kustannustekijöiden hintatiedoista kerätään indeksin omilta tiedonantajilta, osa hin-
tatiedoista saadaan muihin tilastoihin kuten Kuorma-autoliikenteen kustannusindek-
siin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä hintatiedoista.
Seuraavassa on esitetty lyhyesti kustannustekijät ja niiden sisällöt.
4.1 Palkat
Maarakennusalan konekustannusindeksissä palkanmuutoksia seurataan maa- ja vesi-
rakennusalan työehtosopimuksen mukaisilla taulukkopalkoilla eikä näin ollen sopi-
muskorotuksia ylittäviä palkankorotuksia (palkkaliukumia) oteta huomioon. Pal-
koissa seurataan palkkaryhmien IV ja V perustuntipalkkojen keskiarvoa. Lisäksi
hoidon ja kunnossapidon indeksissä seurataan kuorma-auton työehtosopimuksen
mukaisia taulukkopalkkoja koskien alalla 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta toimineita kul-
jettajia.
4.2 Välilliset palkat
Välilliset palkat ovat sosiaalipalkkoja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Sosiaalipalkat pe-
rustuvat maarakennusalan työehtosopimukseen sekä vuosilomalakiin. Sosiaalipalk-
koja ovat vuosilomapalkka ja lomaltapaluuraha, sairauden tai tapaturman aiheutta-
man poissaolon palkka, palkallisten vapaapäivien palkka, työajan lyhentäminen sekä
muut palkalliset poissaolot. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan maksamat
tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, ryhmähenkivakuutus-, sosiaaliturva- ja
TyEL-maksut sekä työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ja vakiosuuruinen työterveys-
huolto.
Kuorma-autojen välillisiä palkkoja seurataan alalle tyypillisesti: sosiaalipalkkoja
ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairausajan palkka, palkalliset vapaapäi-
vät ml. työajan lyhentäminen sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha. Va-
kuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TyEL-maksu, tapaturma-, työt-
tömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.
Sosiaalipalkat määräytyvät palkkojen suuruuden mukaan (% palkoista) ja sosiaali-
vakuutusmaksut palkkasumman mukaan (% palkoista + sosiaalipalkoista). Välillis-
ten palkkojen kustannuserän kehitykseen vaikuttavat siten paitsi sosiaalipalkkojen ja
-vakuutusmaksujen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat
muutokset.
4.3 Matka- ja päivärahat
Seurataan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja sekä
matkakulujen korvausta, jota maksetaan yli 10 kilometrin pituisilta matkoilta. Perin-
teisillä maarakennuskoneilla päivärahojen osuus on 84 ja matkarahojen osuus 16
prosenttia kustannustekijän painosta. Hoito- ja kunnossapitokoneilla jakauma on 89
ja 11 ja ajoneuvonostureilla 87 ja 13.
4.4 Korjaus ja huolto
Korjauksen ja huollon kustannukset ovat koneiden käyttökustannuksia, joita koituu
yrityksen ulkopuolisten korjaamojen huoltoa ja kulutusosia koskevista veloituksista
sekä yritysten itsensä tekemissä korjauksissa tarvittavista koneenosista, rengasku-
luista ja voiteluaineista.
Korjauksen ja huollon kustannuksissa seurataan korjaamojen tuntiveloitushintoja
sekä erilaisten vara- ja kulutusosien hintoja. Korjaus- ja kulutusosien hintaseuran-
nassa on vaihtomoottorin, latausgeneraattorin, kauhasylinterin männän varren, hyd-
raulipumppujen ja -letkujen, kauhan tapin, tiehöylän terän, lakaisukoneen harjan,
renkaiden sekä moottori- ja hydrauliöljyn hintoja. Kunnossapitoautoissa seurataan
huollon, alustan ja korin varaosien, renkaiden, pinnoitteiden ja rengastöiden sekä
voiteluaineiden ja urean hintoja.
