lalki_2011-08-16_men_003.pdf

7(15)

Taulukko 2. Linja-autoliikenteen kustannusindeksien 2010=100 ja 2005=100 paino- rakenteiden erot

5 Kustannustekijät ja hintaseuranta Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon, joko laskien tai arvioiden, kustan- nustekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan melko rajoitettu joukko muuttujia. Isosta hyödykejoukosta valitaan muutamia, il- miöitä mahdollisimman hyvin kuvaavia, edustavia hyödykkeitä, joiden hintakehi- tystä seurataan kuukaudesta toiseen. Tiedot hyödykkeiden hinnoista ja tiedonanta- jista ovat luottamuksellisia. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastois- ta tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja va- kuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien koko edellistä kuukautta tai sen puoliväliä. Tiedustelut tehdään puhelimitse, lomakekyselynä säh- köisesti tai faksilla toimitettuna. Tiedonantaja voi vastata myös web-lomakkeella. Sopimus- Kaupunki- Vakiovuo- Pikavuo- Tilaus- Kokonais- Kustannustekijät liikenne liikenne roliikenne roliikenne liikenne indeksi Liikennetyyppien painot 10,5 -1,5 -1,7 -1,7 -1,5 1 Palkat 1,0 2,6 1,4 2,2 0,5 1,8 2 Välilliset palkat -0,7 0,5 -0,6 0,3 -1,0 -0,1 3 Poltto- ja voiteluaineet -0,1 -0,9 -0,3 0,5 -1,1 -0,3 Dieselöljy -0,6 -0,9 -0,3 0,5 -1,1 -0,6 Maakaasu 0,5 0,3 Voiteluaineet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4 Renkaat ja varaosat 0,2 -0,7 -0,3 1,3 -0,4 -0,1 Renkaat 0,0 -0,3 -0,1 0,1 -0,1 -0,1 Varaosat 0,2 -0,3 -0,2 1,2 -0,3 0,0 5 Korjaus- ja huolto 0,0 -0,3 0,7 -0,9 2,8 0,2 Ulkopuolinen 0,1 -1,5 1,1 -0,3 2,6 0,3 Oma korjaus ja huolto -0,1 1,2 -0,5 -0,6 0,2 -0,2 6 Pääoman poisto -1,9 0,7 -0,8 0,0 -4,7 -1,4 7 Korot 0,3 -0,6 -0,4 -0,5 0,1 -0,1 8 Vakuutukset 0,9 -0,3 0,2 0,1 0,2 0,4 Liikennevakuutus 0,9 -0,1 0,3 0,2 0,4 0,5 Autovakuutus 0,0 -0,2 -0,1 -0,1 -0,2 -0,1 9 Yleiskustannukset 0,3 -1,2 0,1 -3,2 3,7 -0,3 Johdon ja toimih. palkat (sivukuluineen) 0,0 -1,2 -0,7 -1,9 -0,6 -0,7 Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet -0,7 0,0 0,9 -0,6 1,3 0,0 Matka-, majoitus- ja edustuskulut -0,1 -1,3 -1,6 -0,2 -0,3 -0,7 Viestintä -1,6 -2,2 -2,3 -2,1 -2,3 -2,0 Poistot rakennuksista 0,0 0,4 -0,4 0,0 0,1 -0,1 Poistot koneista -0,2 0,1 -0,1 -0,1 0,0 -0,1 Poistot muusta kalustosta 0,2 0,3 -0,2 0,1 0,1 0,0 Muut korko- ja vieraan pääoman kulut -0,4 -0,1 -0,1 -0,1 0,2 -0,1 Leasingvuokrat 0,6 0,0 0,0 0,0 0,2 0,3 Koulutus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Terminaalimaksu -0,5 -1,0 -0,2 Tekijänoikeusmaksu 0,0 0,0 -0,1 0,0 Painotuotteet -0,5 -0,1 -0,2 0,1 1,0 -0,1 Linja-auton katsastusmaksu -0,2 -0,1 -0,1 -0,1 -0,2 -0,1 Muut liike- ja toimistokulut 1,8 1,5 3,7 1,4 2,2 2,1 Muut henkilöstökustannukset 1,2 1,5 1,7 1,3 2,0 1,4

8(15)

