mekki_2013-10-14_men_001.pdf

10

Taulukko 6. Hakkurin tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja

Taulukko 7. Puutavarayhdistelmän kustannuslaskennan lähtöarvoja

Metsäkoneiden kustannusindeksi edustaa keskikokoisia metsäkoneita ja tyypillistä metsäalan yritystä. Tyyppiyrityksessä on keskimäärin 2-4 konetta (1-2 hakkuu- konetta ja 1-2 metsätraktoria) ja sen toiminta tapahtuu yleensä sekä yrityksen koti- paikkakunnalla että sen ulkopuolella.
Hakkuri-indeksin kustannuslaskelman perusteena on käytetty järeän, omalla alustal- la liikkuvan ja vuosikapasiteetiltaan 50 000-80 000 irtokuutiota olevan hakkurin kustannuksia. Hakkurin oletetaan olevan tuotannossa keskimäärin 12 tuntia vuoro- kaudessa. Tuotantoon sisältyy haketusta, siirtoa, huoltoa ja muuta työtä. Puolella hakkureista tehdään yhtä työvuoroa ja puolella tehdään kaksivuorotyötä. Työmaa- ajasta koneen käyttöaika on 55 prosenttia eli 1 525 tuntia vuodessa.
Kuljettajakustannukset perustuvat palkatun työvoiman käyttöön. Metsäkoneiden painolaskelmissa palkat ovat tilastoituja käytännön palkkoja, joissa ei ole mukana maksettuja ylityötuntikorvauksia (Koneyrittäjien liiton palkkatilasto). Sen sijaan hakkuri-indeksissä palkat ja ateriakorvaus on saatu metsäkonealan työehtosopimuk- sesta ja käytännön palkan on arvioitu olevan 2,5 prosenttia taulukkopalkkaa korke- ampi. Vuorotyölisiä ja ylityötunteja ei ole hakkuri-indeksin laskelmissa mukana.
Välilliset palkkakustannukset koostuvat ns. sosiaalipalkoista ja sosiaalivakuutus- maksuista. Sosiaalipalkat perustuvat metsäkonealan työehtosopimukseen sekä vuo- silomalakiin ja määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat pääosin pakollisista julkisen vallan vuosittain vahvistamista maksuista ja ne määräytyvät prosenttiosuutena vuosipalkkasummasta. Hakkurin painorakenne- laskennassa käytettiin metsätraktorien ja hakkuukoneiden välillisten palkkojen las- kentakehikkoa. Tehdyt työtunnit (työmaa-aika) 2 772 h/v Koneen työtunnit 1 538 h/v Koneen työmaat 400 kpl siirtoja Koneen hyödyntämisaste 55 % työajasta, 1 525 h/v Työpäivän pituus 12 h Työntekijöitä/ kone 1,5 kpl Vuoroja/päivä 1-2 Hakkurin pitoaika 4 - 5 v Alustan pitoaika 8 v Pääoman poisto 15 - 18 % Polttoaineen kulutus 0,85 l/i-m3 Vaihtoarvoprosentti 38 % Ajosuorite/vuosi 170 000 km Kuljettajien palkkatunnit (sis. apuaikalisä) 4625 h Renkaiden kestoaika 110 000 km Polttoaineen kulutus l/100 km 58 Auton alusta pitoaika, vuosi 4,5 Auton kuormatilan pitoaika, vuosi 4,5 Perävaunun pitoaika, vuosi 6,8 Lisälaitteiden ja varusteiden pitoaika, vuosi 4,5

