MENETELMÄSELOSTE
8.8.2011
LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100
SISÄLTÖ 1 TAUSTAA ............................................................................................................................................................................. 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ .................................................................................................................................... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA ................................................................................................................................... 3 Sopimusliikenne ................................................................................................................................................................ 3 Kaupunkiliikenne............................................................................................................................................................... 3 Vakiovuoroliikenne ........................................................................................................................................................... 3 Pikavuoroliikenne .............................................................................................................................................................. 4 Tilausliikenne .................................................................................................................................................................... 4 4 PAINORAKENTEET ............................................................................................................................................................... 4 5 KUSTANNUSTEKIJÄT JA HINTASEURANTA ............................................................................................................................ 7 5.1 Palkat ........................................................................................................................................................................... 8 5.2 Välilliset palkat ............................................................................................................................................................ 8 5.3 Poltto- ja voiteluaineet ................................................................................................................................................. 8 5.4 Renkaat ja muut varaosat ............................................................................................................................................. 8 5.5 Korjaus ja huolto ....................................................................................................................................................... 10 5.6 Pääoman poisto .......................................................................................................................................................... 10 5.7 Korot .......................................................................................................................................................................... 10 5.8 Vakuutukset ............................................................................................................................................................... 10 5.9 Yleiskustannukset ...................................................................................................................................................... 11 6 INDEKSIN LASKEMINEN ..................................................................................................................................................... 11 7 ESIMERKKEJÄ INDEKSEILLÄ LASKEMISESTA ...................................................................................................................... 12 7.1 Muutosten laskeminen ............................................................................................................................................... 12 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin .......................................................................................................... 12 7.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen ............................................................................................................................. 13 7.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta ................................................................................. 14 8 JULKAISEMINEN, TULOSTEET JA INDEKSIEN SAATAVUUS ................................................................................................... 15
2(15)
1 Taustaa
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi on uudistettu painorakenteeltaan ja hin-
tanimikkeiltään. Samalla on muutettu indeksin perusvuodeksi 2010. Indeksin uudis-
taminen on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten käyttäjätahojen kanssa. Uu-
distustyötä valvovassa työryhmässä ovat olleet käyttäjien asiantuntijoina Risto Pa-
lonen Suomen Paikallisliikenneliitosta, Mikko Saavola Linja-autoliitosta, Reijo
Mäkinen ja Jukka Kaikko Helsingin seudun liikenteestä, Riikka Järvenpää Nobina
Finland Oy:stä sekä Harri Uusnäkki Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tilastokes-
kuksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Mati-
as Kemppainen. Taustaselvityksistä on vastannut Mikko Saavola.
Linja-autoliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuo-
den 1992 alussa. Ensimmäiset pisteluvut koskivat tammikuuta 1990. Indeksiä on
uudistettu tämän jälkeen neljä kertaa siten, että perusvuosiksi on muutettu 1995,
2000, 2005 ja 2010.
Viimeisimmässä 2010=100 -uudistuksessa luovuttiin liikennelaitosten osaindeksin
laadinnasta. Kokonaisindeksin lisäksi Tilastokeskus tuottaa nyt omaa indeksiä so-
pimus-, kaupunki-, vakiovuoro-, pikavuoro- sekä tilausliikenteestä. Pistelukuja tuo-
tetaan myös kustannustekijöittäin kaikille liikennetyypeille sekä palkkoihin, muut-
tuviin kustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin ryhmiteltynä koko linja-
autoliikenteelle.
Muita vastaavia kustannusindeksejä Tilastokeskus tuottaa kuorma-autoliikenteestä,
taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä
maarakennus- ja metsäalan koneista.
2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linja-autojen liikennöintiin - käyttöön
ja omistukseen - liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kustan-
nustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puhdas-
ta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eliminoi-
maan indeksistä. Uusista lakisääteisistä vaatimuksista tai veroluonteisista maksuista
aiheutuvat kustannukset huomioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti indeksissä. In-
deksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yrittäjien maksamien kustannustekijäkoh-
taisten hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna.
Kustannusindeksit kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalustos-
ta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen pal-
velun. Indeksi ei siis kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisi-
vat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Se ei myös-
kään ota huomioon liikennöitsijöiden mahdollisesti saamia kustannusten peittämi-
seksi tarkoitettuja tulonsiirtoja. Seurattavat hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Indeksi kuvaa keskimääräistä kustannuskehitystä. Näin ollen se ei kuvaa hyvin sel-
laisen toimijan kustannuskehitystä, jonka kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti
indeksin rakenteesta.
