kysymyksiin. Indeksi on hyödyllinen myös talous- ja kustannusarvioiden laadin-
nassa.
3
Liikennetyyppien ominaisuuksia
Perusvuoden 2020=100 indeksin yhteydessä on otettu käyttöön uusi luokittelu
liikennetyypeille.
Liikennetyypeistä suurten kaupunkien liikenne ja kaupunkiliikenne edustavat kau-
punkien sisäistä liikennettä. Seudullista liikennettä ja suhteellisen lyhyitä matkoja
edustaa lähi- ja seutuliikenne, kun taas kaukoliikenne edustaa pitkiä ajomatkoja.
Tilausliikenne voi olla luonteeltaan lyhyitä kiertoajeluita tai pitkiä ajomatkoja.
5 (20)
Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti näiden liikennetyyppien ominaisuuksia ja toi-
minta-ajatuksia.
Kuvaukset perustuvat julkisen liikenteen suoritetilastossa käytettyihin määritel-
miin ja henkilöliikennepalveluiden sanastoon (Liikenneviraston oppaita 1/2018).
3.1 Suurten kaupunkien liikenne
Suurten kaupunkiseutujen liikenne on palvelusopimusasetuksen mukaista liiken-
nettä. Liikenne toimii täysin tai suurelta osin tilaajan taloudellisella vastuulla sekä
tilaajan määrittelemällä tarjonnalla. Liikennöitsijä saa tilaajalta lipputuloista riip-
pumattoman sopimuskorvauksen, joka kattaa koko liikennöinnin, ja tilaaja saa
lipputulot. Tällaista liikennettä voidaan kutsua myös bruttomalliksi. Suurten kau-
punkien liikenne käsittää HSL-alueen, Tampereen, Turun ja Oulun liikenteet.
Aikaisemmin suurten kaupunkien liikenne oli linja-autoliikenteen kustannusin-
deksissä nimellä sopimusliikenne.
3.2 Kaupunkiliikenne
Kaupunkiliikenne on keskisuurten ja pienten kaupunkiseutujen palvelusopimus-
asetuksen mukaisesti järjestettyä liikennettä. Liikenne voi toimia joko tilaajan ta-
loudellisella vastuulla sekä tilaajan määrittelemällä tarjonnalla (ns. bruttomalli) tai
käyttöoikeussopimuksin, jossa lipputuloriski on liikennöitsijällä (ns. nettomalli).
Liikenne palvelee ensisijaisesti kaupunkiseudun sisäistä liikennetarvetta. Liiken-
teessä noudatetaan tiheää vuoro- ja pysäkkiväliä.
Aikaisemmin kaupunkiliikenne oli linja-autoliikenteen kustannusindeksissä ni-
mellä kaupunkiliikenne.
3.3 Lähi- ja seutuliikenne
Lähi- ja seutuliikenne sopii reittinsä ja pysäkkivälinsä puolesta lyhyiden matkojen
tekoon. Se huolehtii etenkin haja-asutusalueiden liikennetarpeesta. Liikenne on
joko liikennöitsijän suunnittelemaa markkinaehtoista liikennettä tai kunnan tai
ELY-keskuksen suunnittelemaa pääosin nettoperiaatteella hankittua ostoliiken-
nettä, jolloin lipputuloriski säilyy liikennöitsijällä.
Lähi- ja seutuliikenteen on aikataulua noudattavaa liikennettä, jonka runkona
useilla alueilla ovat koulu- ja opiskelukuljetukset sekä työmatkaliikenne.
Aikaisemmin lähi- ja seutuliikenne oli linja-autoliikenteen kustannusindeksissä
nimellä vakiovuoroliikenne
3.4 Kaukoliikenne
Kaukoliikenne on linja-autojen pitkämatkaista maakuntakeskusten, kaupunkien
tai muiden keskusten välistä valtakunnallista liikennettä. Kaukoliikenne on pää-
osin linjayritysten suunnittelemaa markkinaehtoista liikennettä, jolloin toiminta
tapahtuu liikennöitsijän taloudellisella riskillä. Osa kaukoliikenteestä on nykyisin
myös ELY-keskusten kilpailuttamalla hankkimaa liikennettä.