11

Polttoainekulut muodostuvat moottoripolttoöljyn käytöstä. Metsätraktorien poltto- aineen kulutuksena on 12 litraa tunnissa ja hakkuukoneiden 15 litraa tunnissa. Hak- kurissa polttoaineen kulutuksena käytettiin 0,85 litraa tuotettua irtokuutiota kohden.
Korjauksen ja huollon kulut muodostuvat työkuluista, kulutus- ja varaosien hin- noista sekä rakennuksista. Metsäkoneilla on lisäksi voiteluaineista sekä hakkuuko- neiden teräketjuista ja laipoista koostuvia kustannuksia. Voiteluaineina ovat moot- tori-, hydrauli- ja teräketjuöljy. Työkustannukset koostuvat ostetuista töistä ja hak- kuri-indeksissä myös itse tehdystä työstä. Kuljetuskustannuksia metsäkoneille aiheutuu ulkopuolisten kuljetusliikkeiden suo- rittamista lavettisiirroista tai oman lavettikaluston käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Hakkuri kulkee tai sitä kuljetetaan omalla alustallaan eikä muiden suorittamia kul- jetuspalveluita ole sen kustannuksissa mukana. Pääomaa ja rahoitusta vastaavat kulut koskevat vierasta pääomaa ja ne edustavat painolaskelmissa koneen pitoajan mukaista keskimääräistä vuotuista kustannusta. Metsätraktoreiden pitoaikana on käytetty 6,7 vuotta ja hakkuukoneiden 5,6 vuotta.
Metsäkoneiden arvonalenemisprosenttina on 23. Hakkurien pitoaikana on 4 - 5 vuotta ja alustan 8 vuotta. Pääoman poisto perustuu yrityksen tekemiin todellisiin poistotarpeisiin. Hakkurin vaihtoarvoprosenttina on 38 ja poistoprosenttina 15 - 18 prosenttia. Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin korkoi- hin. Metsäkoneissa vieraan pääoman osuus yritysten liikevaihdosta on eri vuosina vaihdellut keskimäärin 70 - 80 prosentin välillä. Metsäkoneiden painolaskelmissa käytetty korkoprosentti on 2,3 ja se kuvaa vuonna 2010 pankkien yrityksille anta- mien lainojen keskimääräistä korkoa. Hakkurin painolaskelmissa käytetty korko- prosentti on pankkien yrityksille antamien lainojen keskimääräinen korko tammi- kuusta heinäkuuhun vuonna 2010. Vakuutusmaksuissa ovat yleisimmät vakuutukset, kuten liikennevakuutus, palo- ja varkausvakuutus sekä metsätyökoneiden vastuuvakuutus ja hakkurin autovakuutus. Hallintokuluihin kuuluvat työnjohdon palkat, erilaiset toimistokulut, tilitoimistojen kirjanpitopalvelu sekä yrittäjän oman auton käyttökorvaus. Oman auton käyttöme- not perustuvat ajokilometreihin. 5 Kustannustekijät ja hintaseuranta Metsäkone- ja hakkuri-indeksin kustannustekijöistä muuttuvia kustannuksia ovat

• polttoaineet

• korjaus ja huolto

• kuljetukset.
  Kiinteitä kustannuksia ovat

• palkat

• välilliset palkat

• matka- ja majoitus

• pääoman poisto

• korkokustannukset,

• vakuutukset sekä

• hallinto ja työnjohto.
  Täydellisen indeksin tuottaminen on käytännössä usein mahdotonta, jonka vuoksi joudutaan tekemään laadintatyötä helpottavia ratkaisuja. Kun painolaskelmissa py- ritään ottamaan huomioon - joko laskien tai arvioiden - kustannustekijät mahdol- lisimman kattavasti, hintaseurantaan voidaan sen sijaan valita melko rajoitettu