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi palvelee osaltaan alan yrittäjiä ja julkishal-
lintoa tarjoamalla vertailevaa informaatiota kustannuskehityksen seuraamiseen sekä
taustainformaatiota korvausten tarkistuksiin, taksojen määrityksiin sekä tukikysy-
myksiin. Indeksi on hyödyllinen myös talous- ja kustannusarvioiden laadinnassa.
3(15)
3 Liikennetyyppien ominaisuuksia
Liikennetyypeistä sopimusliikenne ja kaupunkiliikenne edustavat kaupunkien si-
säistä liikennettä, paikallisliikennettä ja suhteellisen lyhyitä matkoja, kun taas pika-
vuoroliikenne edustaa pitkiä ajomatkoja. Tilausliikenne voi olla luonteeltaan lyhyi-
tä kiertoajeluita tai pitkiä ajomatkoja. Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti näiden lii-
kennetyyppien ominaisuuksia ja toiminta-ajatuksia.
Sopimusliikenne
Sopimusliikenne on suurten kaupunkien kaupunkimaista paikallisliikennettä, jossa
yhteiskunta on ottanut taloudellisen vastuun liikenteen hoitamisesta matkustajien
matkakustannusten alentamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi.
Sopimusliikenne on eräällä tavalla bussin vuokraamista kuljettajineen tilausliiken-
teen tavalla yhteiskunnan käyttöön. Sopimusliikennettä harjoitetaan tällä hetkellä
pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.
Sopimusliikenne tarkoittaa liikennöintisopimusta, jonka mukaan saadut lipputulot
tilitetään kaupungille niiden vaikuttamatta bussiyrityksen liikennesuoritteen myyn-
nistä saamaan korvaukseen (bruttoperiaate). Liikennöintisopimukset perustuvat yri-
tysten kilpailuttamiseen.
Liikennöinnistä saatava korvaus perustuu autopäiväkorvauksiin, ajotunteihin ja ki-
lometrikorvauksiin. Autopäiväkorvauksissa merkittävänä kustannustekijänä ovat
pääoma- ja yleiskulut, ajotunteihin vaikuttavat kuljettajien palkkakustannukset ja
kilometrikorvauksiin vaikuttavat mm. korjaus-, huolto- ja polttoainekustannukset.
Kaupunkiliikenne
Kaupunkiliikenteeseen luetaan sekä kaupunkien että taajamien sisäisiä matkustus-
tarpeita palveleva bussiliikenne. Sen toiminta on käsitettävä laajemmin kuin vain
kaupunkien hallinnollisten rajojen sisällä tapahtuvana liikenteenä, koska kaupunki-
seudut ja taajama-alueet ovat usein levittäytyneet naapurikuntien puolelle. Tämä
liikenne on myös paikallisliikennettä.
Kaupunkiliikenne eroaa sopimusliikenteestä siinä, että sen toiminta perustuu lähes
kokonaan matkustajilta saataviin lipputuloihin. Kaupungit kuitenkin rahoittavat
kaupunkiliikennettä. Tämä rahoitus on voitu kohdistaa joko matkustajien lipunhin-
nan alentamiseen tai riittävän palvelutason säilyttämiseen. Julkista rahoitusta käyte-
tään myös erilaisiin kokeiluhankkeisiin.
Paikallisliikenteen kustannuksia ajokilometriä kohden nostavat hidas ja kuluttava
liikennöinti sekä vuorotyö. Paikallisliikenne on väylien ahtaudesta johtuen myös
vahinkoherkempää kuin vakiovuoro- ja lähiliikenne, mikä osaltaan lisää vakuutus-
kustannuksia sekä korjaus- ja huoltokustannuksia.
Vakiovuoroliikenne
Vakiovuoroliikenne on sovittua aikataulua noudattavaa liikennettä, jonka runkona
useilla alueilla ovat koululaiskuljetukset. Tälle liikenteelle on tyypillistä, että kulje-
tustarpeet keskittyvät koulujen alkamis- ja päättymisajankohtien välille harvaan
asutuilla seuduilla. Muiden kuljetustarpeiden vähäisyyden vuoksi liikennettä ei
muuna aikana useinkaan pystytä järjestämään tehokkaasti. Toinen vakiovuorolii-
kenteen pääkäyttäjäryhmä on työmatkalaiset. Kaupunkiseutujen ympäristökunnista
kaupunkikeskukseen suuntautuva lähi- ja seutuliikenne palvelevat työmatkaliiken-
teen matkustustarpeita.