Aikaisemmin kaukoliikenne oli linja-autoliikenteen kustannusindeksissä nimellä
pikavuoroliikenne
3.5 Tilausliikenne
Tilausliikennettä on säännöllinen tilausliikenne ja muu tilausliikenne. Säännölli-
sen tilausliikenteen reitti ja aikataulu ovat säännöllisiä ja liikennöinti on yleensä
sopimusperusteista. Erikseen järjestetyt koululais- ja työmatkakuljetukset ovat
6 (20)
säännöllistä tilausliikennettä. Muu tilausliikenne on kertaluonteista käsittäen linja-
autojen matkailuliikenteen, erilaiset retki- ja kiertoajelut ja linja-autojen tilaus-
matkat.
Aikaisemmin tilausliikenne oli linja-autoliikenteen kustannusindeksissä nimellä
tilausliikenne.
3.6 Erillisindeksit, sähkö- ja kaasukäyttöiset bussit
Vuoden 2023 helmikuussa Tilastokeskus on laskenut erillisindeksit sähkö- ja kaa- sukäyttöisille busseille ja perusvuotena käytetään näissä erillisindekseissä 2022=100. Sähkö- ja kaasukäyttöisten bussien indeksit eivät vaikuta linja-autolii- kenteen kustannusindeksiin. Erillisindeksejä lasketaan sähkökäyttöisille busseille, kaasukäyttöisille busseille ja paikalliskaasukäyttöisille busseille.
4
Indeksin painorakenteet
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen linja-autoliikenteen osalta. Näin ollen liikenne-
tyyppien painoarvot on laskettu julkisen liikenteen suoritetilaston vuoden 2019
liikevaihtotietojen perusteella. Lisäksi laskelmissa on hyödynnetty yritysten ra-
kenne- ja tilinpäätöstilastoa.
Tilausliikenteen painoa on korjattu Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen pe-
rusteella (tiedote 6.9.2021), jonka mukaan matkailun kulutus jäi 30–40 prosenttia
pienemmäksi koronasta johtuen vuonna 2020. Tilausliikenteen liikevaihdon arvoa
on indeksissä pienennetty 33 prosenttia.
Liikennetyyppien välinen painojakautuma perustuu liikennetyyppien kokonaislii-
kevaihtoon. Suurten kaupunkien liikenteessä on huomioitu Turun Kaupunkilii-
kenne Oy:n ja Tampereen kaupunkiliikenne liikennelaitoksen (TKL) osuudet.
Painorakennelaskelmat on tehty liikennetyypeille myös kustannustekijöittäin. Lii-
kennetyyppiotoksien perusteella on muodostettu osaindekseille vuoden 2019 kus-
tannusrakenteet. Näitä kustannusrakenteita on korjattu liikennetyypin vuoden
2020 keskimääräisen kustannusindeksin pisteluvun muutoksella kuvaamaan vuo-
den 2020 kustannusrakennetta.
Tärkeimpänä kriteerinä yritysten jakautumisessa eri liikennetyyppeihin on liiken-
netyypin tuottojen osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Liikennetyyppikohtai-
set painorakenteet on pyritty laatimaan mahdollisimman hyvin kyseistä liikenne-
tyyppiä edustavien yritysten tietoihin perustuen.
Kustannustekijöiden painojakaumiin vaikuttavat monet seikat. Esimerkiksi linja-
autokannan keski-ikä vaihtelee osaindekseissä, mikä osaltaan vaikuttaa mm. pää-
omien poistojen ja korjauksen ja huollon paino-osuuksiin.