  12

joukko muuttujia. Isoa hyödykejoukkoa kuvataan muutamien ns. edustavien hyö- dykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden metsäkoneiden ostohin- tojen muutoksia ja oletetaan, että kaikkien koneiden ostohinnat muuttuvat samalla tavalla. Edustavat hyödykkeet pyritään valitsemaan siten, että ne ovat merkityksel- lisiä ilmiöalueen kuvaamisen kannalta. Niiden hintoja seurataan kuukaudesta toi- seen ja niistä lasketaan pisteluvut. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksissä on seuraavia hintanimikkeitä ja/tai hyödykkeitä: 5.1 Palkat
Metsäkoneiden ja hakkurien palkkakustannuksia seurataan metsäkonealan työehto- sopimuksen mukaisilla tuntipalkoilla. Metsätraktoreissa seurataan palkkaryhmään II kuuluvien yli 5 ja yli 8 vuoden ammattikokemuksen omaavien työtekijöiden tau- lukkotuntipalkkojen keskiarvoa. Hakkuukoneissa seurataan puolestaan palkkaryh- mään III kuuluvien yli 5 ja yli 8 vuoden ammattikokemuksen omaavien työtekijöi- den taulukkotuntipalkkojen keskiarvoa. Lisäksi seurataan metsäkonealan työehto- sopimuksen mukaisia ilta- ja yövuorolisiä.
Hakkureissa seurataan palkkaryhmiä II ja III, joista kummastakin on mukana 5 - 8 vuotta ja yli 8 vuotta alalla olevien tuntipalkat. Lisäksi seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisia iltavuorolisiä.
Puutavarayhdistelmien indeksissä seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden täysperävaunun kuljettajien tuntipalkat. 5.2 Välilliset palkat
Metsäkoneiden ja hakkurien välillisiä palkkakustannuksia seurataan ns. sosiaalipal- koilla sekä sosiaalivakuutusmaksuilla. Sosiaalipalkkoja ovat lomapalkka, lomaraha, sairaus- ja tapaturma-ajan palkka, palkalliset vapaapäivät sekä työajan lyhen- täminen. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat eläkevakuutusmaksu (TyEL), työnantajan sosiaaliturvamaksut, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, ryhmähenkivakuu- tus- ja työnantajan vastuuvakuutusmaksu sekä työterveyshuolto.
Puuautoindeksissä, jossa sovelletaan kuorma-autoalan välillisten palkkojen lasken- tamallia, sosiaalipalkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnan- tajan sosiaaliturvamaksu, TyEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenki- vakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmaksut pro- sentteina palkkasummasta (palkat + sosiaalipalkat). Tämän kustannuserän kehityk- seen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat muutokset. 5.3 Matka ja majoitus
Metsäkoneiden matka- ja majoituskuluja seurataan metsäkonealan työehtosopimuk- sen mukaisella henkilöauton käytöstä maksettavalla kilometrikorvauksella, ylläpi- tokorvauksella sekä ateriakorvauksella. Hakkurin kustannusindeksi sisältää vain ateriakorvauksen.
13

5.4 Polttoaineet
Metsätyökoneissa ja hakkureissa polttoaineiden hintoja seurataan öljy-yhtiöiden il- moittamien moottoripolttoöljyjen myyntihinnoilla. Puuautoindeksissä polttoaine- kustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden ilmoittama kuukauden myynnin mukainen D-asemien keskihinta. 5.5 Korjaus ja huolto
Metsäkoneissa ja hakkureissa korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu työ- va- raosa- ja rakennuskustannuksista, metsätyökoneilla lisäksi teräketju- ja laippa- sekä voiteluainekustannuksista. Työkustannukset ovat metsäkoneissa ostetun työn kustannuksia. Hakkuri- indeksissä kaksi kolmasosaa työkustannuksista on omaa työtä ja yksi kolmasosa os- tettua työtä. Ostetun työn kustannuksia seurataan korjaamojen tuntiveloitushinnoil- la. Oman työn kustannuksia seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen tuntipal- kalla (pr. III ja kokemus 5 - 8 v.). Vara- ja kulutusosien hintaseurannassa ovat metsätraktoreiden hydrauliletkut, hyd- raulipumput, renkaat, ketjut, starttimoottorit, laturit, telat, moottoriöljyn suodatin, hydrauliikan suodatin, kahmari, rotaattori ja ohjauskahva. Hakkuukoneiden vara- osien hintaseurannassa ovat hydrauliletkut, hydraulipumput, pituusanturit, hyd- raulimoottorit, moottoriöljyn suodatin, hydrauliikan suodatin, sahanmoottorit, etu- karsimaterä ja rotaattori. Lisäksi hakkuukoneissa seurataan teräketjujen ja sahalaip- pojen myyntihintoja.
Hakkuri-indeksin vara- ja kulutusosien hintaseurannassa ovat kahden kolmasosan painolla hakkurien kulutusosat ja yhden kolmasosan painolla raskaan kuorma-auton varaosat. Hakkurien varaosia ovat terät, vastaterät ja pitimet. Alustan varaosien hin- taseurannassa käytetään kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin sisältyvien ras- kaan kuorma-auton varaosien hintoja sekä renkaiden ja rengastöiden hintoja. Huoltorakennusten hintaa seurataan rakennuskustannusindeksin osaindeksillä Teol- lisuus- ja varastorakennus. Lisäksi metsäkoneissa seurataan voiteluaineiden, kuten moottori-, teräketju- ja hydrauliöljyjen, myyntihintoja. Puutavarayhdistelmät Puutavarayhdistelmissä korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyös- tä, kulutus- ja varaosien hinnoista, voiteluaineista sekä AdBlue -urealiuoksesta. Korjaamotyön osuus on 55 prosenttia, kulutus- ja varaosien 30 prosenttia, voitelu- aineiden 5 prosenttia ja urean 10 prosenttia. Työkustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksin osaindeksillä määräaikaishuolto, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla ja asentajan palkkakus- tannuksilla. Lisäksi seurannassa on huoltosopimusten hintoja. Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaamisessa käytetään alustan, polttoainejärjestelmän, voiman- siirron, jarru- ja painejärjestelmän sekä akseliston ja jousituksen varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä. Urean hintatiedot saadaan öljy-yhtiöiltä.
5.6 Renkaat
Erillistä renkaiden kustannustekijää seurataan puutavarayhdistelmien kustannusin- deksissä. Hakkuri-indeksissä ne sisältyvät korjauksen ja huollon erään. Rengaskus- tannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä ren- kaiden pinnoituksista. Uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 14

prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Oletuksena on, että uuden renkaan runko pinnoitetaan keskimäärin yhden kerran elinkaarensa aikana. Hintaseurannassa on uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pin- noitushintoja. Rengastöiden osalta seurataan pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinni- tys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. 5.7 Kuljetus
Metsätyökoneiden kuljetuksesta aiheutuvia kuluja seurataan kuljetusliikkeiden la- vettisiirtomaksuilla. 5.8 Pääoman poisto
Pääoman poistoa seurataan myydyimpien metsätraktori-, hakkuukone- sekä hakku- rimerkkien ja -mallien myyntihinnoilla. Konemerkkien väliset painot on arvioitu eniten myytyjen merkkien ja mallien perusteella.
Puuautoindeksissä seurataan erimerkkisten kuorma-autojen alustojen, päälliraken- teiden, perävaunujen ja varusteiden hintoja. Varusteissa seurataan nosturin ja kuormavaa’an hintoja. 5.9 Korkokustannukset
Seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seu- rannassa huomioituu siten aito marginaali ja sen muuttuminen. Tiedot saadaan Suomen Pankista. Korkokustannukset riippuvat sekä korkoprosentista että pääoman eli konekaluston hinnan kehityksestä.
5.10 Vakuutukset
Vakuutusmaksuissa seurataan metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden palo- ja var- kausvakuutusmaksujen keskiarvoa sekä moottorityökoneiden liikennevakuutus- maksua. Hakkuri-indeksin vakuutusmaksuja seurataan eri vakuutuslaitoksista saatu- jen hakkurien täyskaskon vakuutusmaksuja sekä raskaiden kuorma-autojen liiken- nevakuutusmaksuja. Puuautoindeksissä seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikenne- vakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä keskeytysvakuutusmaksua. 5.11 Liikennöimismaksut
Puutavarayhdistelmien liikennöimismaksuissa seurataan käyttövoimaveroa, auton ja perävaunun katsastusmaksuja ja liikennelupamaksua. 5.12 Hallinto ja työnjohto
Metsäkoneiden ja hakkurien Hallinto ja työnjohto-erän kustannukset koostuvat palkka-, oman auton käyttö-, kirjanpito- ja tilintarkastus- sekä toimistokuluista. Työnjohdon kustannuksia seurataan metsätoimihenkilöiden sopimuskorotuksilla. Yrittäjän oman auton käyttökuluja seurataan verohallituksen vahvistamalla verot- tomalla kilometrikorvauksella. Puutavarayhdistelmien hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Puuautoindeksissä seurataan kuljetusalan johdon ja toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakus- tannuksineen.