4(15)
Suurin osa vakiovuoroliikenteestä on edelleen matkustajilta saatavilla lipputuloilla
hoidettua liikennettä. Osa vakiovuoroliikenteestä on ELY -keskusten tai kuntien os-
tamaa lipputuloilla hoidettua liikennettä täydentävää runkoliikennettä (ostoliiken-
ne). ELY -keskukset tai kunnat ostavat liikenteen pääsääntöisesti nettoperiaatteella
eli bussiyritys saa pitää lipputulot. Ostoliikenne hankitaan kilpailuttamalla liiken-
nöintikohteet. Vakiovuoroliikenne on toistaiseksi siis lipputulojen varassa hoidettua
liikennettä tai ELY -keskusten tai kuntien ostamaa ostoliikennettä.
Vakiovuoroliikennettä on viime vuosina rationalisoitu merkittävästi. Näitä palvelu-
ja hoidetaan osittain myös takseilla.
Kyseisen osaindeksin nimi vaihdettiin syksyllä 2007 maaseutuliikenteestä vakio-
vuoroliikenteeksi. Indeksin sisältö ja laadintamenetelmä säilyivät nimenmuutokses-
ta huolimatta ennallaan.
Pikavuoroliikenne
Pikavuoroliikenne on kaupunkien ja kuntakeskusten välistä päätietä pitkin tapahtu-
vaa ja aikataulujen mukaista linjaliikennettä. Tämä liikennemuoto palvelee pitkän-
matkan matkustajia, joten käytössä on yleensä myös korkeatasoinen kalusto. Pika-
vuorojen tarkoituksena on tarjota nopea, mukava ja kilpailukykyinen matkustus-
muoto työhön, opiskeluun, asiointiin, vierailuun tai muuhun vapaa-aikaan liittyvään
matkustamiseen sekä tarjota asiakkaille mahdollisuus kuljettaa tavaroita nopeasti.
Tilausliikenne
Tilausliikenteellä tarkoitetaan markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain ti-
lauksesta tilaajan määräämällä tavalla. Tilausliikenne voi olla lyhyitä paikallisia
kiertoajeluja ja pitkäkestoisia pitempiä ajomatkoja.
4 Painorakenteet
Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2010=100 painorakenne perustuu Linja-
autoliiton jäsenyritysten ja liikennelaitosten tilinpäätöstietoihin vuodelta 2009. In-
deksiuudistuksen taustatyö tehtiin loppuvuodesta 2010 ja uusimmat lähtötiedot oli-
vat vuodelta 2009. Vuoden 2009 lukuja on korjattu vuoden 2010 linja-
autoliikenteen kustannusindeksin kehityksen mukaisesti edustamaan perusvuotta
2010.
Tärkeimpänä kriteerinä yritysten jakautumisessa liikennetyyppeihin on ajokilomet-
reillä mitattu osuus yrityksen koko ajosuoritteesta. Myös liikennetyypin tuottojen
osuutta yrityksen kokonaisliikevaihdosta on käytetty kriteerinä arvioitaessa mihin
liikennetyyppiin yritys kuuluu. Ajosuorite ajoneuvoa kohden on suurin pikavuoro-
liikenteessä. Muiden liikennetyyppien välillä ei ole suurta eroa ajosuoritteessa.
Liikennetyyppien välinen painojakautuma perustuu yritysten liikevaihtoon. Kus-
tannuserien painojakaumiin vaikuttavat monet seikat. Esimerkiksi pikavuoro-, so-
pimus- ja tilausliikenteessä käytettävä linja-autokanta on keski-iältään nuorempaa
kuin vakiovuoro- ja kaupunkiliikenteessä, mikä vaikuttaa mm. pääomien poistojen
suuruuteen.
Rahoituskulut koostuvat autokaluston hankinnasta aiheutuvista lainakustannuksista.
Sopimusliikenteen painorakenteessa on otettu huomioon leasing -kaluston osuuden
kasvu, kun suuret yritykset ovat siirtäneet linja-autokalustoa ns. kalustoyhtiöihin.
