mekki_2013-10-14_men_001.pdf - Page 1

MENETELMÄSELOSTE

25.9.2013

METSÄALAN KONE- JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI MEKKI 2010 = 100

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksien vuosimuutokset 1/2007 - 8/2013, %

METSÄALAN KONE- JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI MEKKI 2010 = 100 .............................................................. 1 1 TAUSTAA ............................................................................................................................................................................ 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ .................................................................................................................................... 3 3 PAINORAKENNE .................................................................................................................................................................. 4 4 INDEKSIEN PERUSTEET ........................................................................................................................................................ 9 5 KUSTANNUSTEKIJÄT JA HINTASEURANTA ......................................................................................................................... 11 5.1 Palkat ........................................................................................................................................................................ 12 5.2 Välilliset palkat ......................................................................................................................................................... 12 5.3 Matka ja majoitus ...................................................................................................................................................... 12 5.4 Polttoaineet ............................................................................................................................................................... 13 5.5 Korjaus ja huolto ....................................................................................................................................................... 13 5.6 Renkaat ..................................................................................................................................................................... 13 5.7 Kuljetus ..................................................................................................................................................................... 14 5.8 Pääoman poisto ......................................................................................................................................................... 14 5.9 Korkokustannukset ................................................................................................................................................... 14 5.10 Vakuutukset ............................................................................................................................................................ 14 5.11 Liikennöimismaksut ................................................................................................................................................ 14 5.12 Hallinto ja työnjohto ............................................................................................................................................... 14 5.13 Ylläpito ................................................................................................................................................................... 15 6 INDEKSIN LASKENTA JA MAHDOLLISET VIRHELÄHTEET .................................................................................................... 15 7 ESIMERKKEJÄ INDEKSEILLÄ LASKEMISESTA ..................................................................................................................... 16 7.1 Muutosten laskeminen .............................................................................................................................................. 16 7.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin ......................................................................................................... 16 7.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen ............................................................................................................................ 17 7.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta ................................................................................ 17 8 JULKAISEMINEN, VANHAT INDEKSIT JA INDEKSIEN SAATAVUUS ........................................................................................ 18 8.1 Julkaisu ..................................................................................................................................................................... 18 8.2 Tilaaminen ja saatavuus ............................................................................................................................................ 18 8.3 Erityisindeksit ........................................................................................................................................................... 19 8.4 Muut kustannusindeksit ............................................................................................................................................ 19

1 Tausta a Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiä (MEKKI) on tuotettu vuodesta 1989 läh- tien. Metsäkoneiden osaindekseinä ovat olleet hakkuukoneet ja metsätraktorit. Jou- lukuusta 2007 lähtien alettiin julkaista puutavarayhdistelmien kustannusindeksiä eli puuautoindeksiä ja vuoden 2011 alusta metsäalan kustannusindeksien määrää kas- vatettiin hakkurien kustannusindeksillä. Käsillä olevassa 2010=100 -uudistuksessa tilaston nimi muutettiin Metsäalan konekustannusindeksistä sen sisältöä paremmin kuvaavaksi Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiksi. Tilaston lyhennetty nimi MEKKI säilytettiin kuitenkin. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksiä uudistetaan Tilastokeskuksen muiden indeksien tapaan vähintään viiden vuoden välein. Tällöin sen painorakenne, hin- tanimikkeet ja tiedonantajat päivitetään ajantasaisiksi. Uudistuksessa muutetaan myös indeksin perusvuosi. Metsäalan konekustannusindeksin perusvuosina ovat ol- leet 1990, 1995, 2000, 2005 ja nyt perusvuotena on 2010. Uudistuksista on olemas- sa muistiot1. Metsäalan konekustannusindeksiin liittyvät menetelmäselosteet 2000=100, 2005=100 ja 2010=100 -indekseistä löytyvät Tilastokeskuksen internet- sivulta, samoin kuin hakkurien menetelmäseloste 2005=100. MEKKI:ä on suunniteltu ja uudistettu aina yhteistyössä metsäalan asiantuntijoiden ja indeksin käyttäjäryhmien kanssa. Viimeisimmän indeksiuudistuksen 2010 = 100 asiantuntijoina ovat olleet Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta, Asko Poikela Met- säteho Oy:stä, Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä sekä Erkki Herttuainen Metsähallituksesta. Puutavarayhdistelmää on uudistettu kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin määrävuosiuudistuksen yhteydessä. Sen valvo- vassa työryhmässä ovat olleet käyttäjien asiantuntijoina Petri Murto Suomen Kulje- tus ja Logistiikka SKAL ry:stä, Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä, Asko Poikela Metsäteho Oy:stä, Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:stä ja Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tilastokeskuksesta uudistuksiin ovat osallistu- neet Pirkko Hemmilä, Ilkka Lehtinen ja Matias Kemppainen.