5.1 Palkat
Palkat koostuvat kuljettajien palkoista. Palkkojen hintaseurannassa on Linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaisia kuljettajien taulukkopalkkoja, joissa edellytetään yli 12 vuoden työkokemusta. Kaupunkiliikenteessä taulukko- palkka koskee ensimmäistä paikkakuntakalleusluokkaa, kun taas vakiovuoro-, pi- kavuoro- ja tilausliikenteessä toista paikkakuntakalleusluokkaa. Sopimusliikentees- sä seurataan työehtosopimuksen mukaisia pääkaupunkiseudun palkkoja, Helsingin Bussiliikenteen palkkoja sekä Tampereen kaupunkiliikenteen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Palkkaliukumia ei oteta kustannusseurannassa huomioon. Tämä johtuu siitä, että käytettävissä olevat lopulliset palkkatilastot valmistuvat liian myöhään indeksin tarpeita varten. Indeksissä otetaan huomioon Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kulje- tusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopi- muksen mukaiset muutokset palkattomassa katkossa sekä muutokset työpäivän mi- nimi- ja maksimipituuksissa. 5.2 Välilliset palk at
Välilliset palkat sisältävät sekä ns. sosiaalipalkkoja että sosiaalivakuutusmaksuja. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys so. palkalliset vapaapäivät ja ns. Pekkaspäivät sekä sairaus- yms. ajan palkat. Sosiaalipalkat pe- rustuvat linja-autoliikenteen työehtosopimuksiin sekä vuosilomalakiin. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sairausvakuutusmaksu, työeläkemaksu (TyEL), työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutus- maksu. Välillisten palkkojen hintaseurannassa ovat em. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutus- maksut. Sosiaalipalkat määräytyvät prosentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmak- sut prosentteina palkkasummasta (palkat + sosiaalipalkat). Välillisten palkkojen ke- hitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuvat muu- tokset myös palkoissa tapahtuvat muutokset. 5.3 Poltto - ja voiteluaineet
Voiteluaineiden osuus poltto- ja voiteluainekustannuksista on noin 2 prosenttia lii- kennetyypistä riippuen. Polttoaineiden hintaseurannassa on sama dieselöljyn hinta kuin Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksissä. Kyseessä on öljy-yhtiöiden myynnin mukainen ns. kylmien asemien D-mittarihinta. Sopimusliikenteessä seurataan lisäksi maakaa- sun hintaan. Sen osuus on noin seitsemän prosenttia sopimusliikenteen poltto- ja voiteluaineiden kustannuksista. 5.4 Renkaat ja muut varaosat
Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hankinnasta ja vanhojen renkaiden pinnoituksista. Taulukossa 3 on esitetty renkaiden ja muiden varaosien kustannus- jakauma. Rengas- ja pinnoituskustannusten osuus renkaiden ja muiden varaosien muodostamasta kuluerästä on 14 - 15 prosenttia liikennetyypistä riippuen. Uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 55 prosenttia. Vastaavasti pinnoitusten osuus on 45 prosenttia. Rengaskustannusten hintaseurannassa on eri tyyppisiä talvi- ja kesärenkaita sekä pinnoitteita.

9(15)

Taulukko 3. Renkaiden ja muiden varaosien kustannusjakautuma, %

Varaosat koostuvat alustan ja korin varaosista sekä sähkö- ja elektroniikkaosista. Taulukossa 4 on esitetty varaosien kustannusjakautumat liikennetyypeittäin. Alus- tan varaosien osuus varaosat -ryhmästä vaihtelee liikennetyypeittäin 68 prosentista 72 prosenttiin. Korin varaosien osuus vaihtelee 16 prosentista 20 prosenttiin. Säh- kö- ja elektroniikkaosien osuus on kaikissa liikennetyypeissä 12 prosenttia. Alustan hintaseurannassa on moottorin, polttoaine- ja poistojärjestelmän, voiman- siirron, jarru- ja paineilmajärjestelmän sekä akseliston ja jousituksen varaosia. Voimansiirrossa seurataan sopimusliikenteen osalta automaattivaihteiston hintake- hitystä ja muiden liikennetyyppien osalta kytkinlevyn ja kytkinasetelman hintakehi- tystä.
Korin varaosien hintaseurannassa ovat puskuri, tuulilasi, kaasujousi, ajovalaisin, etuvilkku, etulämmityslaitteen puhallin, ilmastointilaiteen puhallin, kylmäaine, kui- vainpanos ja korin kiertovesipumppu. Sähkö- ja elektroniikkaosien hintaseurannas- sa ovat moottorielektroniikan ohjausyksikkö sekä lämmitysjärjestelmän ohjausvent- tiili.
Taulukko 4. Varaosien kustannusjakautumat liikennetyypeittäin

Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuoro- liikenne Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Renkaat 14,8 15 14 14 14 Muut varaosat 85,2 85 86 86 86 Sopimus- Kaupunki- Vakiovuo- Pikavuo- Tilaus- liikenne liikenne roliikenne roliikenne liikenne ALUSTAN VARAOSAT 72% 72% 68% 68% 68% Moottori 21 21 20 20 20 Polttoaine- ja poistojärjestelmä 20 20 20 20 20 Voimansiirto 18 18 19 19 19 Jarru- ja paineilmajärjestelmä 23 23 24 24 24 Akselisto ja jousitus 18 18 17 17 17 Yhteensä 100 100 100 100 100 KORIN VARAOSAT 16% 16% 20% 20% 20% Puskuri etu/taka 15 15 10 10 10 Tuulilasi 20 20 20 20 20 Kaasujousi 10 10 10 10 10 Valonheitin 5 5 10 10 10 Suuntavalo 5 5 5 5 5 Etulämmityslaitteen puhallin 5 5 5 5 5 Ilmastointilaitteen puhallin 10 10 10 10 10 Kylmäaine 10 10 10 10 10 Kuivapanos, kuivainsuodatin 10 10 10 10 10 Korin kiertovesipumppu 10 10 10 10 10 Yhteensä 100 100 100 100 100 SÄHKÖ JA ELEKTRONIIKKA 12% 12% 12% 12% 12% Moottorielektroniikan ohjausyksikkö 40 40 40 40 40 Lämmitysjärjestelmän ohjausventtiili 60 60 60 60 60 Yhteensä 100 100 100 100 100

10(15)

5.5 Korjaus ja huolto Korjaus- ja huoltokustannukset koostuvat ulkopuolelta ostetuista korjaus- ja huol- topalveluista sekä itse suoritetuista korjaus- ja huoltotöistä. Ostettujen ja itse suori- tettujen töiden kustannusosuudet vaihtelevat eri liikennetyypeissä (Taulukko 5). Kaupunkiliikenteessä ulkopuolelta ostetut palvelut ovat noin 33 prosenttia korjaus- ja huoltokustannuksista ja tilausliikenteessä ne muodostavat 80 prosenttia.

Taulukko 5. Ulkopuolelta ostetun ja itse tehdyn korjaus- ja huoltotyön kustannusja- kautuma, %

Ulkopuolelta ostettujen korjaus- ja huoltopalvelujen kustannuskehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin asentajan palkalla ja raskaan kaluston huoltokorjauksen tun- tiveloitushinnalla. Itse tehdyn korjauksen ja huollon kustannusten hintaseurannassa on asentajien palkka välillisine palkkoineen. Hintaseurattava sarja on huoltokorjaamoiden työeh- tosopimuksen mukainen vähimmäispalkka, joka koskee 18 vuotta täyttäneitä täysin työkykyisiä ja vaativaa ammattityötä tekeviä työntekijöitä palkkaluokassa 5. 5.6 Pääoman poisto Pääoman poistossa seurataan eri valmistajien kokonaisten autojen ohjehintoja. 5.7 Korot Koroissa seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikor- koa. Tiedot saadaan Suomen Pankista. Seurannassa on täten myös aito marginaali ja sen kehittyminen. Korkokustannukset ovat prosenttia pääoman hinnasta, jolloin korkokehitykseen vaikuttavat sekä korkoprosentin että pääoman hinnan muutos. 5.8 Vakuutukset Vakuutusmaksut sisältävät liikennevakuutuksen ja autovakuutuksen maksut. Tau- lukossa 6 on esitetty vakuutusten kustannusjakauma liikennetyypeittäin.

Taulukko 6. Liikenne- ja autovakuutuksen kustannusjakautuma, %

Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuoro- liikenne Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Ulkopuolelta ostetut palvelut 48 33 53 45 80 Oma korjaus ja huolto 52 67 47 55 20 Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuoro- liikenne Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Liikenne- vakuutus 95 85 80 70 80 Autova- kuutus 5 15 20 30 20

11(15)