Suurten kaupunkien ja kaupunkiliikenteen painorakenteessa on huomioitu uusiu-
tuvien käyttövoimien vaikutukset. Tämä vaikuttaa etenkin polttoaineiden, pää-
oman poiston sekä korjauksen ja huollon paino-osuuksiin. Lähi- ja seutuliiken-
teelle, kaukoliikenteelle ja tilausliikenteelle ei tehty käyttövoimamuutoksia.
Välillisten palkkojen osuuteen vaikutti työnantajan eläkemaksun tilapäinen alenta-
minen vuonna 2020, joka vaikutti välillisten palkkojen painon pienemiseen indek-
sissä.
7 (20)
Kokonaisindeksissä suurimmat muutokset olivat poltto- ja voiteluaineiden osuu- den pieneneminen 1,3 prosenttiyksiköllä, korjauksen ja huollon osuuden kasvami- nen 1,2 prosenttiyksiköllä sekä yleiskustannusten osuuden nousu 1,8 prosenttiyk- siköllä. Tämä johtui etenkin liike- ja toimistokulujen kasvamisesta. Kokonaisin- deksissä tapahtuneita muutoksia selittää liikennetyyppien muuttuneet kustannusja- kaumat sekä liikennetyyppien välisen painotuksen muutokset.
4.1 Erillisindeksit
Linja-autoliikenteen kustannusindeksiin on laskettu erillisindeksit sähkökäyttöi-
sille busseille, biokaasukäyttöisille busseille ja paikallisbiokaasukäyttöisille bus-
seille. Nämä erillisindeksit eivät vaikuta linja-autoliikenteen kustannusindeksiin,
vaan nämä lasketaan ja julkaistaan erillisindekseinä. Suurten kaupunkien ja kau-
punkiliikenteen indekseissä on myös huomioitu sähkö- ja kaasukäyttöiset bussit
painorakenteessa ja hintaseurannassa.
Sähkökäyttöiset bussit ovat yleistyneet merkittävästi liikennöintikäytössä ja pää-
tettiin linja-autoliikenteen kustannusindeksin taustaryhmän päätöksellä koeluotei-
sesti aloittaa seuraamaan sähkö- ja kaasukäyttöisten bussien kustannuskehitystä.
Erillisindeksien perusvuosi on 2022=100.
Tilastokeskus lähetti kattavalle joukolle linja-autoalalla toimivia yrityksiä kysely-
pohjan sähkö- ja kaasukäyttöisten bussien kustannusrakenteesta kesällä 2022. Uu-
sien erillisindeksien kustannusrakenteet on muodostettu Tilastokeskuksessa hyö-
dyntäen yrityksiltä saatuja tietoja, asiantuntija-arvioita ja kustannuslaskelmia ja
noudattaen tilastojen käytännesääntöjä.
Vastukset kustannusrakenteesta poikkesivat kustannusten muodostumisen ajan-
kohdan suhteen. Tilastokeskus pyrki yhteismitallistamaan kustannusrakennevas-
taukset vuoden 2022 tammikuun ja lokakuun väliseen kustannustasoon mm. in-
deksikorjauksilla ja sähkön hinnan muutoksilla.
Käyttöenergian kallistuminen ja suuret muutokset vaikeuttivat vastausten vertai-
lua. Myös vastauksista lasketut pääoman poistokulut ja korkokulut vaihtelevat yh-
tiöittäin. Osaltaan tähän vaikuttivat yhtiöiden erilaiset pääoman rahoitusmallit ja
sen myötä myös korkokulut vaihtelivat.
Kaasukäyttöisten bussien painorakenne on muodostettu johtamalla kaupunkilii-
kenteen painorakenteesta oletuksena siten, että polttoainekulut ovat 10 % pienem-
mät sekä myös korjaus- ja huoltokustannukset ovat 15 % pienemmät. Kaupunki-
liikenteen lähtötiedot perustuvat vuoden 2019 tilinpäätöstilastoihin, korjattuna in-
deksikehityksellä. Kaasukäyttöisille busseille on laskettu kaksi erillistä indeksisar-
jaa. Painorakennelaskelmat eroavat kaasukäyttöisillä busseilla perusvuoden kau-
punkikaasun hintatason osalta.