2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Tilastokeskus laatii metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusindeksiä sekä nämä koneet sisältävää metsäkoneiden kokonaisindeksiä. Lisäksi tuotetaan erillisiä hakkurin ja puutavarayhdistelmän indeksejä.
Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi (MEKKI) mittaa metsäkoneiden, hakkuri- en ja puunkuljetusautojen käytöstä ja omistuksesta alan yrittäjille aiheutuvien kus- tannustekijöiden hintakehitystä. Metsäkoneiden kustannusindeksi kuvaa keskimää- räisen koneyrityksen ja sen käyttämän keskikokoisen työkoneen – metsätraktorin ja hakkuukoneen – työskentelyn kustannuskehitystä. Hakkurien kustannusindeksi edustaa keskisuuria ja suuria mobiilihakkureita sekä tyypillistä metsäenergia-alan yritystä. Hakkuri-indeksin lähtökohtana on ollut, että se edustaa myös melko luotet- tavasti mobiilimurskaimia. Puutavarayhdistelmän kustannusindeksi mittaa ammat-

1 Muistio nro 125, Metsäalan konekustannusindeksi Mekki 1990=100, 28.2.1991; Metsäalan konekus- tannusindeksi Mekki 1995=100, sähköinen versio, muistio 24.1.1999; Metsäalan konekustan- nusindeksi Mekki 2000= 100, sähköinen versio, muistio 16.9.2004; Metsäalan konekustan- nusindeksi Mekki 2005=100, sähköinen versio, muistio 28.4.2008

timaisen, luvanvaraisen, puutavarayhdistelmäliikenteen kustannustekijöiden hinta- muutoksia.
MEKKI on kiinteäpainoinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat kiinteät, määrien muutok- sia ajassa ei indeksissä huomioida. Suoritteiden ja määrien muutoksista tai ostettu- jen tuotteiden tai palvelujen laadunmuutoksista johtuvat kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos esimerkiksi työtunnit poikkeuksellisesti kasvavat tiet- tynä kuukautena ja tähän liittyy polttoainekulujen kasvaminen, ei tällainen näy ti- laston pisteluvuissa. Tuotteiden ja palvelujen laadunmuutoksista johtuvat hinnan- muutokset pyritään eliminoimaan indekseistä. Indekseissä ei näy myöskään mah- dollisia tuottavuuden muutoksia. Indeksin laskennassa käytettävät hintatiedot ovat arvonlisäverottomia. Tilasto antaa metsäkone-, metsäenergia- ja puuautoalan yrittäjien palvelujen ostajil- le ja myyjille vertailevaa tietoa kustannuskehityksen seuraamista varten, taus- tainformaatiota hintaneuvotteluja varten sekä tietoa kannattavuuden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Se voi olla apuna myös talous- ja kustannusarvioita laaditta- essa. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksit eivät kuvaa yksittäisen metsäkoneyrityk- sen, yksittäisen metsäenergia-alan tai puunkuljetusalan yrityksen kustannuskehi- tystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti tässä käytetyistä keskimääräi- sistä kustannusrakenteista. Indeksien pisteluvut ja muutokset kuvaavat niiden kus- tannustekijöiden hintojen muutoksia, joita yrittäjät tarvitsevat palvelun tuottaak- seen. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos.