Leasing -menot näkyvät sopimusliikenteen korkomenoissa sekä pääoman poistois-
sa.
Linja-autoliikenteen kustannusindeksin kustannustekijät ovat pitkälti samoja kuin
Tilastokeskuksen muissakin liikenteen kustannusindekseissä. Tässä tilastossa kus-
5(15)
tannukset on ryhmitelty myös kaikkiin palkkakustannuksiin, muuttuviin kustannuk- siin sekä kiinteisiin kustannuksiin:
- Palkkakustannuksiin yhteensä sisältyvät kuljettajien, autonasentajien sekä joh- to- ja toimistohenkilökunnan palkat välillisine palkkoineen.
- Muuttuvissa kustannuksissa ovat mukana poltto- ja voiteluaineet, renkaat ja muut varaosat, ulkopuolelta ostetut korjaus- ja huoltopalvelut, matka-, majoitus- ja edustuskulut sekä leasing-vuokrat ja vieraat kuljetuspalvelut.
- Kiinteissä kustannuksissa ovat pääoman poisto, korot, vakuutukset, vuokrat ja
vastikkeet, liike- ja toimistokulut, muut poistot, muut korko- ja vieraan pääoman
kulut sekä muut kulut.
Taulukossa 1 on esitetty Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2010=100 paino-
rakenne. Taulukossa 2 on uuden 2010=100 ja edellisen 2005=100 indeksin paino-
rakenteiden erotukset.
Suurin muutos 2010=100 indeksissä on liikennelaitosten poistuminen liikennetyy- peistä ja sen liittäminen sopimusliikenteen yhteyteen. Muutoksen myötä sopimus- liikenteen paino nousi 30,9 prosentista 41,4 prosenttiin. Liikennelaitoksia on yhtiöi- tetty, eikä omalle indeksille nähty olevan enää tarvetta. Muiden liikennetyyppien paino-osuudet pienenivät: vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteen 1,7 prosenttiyksik- köä, kaupunki- ja tilausliikenteen 1,5 prosenttiyksikköä. Kustannustekijöiden paino-osuuksissa suurimmat muutokset olivat palkoissa ja pääoman poistossa. Palkkojen osuus nousi kokonaisindeksissä 29,4 prosenttiin 27,6 prosentista. Palkkojen paino-osuus nousi myös kaikissa liikennetyypeissä.
Pääoman poiston osuus laski kokonaisindeksissä ollen nykyisin 8,1 prosenttia, kun aiemmin se oli 9,5 prosenttia. Erityisesti laski pääomapoiston osuus tilausliiken- teessä, mutta myös sopimus- ja vakiovuoroliikenteessä. Pääomien poistojen osuu- den pienentyminen selittyy osittain sillä, että yritysten investoinnit uuteen kalus- toon ovat pienentyneet verrattuna aikaisempiin vuosiin. Lisäksi aikaisemmin pois- toihin kirjattiin leasingmaksut korkoineen, nyt ainoastaan poistojen osuus leasing- maksuista, mikä selittää osaltaan sopimusliikenteen pääoman poisto-osuuden pie- nenemistä. Muiden kustannuserien paino-osuudet kokonaisindeksissä muuttuivat melko vähän. Liikennetyyppien sisällä muutokset ovat voineet olla suurempiakin.
Kokonaisindeksissä vakuutusten osuus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä 1,7 prosenttiin. Vakuutusten paino-osuudet kasvoivat kaikissa muissa liikennetyypeissä paitsi kau- punkiliikenteessä. Eniten kasvoi sopimusliikenteessä vakuutusten paino-osuus.
Poltto- ja voiteluaineiden osuus kokonaisindeksissä aleni 15,5 prosenttiin 15,8 pro- sentista. Poltto- ja voiteluaineiden osuus pieneni muissa liikennetyypeissä paitsi pi- kavuoroliikenteessä.