Taulukossa 1 on esitetty Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2020=100 paino-
rakenne. Taulukossa 2 on uuden 2020=100-indeksin ja edellisen 2015=100-indek-
sin painorakenteiden erotukset. Taulukossa 3 on esitetty erillisindeksien painora-
kenne.
8 (20)
Taulukko 1. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2020=100 painorakenne, prosenttia
Kustannustekijät
Suuret
kaupun-
git
Kau-
punki-
liikenne
Lähi- ja
seutulii-
kenne
Kauko-
lii-
kenne
Tilaus-
lii-
kenne
Koko-
nais-
indeksi
Liikennetyyppien painot
51,7
11,6
10,2
7,4
19,0
100,0
1 Palkat (kuljettajat)
35,2
34,5
28,4
30,5
25,9
32,3
2 Välilliset palkat (kuljettajat)
18,3
17,6
14,9
15,3
13,6
16,7
1+2 Kuljettajapalkat yhteensä
53,5
52,1
43,3
45,7
39,5
49,0
Dieselöljy
11,1
12,8
14,2
17,7
12,7
12,4
- Dieselöljy (fossiilinen) 7,0 7,7 14,2 17,7 12,1 9,6
- HVO (uusiutuva diesel) 4,1 5,1
0,6 2,8 Sähkö 1,4 1,0
0,8 Maakaasu 0,1 0,8
0,2
Voiteluaineet
0,2
0,2
0,2
0,3
0,2
0,2
Urea
0,1
0,1
0,1
0,2
0,1
0,1
3 Poltto- ja voiteluaineet yh-
teensä
12,9
14,9
14,5
18,1
13,1
13,7
Renkaat
0,4
0,7
0,5
0,9
0,3
0,5
Varaosat
2,5
4,0
3,3
5,9
2,1
2,9
4 Renkaat ja varaosat yhteensä
2,9
4,7
3,9
6,8
2,4
3,4
Ulkopuolinen
5,1
3,7
7,1
6,2
8,5
5,9
Oma korjaus ja huolto
(ml. korjaamohenkilökunnan
palkat)
1,4
3,2
3,9
2,7
0,5
1,8
5 Korjaus- ja huolto
6,5
6,8
11,1
8,9
9,1
7,7
Linja-autojen poistot
3,0
7,1
5,3
5,7
7,9
4,8
Linja-autojen leasingmaksut
5,2
0,2
1,3
0,5
0,8
3,0
6 Pääoman poisto (linja-autot)
8,1
7,3
6,6
6,2
8,7
7,8
Linja-autojen pääomakustannuksiin
liittyvät korot
0,1
0,4
0,5
0,3
0,6
0,3
Linja-autojen leasingmaksujen ko-
rot
0,2
0,0
0,1
0,0
0,1
0,1
7 Korot (linja-autot)
0,3
0,4
0,6
0,4
0,7
0,4
Liikennevakuutus
0,7
0,5
1,6
0,8
2,5
1,1
Autovakuutus
0,1
0,1
0,3
0,1
0,4
0,2
8 Vakuutukset
0,7
0,6
1,9
0,9
2,9
1,3
Johdon ja toimihenkilöiden palkat
(sivukuluineen)
2,7
3,5
5,3
2,6
5,8
3,6
Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet
3,0
2,6
3,1
2,4
3,6
3,0
Matka-, majoitus- ja edustuskulut
0,2
0,2
0,3
0,2
0,4
0,2
Viestintä
0,1
0,1
0,5
0,7
0,3
0,2
Poistot rakennuksista
0,6
0,2
0,5
0,4
0,7
0,5