4.5 Polttoaineet
Koneiden käyttökustannuksia ovat myös polttoaineet, joissa seurataan moottoripolt-
toöljyn hintaa sekä kuorma-autoja koskevaa dieselöljyn hintaa.
4.6 Vakuutukset
Työkustannusten, pääoman arvonalennuksen ja korkokustannusten lisäksi kiinteitä
kustannuksia ovat vakuutusmaksut. Hintaseurannassa mukana ovat yleisimmät pa-
kolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset eli liikennevakuutus- ja vastuuvakuutusmaksut.
4.7 Pääoman poisto
Seurataan yleisimpien maarakennusalan koneiden myyntihintoja. Tela-alustaisia
kaivukoneita edustavat kokoluokat 14 ja 25 tonnia, pyöräalustaisia kaivukoneita 13
ja 16 tonnin koneet ja pyöräkuormaajia kokoluokat 75 ja 130. Lisäksi seurataan
myydyimpien kaivurikuormaajien hintoja.
Hoito- ja kunnossapitokoneissa seurataan raskaiden kuorma-autojen alustojen, pääl-
lirakenteiden ja lisälaitteiden hintoja. Osaindeksissä käytetään myös pyöräalustais-
ten kaivukoneiden, kaivuri- ja pyöräkuormaajien, tiehöylien, ruohonleikkureiden ja
lakaisukoneiden myyntihinnat. Lisäksi seurataan kunnossapitotraktoreiden ja -
koneiden sekä niiden lisälaitteiden hintoja.
Ajoneuvonostureissa seurataan eri kokoluokan vaunu- ja autoalustaisien koneiden
hintoja.
4.8 Rahoituskulut
Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin korkoi-
hin. Seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa.
Seurannassa huomioituu siten aito marginaali ja sen muuttuminen. Tiedot saadaan
Suomen Pankista. Korkokustannukset riippuvat sekä korkoprosentista että pääoman
eli konekaluston hinnankehityksestä.
4.9 Hallinto
Hallintokuluja ovat omistajakuljettajan yrityksen johtamisesta saama palkka, tilitoi-
mistojen käyttöön perustuvat kustannukset ja muut erilaiset toimistokulut. Kuorma-
autojen ajoneuvoverot ja katsastusmaksut sisältyvät myös hallintokustannuksiin.
Johdon palkkakehitys seuraa rakennusalan teknisten toimihenkilöiden työehtosopi-
muksen mukaisia yleiskorotuksia. Kuorma-autoissa seurataan kuorma-autoalan toi-
mihenkilöiden palkkakehitystä. Kirjanpitokustannukset seuraavat Palvelujen tuotta-
jahintaindeksin toimialaa 6920 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneu-
vonta.
Vuokria, sähköä sekä puhelin-, posti-, tietojenkäsittely-, lehti- ja paperitavarakuluja
seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjoilla.
5 Laskenta ja mahdolliset virhelähteet
Maarakennusalan konekustannusindeksin indeksipisteluvut kuvaavat hintojen muu-
toksia verrattuna perusajankohtaan eli vuoteen 2010. Indeksin painorakenne eli kus-
tannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat kiinteät - määrien muutoksia ei
indeksissä huomioida. Käytännössä indeksit lasketaan seuraavasti
n
i
i
it
i
t
p
p
w
Ind
1
0
,
jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, n indeksissä mukana olevien nimik-
keiden lukumäärä, wi on nimikkeen i kustannusosuus perusajankohtana ja pit nimik-
keen i hinta ajankohtana t.
Maarakennusalan konekustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuk-
sessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuitenkin
yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän näistä luvuista laskemat
muutokset voivat erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista.
Kiinteämääräisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan
painojakautuma ja tuotteiden/palvelujen valikoima säilyvät muuttumattomina kuu-
kaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden
vuoden välein. Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia
esimerkiksi teknologian muuttumisen takia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin.
Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin
kuin määrävuosin.
Virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyödyk-
keeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, tuotteissa tapahtuvien laadun-
muutosten puutteellinen käsittely, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatieto-
jen heikko laatu sekä mahdolliset käsittelyvirheet.
Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa
siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksin sisään katkeamattoman hintasarjan saami-
seksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä
poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset.
6 Indeksin julkaiseminen, vanhojen perusvuosien indeksit ja indeksien
saatavuus
Tilastokeskus julkaisee Maarakennusalan konekustannusindeksin kuukausittain aina
tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Mikäli päivä osuu viikonlop-
puun tai arkipyhään, julkaistaan tilasto seuraavana arkipäivänä. Indeksistä julkais-
taan vuosimuutos. Neljännesvuosittain julkaistaan myös indeksipistelukuja.
Kokonaisindeksien lisäksi tuotetaan kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja maa-
rakennuskoneille, hoito- ja kunnossapitokoneille, ajoneuvonostureille sekä koko
maarakennusalalle.
2010=100-indeksin pistelukuja on saatavana tammikuusta 2010 lähtien. Vanhojen
1990=100-, 2000=100- ja 2005=100-kokonaisindeksien julkaisemista ja tuotantoa
jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskuukausi on maaliskuu 2013, josta lähtien vanhojen
indeksien pisteluvut kuukausimuutokset muuttuvat samalla tavalla kuin uuden
2010=100-indeksin pisteluvut. 1995=100-indeksin tuottaminen on lopetettu. Tarvit-
taessa se voidaan laskea ketjutuskertoimen avulla. Kertomalla maarakennusalan ko-
nekustannusindeksin 2010=100-kokonaisindeksin halutun kuukauden pisteluku ker-
toimella 1,59481 saadaan maarakennusalan konekustannusindeksin 1995=100-
kokonaisindeksin pisteluku.
Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti
kehity vuosimuutoksen osalta samalla tavalla, vaikka vanhoja perusvuosia ketjute-
taan uusimmalla indeksillä. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset
ovat samat 2005=100- ja 2010=100-indekseillä on maaliskuu 2014.
Vanhoja kustannustekijäkohtaisia alaindeksejä ei tuoteta, mutta ne voidaan tarvitta-
essa laskea ketjutuskertoimien avulla. Kerroin muodostetaan jakamalla vanhan in-
deksin pisteluku sitä vastaavalla uuden indeksin pisteluvulla. Ketjutuskuukausi on
maaliskuu 2013. Esimerkiksi 2005=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmälle
saadaan ketjutuskerroin laskemalla maaliskuun 2013 pisteluvuilla 167,9/143,6 =
1,16922 (katkaisu viiteen desimaaliin). Tällä kertoimella kerrotaan halutun kuukau-
den 2010=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmän pisteluku vastaavan
2005=100-pisteluvun saamiseksi. Esimerkiksi 2005=100-kokonaisindeksin Polttoai-
neet-pääryhmän pisteluku vuoden 2014 maaliskuussa saadaan laskemalla: 1,16922 *
134,5 = 157,26, jossa 134,5 on 2010=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmän
maaliskuun 2014 pisteluku ja 1,16922 on ketjutuskerroin.
Maarakennusalan konekustannusindeksistä laaditaan maksullinen Excel-muotoinen
kuukausipaketti. Kuukausipaketti toimitetaan Tilastokeskuksen Talous ja ympäristö-
tilastot -yksiköstä. Tilauksen voi tehdä sähköpostiosoitteiseen:
[email protected].
Maarakennusalan konekustannusindeksistä ja Tilastokeskuksen muista hinta- ja kus-
tannusindekseistä löytyy tietoa tilastojen omilta kotisivuilta, joille pääsee osoitteesta
http://tilastokeskus.fi/til/hin.html
Maarakennusalan konekustannusindeksistä on mahdollista saada maksua vastaan
myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennai-
sesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindekse-
jä käyttäen asiakkaan omaa painorakennetta. Erityisindeksi voidaan laatia myös
käyttämällä hyväksi muita Tilastokeskuksen hinta- ja kustannusindeksien tietoja.
Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa kuorma-autoliikenteestä, linja-
autoliikenteestä, taksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä
metsäalan koneista.