Korkojen osuus aleni 1,1 prosenttiin 1,2 prosentista. Korkojen osuuden pienenemi- seen kaupunki-, vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteessä on osaltaan vaikuttanut ylei- sen korkotason aleneminen vuosina 2005 - 2010. Sopimusliikenteen koroissa on nyt mukana myös linja-autojen leasingmaksujen korko-osuus. Yleiskustannusten osuus kokonaiskustannuksista pieneni 0,3 prosenttiyksiköllä ol- len nyt 14,2 prosenttia. Yleiskustannusten paino pieneni kaupunki- ja pikavuorolii- kenteessä ja kasvoi sopimus-, vakiovuoro- ja tilausliikenteessä. Yleiskustannusten pienenemiseen vaikuttavat yritysten pyrkimykset tehostaa omia toimintojaan. Toi- saalta uusina asioina ovat nousseet muut henkilöstökustannukset ja ostetut palvelut, kuten ATK-, IT- ja lakiasiainpalvelut.
6(15)
Taulukko 1. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2010=100 painorakenne
Sopimus- Kaupunki- Vakiovuo- Pikavuoro- Tilaus- Kokonais- liikenne liikenne roliikenne liikenne liikenne indeksi Kustannustekijät Liikennetyyppien painot 41,4 14,7 18,9 10,9 14,1 100,0 1 Palkat 32,6 31,1 26,7 29,0 22,3 29,4 2 Välilliset palkat 20,9 19,9 16,6 18,5 13,8 18,7 3 Poltto- ja voiteluaineet 14,3 14,8 17,9 17,4 14,8 15,5 Dieselöljy 13,1 14,6 17,5 17,0 14,5 14,8 Maakaasu 1,0 0,4 Voiteluaineet 0,3 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 4 Renkaat ja varaosat 4,0 4,2 4,7 6,2 4,5 4,5 Renkaat 0,6 0,6 0,7 0,9 0,6 0,6 Varaosat 3,4 3,6 4,0 5,3 3,9 3,8 5 Korjaus- ja huolto 5,8 6,6 8,1 6,9 8,6 6,9 Ulkopuolinen 2,8 2,2 4,3 3,1 6,9 3,6 Oma korjaus ja huolto 3,1 4,5 3,8 3,8 1,7 3,3 6 Pääoman poisto 7,9 7,4 6,6 8,8 11,3 8,1 Linja-autopoistot 1,0 4,8 6,4 7,2 11,1 4,7 Linja-autojen leasingmaksujen poistot 6,9 2,6 0,2 1,6 0,2 3,5 7 Korot 1,4 0,4 0,7 0,5 1,9 1,1 Linja-autojen pääomakustannusten korot 0,2 0,4 0,7 0,5 1,9 0,6 Linja-autojen leasingmaksujen korot 1,2 0,5 8 Vakuutukset 2,0 0,9 1,5 1,2 2,4 1,7 Liikennevakuutus 1,9 0,8 1,2 1,0 1,9 1,5 Autovakuutus 0,1 0,1 0,3 0,2 0,5 0,2 9 Yleiskustannukset 11,1 14,6 17,3 11,5 20,5 14,2 Johdon ja toimih. palkat (sivukuluineen) 3,8 3,6 5,1 3,5 5,5 4,2 Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet 2,6 2,9 2,9 2,1 3,1 2,7 Matka-, majoitus- ja edustuskulut 0,1 0,2 0,3 0,2 2,4 0,5 Viestintä 0,2 0,5 0,5 0,4 0,5 0,3 Poistot rakennuksista 0,0 1,4 1,2 0,8 0,8 0,6 Poistot koneista 0,2 0,4 0,2 0,2 0,3 0,2 Poistot muusta kalustosta 0,3 1,1 0,6 0,7 0,5 0,5 Muut korko- ja vieraan pääoman kulut 0,1 0,2 0,3 0,1 0,3 0,2 Leasingvuokrat 0,6 0,0 0,1 0,1 0,2 0,3 Koulutus 0,2 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 Tekijänoikeusmaksu 0,0 0,0 0,1 0,0 Painotuotteet 0,9 0,3 0,6 2,0 0,5 Linja-auton katsastusmaksu 0,0 0,1 0,2 0,1 0,2 0,1 Muut liike- ja toimistokulut 1,8 1,4 3,7 1,5 2,2 2,1 Työterveyshuolto 1,2 1,5 1,7 1,3 2,0 1,4 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkakustannukset yhteensä 60,4 59,1 52,2 54,8 43,3 55,6 Muuttuvat kustannukset 21,8 21,5 27,2 26,8 28,8 24,3 Kiinteät kustannukset 17,8 19,4 20,6 18,4 27,9 20,1 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0