Liikennevakuutuksissa seurataan eri vakuutusyhtiöiden maksutaulukoiden mukaisia perusmaksuja. Maksut määräytyvät alueen, paikkalukumäärän ja tariffiluokan mu- kaan. Autovakuutusmaksuissa seurataan ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen linja- autojen laajakaskoa ilman bonusoikeutta ja pienimmällä mahdollisella omavastuul- la. Autovakuutusmaksuihin vaikuttavat paitsi tariffimuutokset myös autojen hinto- jen muutokset. Pääoman hinta otetaan vakuutuslaskelmissa huomioon autokaluston vuosittaista uudistamista vastaavasti. 5.9 Yleiskustannukset Johto- ja toimistohenkilöstön palkkakustannuksissa seurataan toimihenkilöiden palkkasopimuksen II paikkakuntakalleusluokan mukaista ohjepalkkaa 9–11 vuoden kokemuksella ja koulutustasolla 3A sekä Helsingin Bussiliikenteen hallinnon palk- koja. Toimitilojen vuokria ja vastikekustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin avul- la. Mukana ovat kokonaisindeksi sekä vesimaksun, hoitovastikkeen sekä sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden osaindeksit. Matka-, majoitus- ja edustuskuluissa seurataan kilometrikorvauksella ja päivära- hoilla. Hotellikuluja seurataan Palvelujen tuottajahintaindeksin osaindeksillä Hotel- lit. Rakennusten poistoja seurataan Rakennuskustannusindeksillä, koneiden poistoja Tukkuhintaindeksin osaindeksillä investointitavarat ja muun kaluston poistoja Tuk- kuhintaindeksin osaindeksillä kestokulutustavarat. Korkokulut muista kuin autoista ja vieraan pääoman kulut -kustannuserää mitataan kohdan Korot pisteluvuilla. Leasing -vuokrissa seurataan Kuluttajahintojen erityisindeksiä Autoilun indeksi. Autoilun indeksi sisältää henkilöauton hankinnan, poltto- ja voiteluaineet, varaosat, huollon ja korjauksen sekä muita autoiluun liittyviä kustannuksia. Muita seurattavia kustannustekijöitä ovat viestintä- ja koulutuskulut, katsastusmak- sut sekä painotuotteet. Näitä seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Viestin- tä, täydennyskoulutukseen liittyvillä hinnoilla, katsastuksen hinnoilla ja Tukkuhin- taindeksin osaindeksillä Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Pikavuoro-, vakio- vuoro- ja tilausliikenteessä seurataan tekijänoikeusmaksuja. Lisäksi yleiskustan- nuksissa seurataan ATK- ja IT -kuluja Palvelujen tuottajahintaindeksin osaindeksil- lä Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, lakiasianpalveluita Palvelu- jen tuottajahintaindeksin osaindeksillä Lakiasiainpalvelut sekä työterveydenhuollon kuluja Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Terveyspalvelut. 6 Indeksin laskeminen Linja-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyres’n indeksikaavalla. In- deksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajan- kohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2010. Indeksit lasketaan kaavalla n i i it i t p p w Ind 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, n indeksin sisältämien nimikkeiden lukumäärä, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankohtana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t.

12(15)

Kiinteäpainoisen indeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakau- tuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilas- tokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Käy- tännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan use- amman kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautumi- nen toisella toteutetaan siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksiin sisään katkeamat- toman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuva- kioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset. 7 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta 7.1 Muutosten laskeminen Indeksilukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä prosentteina. Muutosprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: , 100 * 0 0 I I It jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuk- sessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuiten- kin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän laskiessa muutoksia näistä luvuista voivat ne erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista. Seuraavassa esimerkissä lasketaan Linja-autoliikenteen kustannusindeksin kokonai- sindeksin 2010=100 vuosi- ja kuukausimuutos maaliskuussa 2011: Pisteluku maaliskuussa 2010: 99,1 Pisteluku helmikuussa 2011: 104,5 Pisteluku maaliskuussa 2011: 105,3 256 ,6 % 100 * 1, 99 1, 99 3, 105 s Vuosimuuto eli noin 6,3 prosenttia 766 ,0 % 100 * 5, 104 5, 104 3, 105 utos Kuukausimu eli noin 0,8 prosenttia Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2005=100- ja 2010=100 -indekseillä on tammikuu 2012. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2011 indeksejä on laskettu omilla painoraken- teillaan. Kun siis verrataan vuoden 2011 lukuja vuoden 2010 lukuihin, saadaan vuodelle 2011 erilaisia vuosimuutosprosentteja eri perusvuosien indekseille, koska vertailulukuina ovat omilla painorakenteillaan lasketut vuoden 2010 luvut.
Vanhaa 2005=100 -indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2010=100 - indeksillä. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2010. Tammikuusta 2011 alkaen kuukau- simuutokset ovat samat sekä 2005=100- että 2010=100 -indekseillä. 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Linja-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutoksia tarkasteltaessa tapahtuneet hinnanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon. Kustannuste-