3 Painorakenne Metsäkoneiden kustannusindeksin painorakenne perustuu Koneyrittäjien liiton te- kemiin pohjalaskelmiin, joita arvioitiin Metsätehossa sekä indeksin uudistamista ohjanneessa eri osapuolista koostuneessa työryhmässä. Näiden laskelmien tulokset lähetettiin kuudelle yksittäiselle yrittäjälle arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.
Erikseen kysyttiin pieneltä joukolta yrittäjiä sekä keskeisiltä varaosien myyjiltä, mitkä ovat tyypillisiä ja edustavia varaosa-artikkeleita, joiden kustannuskehitystä on järkevä seurata. Yritysten tilinpäätöstietoja ei ole tällä kertaa käytetty painoja muodostettaessa. Laskelmissa käytetyt hintatiedot ovat vuodelta 2010. Hakkurien kustannusindeksin painorakenne perustuu myös kustannuslaskelmiin. Hakkurien indeksillä seurataan puun haketukseen soveltuvien mobiilihakkureiden eli auton päälle rakennettujen hakettimien käyttö- ja pääomakustannuksia. Indeksin ulkopuolelle on rajattu pienikokoiset haketuskoneet sekä energiapuun korjuu- ja kuljetuskustannukset. Hakkuri-indeksin perusvuosiuudistuksessa 2010=100 paino- rakenteeseen tehtiin vain ns. hintapäivitys. Perusvuoden 2005=100 indeksin kus- tannustekijöiden painot vietiin vastaamaan 2010 hintatasoa. Indeksin lähtöarvojen perusteena olevat suoritemäärät (työtunnit, polttoaineen kulutus litroissa jne.) py- syivät samoina kuin 2005=100-indeksissä. Taulukossa 1 on esitetty metsäkoneiden ja hakkurin 2010=100-indeksien painora- kenteet eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista. Metsäko- neiden välinen jakautuma muuttui 2005=100-uudistuksesta siten, että metsätrakto- rien paino laski 43 prosentista 40 prosenttiin ja hakkuukoneiden paino vastaavasti nousi 57 prosentista 60 prosenttiin.

Taulukko 1. Metsäkoneiden ja hakkurin 2010=100 painorakenteet, %

Taulukossa 2 on verrattu metsäkoneiden uuden 2010=100 -indeksin painorakennet- ta vanhaan 2005=100 -indeksin painorakenteeseen. Suurimmat muutokset koskivat palkkojen, korkokustannusten, pääoman poiston sekä korjauksen ja huollon paino- ja. Palkkojen paino-osuus nousi 23 prosenttiin 19 prosentista. Korkokustannusten osuus laski 5,7 prosentista 2,5 prosenttiin. Korkotaso oli painojen määräytymis- vuonna 2010 pitkällä aikavälillä tarkasteltuna alhaalla. Pääoman poiston osuus ko- konaiskustannuksista pieneni 2,4 prosenttiyksikköä ollen nyt 21,1 prosenttia. Polt- toaineiden osuus on nykyisin 12 prosenttia, kun se aiemmin oli 8,7 prosenttia. Täs- sä indeksiuudistuksessa siirrettiin voiteluaineet korjauksen ja huollon ryhmään. Polttoaineiden kustannustekijä sisältää nyt ainoastaan moottoripolttoöljyn. Metsä- traktorit Hakkuu- koneet Kokonais- indeksi Hakkurit Konetyyppien painot metsäkoneiden kokonaisindeksissä 40,0 60,0 100,0 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 100,0 PALKAT 24,7 21,9 23,0 18,8 Taulukkopalkat 23,8 21,2 22,2 18,2 Iltavuorolisä 0,7 0,6 0,6 0,6 Yövuorolisä 0,2 0,1 0,2

VÄLILLISET PALKAT 13,9 12,3 12,9 9,4 MATKA JA MAJOITUS 10,6 8,7 9,5 2,2 Ylläpitokorvaus 0,7 0,6 0,6

Ateriakorvaus 1,5 1,2 1,4 2,2 Matkakorvaukset 8,4 6,9 7,5

POLTTOAINEET 12,1 11,9 12,0 17,4 Moottoripolttoöljy 12,1 11,9 12,0 17,4 KORJAUS JA HUOLTO 7,8 10,1 9,2 21,1 Työkustannukset 1,5 2,9 2,4 7,8 Varaosat 1,6 2,6 2,2 12,0 Teräketjut

0,4 0,2

Laipat

0,7 0,4

Rakennukset 3,9 2,3 3,0 1,3 Moottoriöljy 0,3 0,2 0,2

Hydrauliöljy 0,5 0,3 0,4

Teräketjuöljy

0,7 0,4

KULJETUKSET 6,0 4,5 5,1

PÄÄOMAN POISTO 18,0 23,3 21,2 20,9 KORKOKUSTANNUKSET 2,2 2,7 2,5 1,8 VAKUUTUKSET 0,8 0,8 0,8 2,4 Liikennevakuutus 0,2 0,1 0,1 1,1 Autovakuutus

1,3 Palo- ja varkausvakuutus 0,6 0,7 0,7

HALLINTO JA TYÖNJOHTO 3,9 3,8 3,8 6,0 Työnjohdon palkat 1,1 1,4 1,3 3,9 Oman auton käyttökorvaus 0,6 0,6 0,6 0,9 Kirjanpito, tilintarkastus 0,8 0,5 0,6 0,6 Toimistokulut 1,4 1,3 1,3 0,6

Taulukko 2. Metsäkoneiden (metsätraktorit ja hakkuukoneet) 2010=100 ja 2005=100 painorakenteiden erot