15

Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen kustannuksia seurataan palvelujen tuottaja- hintaindeksin osaindeksillä Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvon- ta. Toimistokulujen seurannassa on kuluttajahintaindeksin alaindekseistä muodos- tettu kori, joka sisältää toimistovuokria kuvaavan kokonaisindeksin, sähkön, posti- ja puhelinmaksut, tietojenkäsittelylaitteet, sanoma- ja aikakauslehdet sekä paperi- ja piirustustarvikkeet.
Hallinnon kustannuslajiin sisältyy puutavarayhdistelmien kustannusindeksissä myös digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien kustannusten seuranta. 5.13 Ylläpito Puutavarayhdistelmien ylläpitokustannuksista 40 prosenttia on ostetun pesun kus- tannuksia, 20 prosenttia kuljettajan itse tekemää ylläpitotyötä ja 20 prosenttia asen- tajan palkkakustannuksia. Loput 20 prosenttia jakautuu puoliksi sähkökuluihin ja muihin kuluihin. Pesukustannuksia seurataan kuorma-autojen pesuun erikoistunei- den yritysten pesuhinnoilla. Kuljettajan itse tekemän ylläpitotyön kustannuksia seu- rataan kuljettajan palkka- ja välillisillä palkkakustannuksilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin pisteluvulla. 6 Indeksin laskenta ja mahdolliset virhelähteet Metsäalan kone- ja autokustannusindeksit lasketaan Laspeyres'n indeksikaavalla, jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut ku- vaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapa- uksessa vuoteen 2010. Käytännössä indeksit lasketaan seuraavasti n i i it i t p p w Ind 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku hetkellä t, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajan- kohtana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Kiinteämääräisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toi- seen.
Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi teknologian muuttumisen takia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin. Käytän- nössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin mää- rävuosin. Muita virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyödykkeeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, laadunmuutosten puut- teellinen käsittely, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset käsittelyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksin sisään katkeamattoman hintasarjan saami- seksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset.

16

7 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta 7.1 Muutosten laskeminen Indeksilukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä prosentteina. Muutosprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: , 100 * 0 0 I I It jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokes- kuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kui- tenkin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän näistä luvuista las- kemat muutokset voivat erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista. Seuraavassa esimerkissä lasketaan Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin koko- naisindeksin 2010=100 vuosi- ja kuukausimuutos elokuussa 2012: Pisteluku elokuussa 2011: 106,8 Pisteluku heinäkuussa 2012: 113,5 Pisteluku elokuussa 2012: 115,1 77 ,7 % 100 * 8, 106 8, 106 1, 115 s Vuosimuuto eli noin 7,8 prosenttia 409 ,1 % 100 * 5, 113 5, 113 1, 115 utos Kuukausimu eli noin 1,4 prosenttia
Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksien vuosi- muutokset eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2005=100- ja 2010=100 -indekseillä on tammikuu 2013. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2011 indeksejä on laskettu omilla painorakenteillaan. Kun siis verrataan vuoden 2012 lukuja vuoden 2011 lukuihin, saadaan vuodelle 2012 erilaisia vuosimuutosprosentteja eri perus- vuosien indekseille, koska vertailulukuina ovat omilla painorakenteillaan lasketut vuoden 2011 luvut. Vanhaa 2005=100 -indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2010=100 - indeksillä. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2011. Tammikuusta 2012 alkaen kuukau- simuutokset ovat samat sekä 2005=100- että 2010=100 -indeksillä. 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Tapahtuneet hinnanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon, kun tarkastellaan metsäalan kone- ja autokustannusindeksin vuosimuutoksia. Kus- tannustekijän/tuotteen, jonka paino on suuri, kuten esimerkiksi polttoaineen, pieni- kin hinnanmuutos aiheuttaa merkittävän vaikutuksen kokonaisindeksiin. Seuraavassa on esimerkki polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutuksesta metsäko- neiden kustannusindeksin vuosimuutokseen syyskuussa 2012. Laskelmaan tarvi- taan:

• polttoaineen paino kokonaisindeksistä: 11,97 %
• polttoaineen syyskuun 2011 pisteluku: 139,2
• polttoaineen syyskuun 2012 pisteluku: 152,7