Painorakenteiden muutokset johtuvat pääosin siitä, että viiden vuoden aikana yksit- täisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon verrat- tuna. Esimerkiksi kalusto on kallistunut keskimääräistä vähemmän. Vastaavasti polttoaineet ovat kallistuneet keskimääräistä enemmän, kuten myös palkat. Välillis- ten palkkojen määritysperusteissa on tapahtunut alenemaa, mutta palkkojen nousu on silti nostanut myös sivukulujen osuutta kokonaiskustannuksista. Lisäksi paino- rakenteen määrityksessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri ryhmien suhteelli- siin osuuksiin. Polttoaineiden markkinahinnat ovat nousseet selkeästi vuosien saatossa ja siksi polttoaineiden suhteellinen osuus on kasvanut. Tässä uudistuksessa polttoaineen hintana käytettiin perusvuoden 2010 keskiarvoa. Aiemmissa uudistuksissa on voitu käyttää yksittäisen kuukauden hintahavaintoa. 2010=100 2005=100 Erotus, 2010-2005, %-yks. YHTEENSÄ 100,0 100,0 PALKAT 23,0 19,0 4,0 VÄLILLISET PALKAT 12,9 12,1 0,8 MATKA JA MAJOITUS 9,5 8,0 1,5 Ylläpitokorvaus 0,6 0,5 0,1 Ateriakorvaus 1,4 1,1 0,3 Matkakorvaukset 7,5 6,4 1,1 POLTTOAINEET 12,0 10,1 1,9 Moottoripolttoöljy 12,0 8,7 3,3 Moottoriöljy

0,3 -0,3 Hydrauliöljy

0,5 -0,5 Teräketjuöljy

0,5 -0,5 KORJAUS JA HUOLTO 9,2 11,1 -1,9 Työkustannukset 2,4 3,2 -0,8 Varaosat 2,2 2,7 -0,5 Teräketjut 0,2 0,3 -0,1 Laipat 0,4 0,6 -0,2 Rakennukset 3,0 4,1 -1,1 Moottoriöljy 0,2

0,3 Hydrauliöljy 0,4

0,4 Teräketjuöljy 0,4

0,4 KULJETUKSET 5,1 5,8 -0,7 PÄÄOMAN POISTO 21,2 23,5 -2,3 KORKOKUSTANNUKSET 2,5 5,7 -3,2 VAKUUTUKSET 0,8 0,9 -0,1 HALLINTO JA TYÖNJOHTO 3,8 3,7 0,1 Työnjohdon palkat 1,3 1,3 0,0 Oman auton käyttökorvaus 0,6 0,9 -0,3 Tilintarkastus 0,6 0,8 -0,2 Toimistokulut 1,3 0,7 0,6

Taustalaskelmissa poiston arvioinnissa käytettiin koneiden todellisia vuoden 2010 keskiarvohintoja, mikä voi selittää pääoman poiston osuuden pienenemistä. Edelli- sissä uudistuksissa hinta oli määritetty päivittämällä vanhaa hintaa indeksin muu- toksen avulla. Nyt käytetty hinta vastaa laskentahetken hintoja. Puutavarayhdistelmä Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin painorakenne perustuu kustannuslaskel- miin, joissa on käytetty hyväksi kuljetusyritysten kustannustietoja sekä Tilastokes- kuksen ja Trafin tietoja liikennekäytössä olevista ajoneuvoista. Kustannusjakautu- mat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisesti sopimat ja hyväksymät. Laskelmissa käytetyt hintatiedot ovat vuodelta 2010.
Puutavarayhdistelmissä kustannustekijöiden mukainen luokittelu poikkeaa jonkin verran metsäkoneiden ja hakkurien luokittelusta, sillä se noudattaa kuorma- autoliikenteen kustannusindeksissä olevaa luokittelua. Omina kustannustekijöinä ovat renkaat, liikennöimismaksut ja ylläpito. Toisaalta siihen ei kuulu mm. matka- ja majoituskuluja. Puutavarayhdistelmän kustannusindeksin painorakenne 2010=100 on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Puutavarayhdistelmän 2010=100 painorakenne

Taulukossa 4 on verrattu puutavarayhdistelmän uuden 2010=100 -indeksin paino- rakennetta 2005=100 -indeksin painorakenteeseen. Suurimmat muutokset koskivat palkkojen, korjauksen ja huollon, korkokustannusten, vakuutusmaksujen sekä polt- toaineiden painoja. Palkkojen paino-osuus nousi 23,6 prosenttiin 20,4 prosentista. Korkokustannusten osuus laski 2,6 prosentista 1,3 prosenttiin. Korjauksen ja huol- lon osuus kokonaiskustannuksista pieneni 1,3 prosenttiyksikköä ja on nyt 8 prosent- tia. Polttoaineiden osuus on nykyisin 27,6 prosenttia, kun se aiemmin oli 28,3 pro- senttia.
Palkkojen painoarvoa nosti painorakenteen määrityksessä tehty muutos. Aiemmin on painorakenteessa käytetty kuljettajien tuntipalkan määrityksessä TES - Palkat 23,60 Välilliset palkat 14,63 Polttoaineet 27,60 Korjaus ja huolto 7,99 Työkustannukset 4,40 Varaosat 2,40 Voiteluaineet 0,40 Urea 0,80 Rengaskustannukset 4,10 Renkaat 2,05 Pinnoitteet 1,64 Rengastyöt 0,41 Pääoman poisto 13,80 Alustat 7,18 Päällirakenteet 1,10 Perävaunut 2,35 Varusteet 3,17 Korot 1,34 Vakuutusmaksut 2,83 Liikennevakuutus 1,08 Liikennevakuutus/ Perävaunut 0,03 Autovakuutus 0,99 Autovakuutus/ Perävaunut 0,51 Keskeytyvakuutus 0,23 Liikennöimismaksut 0,93 Käyttövoimavero 0,75 Katsastusmaksut 0,17 Liikennelupamaksu 0,01 Hallintokustannukset 1,91 Toimihenkilöiden palkat 1,34 Kirjanpitokustannukset 0,19 Muut hallintokustannukset 0,38 Ylläpitokustannukset 1,27 Pesukustannukset 0,51 Sähkö 0,13 Muut ylläpitokustannukset 0,64 Yhteensä 100,00

peruspalkkaa. Tässä 2010=100 -indeksiuudistuksessa käytettiin todellista tilastoitua tuntipalkkaa, joka sisältää kuljettajalle maksettavat palkanlisät. Palkkojen osuuden nousu vaikutti osittain siihen, että polttoainekustannukset pienenivät 2005=100 - indeksiin verrattuna. Polttoaineiden painoarvon pienentymistä selittää myös se, että perusvuoden eli painojen määritysvuonna 2010 polttoaineen hinta oli pitkällä aika- välillä tarkasteltuna melko alhaalla. Korkokustannusten laskua selittää vuonna 2010 vallinnut alhainen korkotaso.
Taulukko 4. Puutavarayhdistelmän kustannusindeksit 2010=100 ja 2005=100, pai- not ja niiden erotukset

4 Indeksien perusteet
Taulukossa 5 on esitetty metsäkoneiden kustannusindeksin 2010=100- painorakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja. Taulukossa 6 on esitetty vas- taavasti hakkurin painorakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja ja taulukossa 7 puutavarayhdistelmien kustannuslaskennan lähtöarvoja. Taulukko 5. Metsäkoneiden tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja

2010=100 2005=100 Erotus 2010-2005, %-yksikköä Palkat 23,6 20,4 3,2 Välilliset palkat 14,6 13,7 0,9 Polttoaineet 27,6 28,3 -0,7 Korjaus ja huolto 8,0 9,3 -1,3 Rengaskustannukset 4,1 4,0 0,1 Pääoman poisto 13,8 13,3 0,5 Korot 1,3 2,6 -1,3 Vakuutusmaksut 2,8 3,6 -0,8 Liikennöimismaksut 0,9 1,2 -0,3 Hallintokustannukset 1,9 2,5 -0,6 Ylläpitokustannukset 1,3 1,1 0,2 Metsätraktorit Hakkuukoneet Palkkatunnit 2814 h/v 3171 h/v Vuoroja, tunteja/päivä 1-2 vuoroa, 8-16 h/vrk 1-2 vuoroa, 8-16 h/vrk Työmaa-aika 21 pv/kk 21 pv/kk Koneen käyttötunnit 2533 h/v 2695 h/v Koneen käyttöaika 17 000 h 15 000 h Pitoaika 6,7 v 5,6 v Työnjohdolliset tehtävät 35 h 175 h Työnjohdolliset ajot 6300 km/v 6300 km/v Työntekijöiden km:t 30240 km 34020 km Polttoaineen kulutus 12 l/h 15 l/h Voiteluaineen kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Hydrauliöljyn kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Teräketjuöljyn kulutus

0,57 l/h Arvonalenemisprosentti 23 % /v 23 % /v Pääoman korko 2,33 % 2,33 %

Page 1 of 3