Menetelmäseloste 23.5.2014
Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki)
2010 = 100
Sisällysluettelo
1 Taustaa ................................................................................................................................................ 3 2 Indeksin määritelmä ja käyttö ............................................................................................................. 3 3 Painorakenne ....................................................................................................................................... 4 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin .................................................................................................... 7 4.1 Palkat ............................................................................................................................................................. 8 4.2 Välilliset palkat .............................................................................................................................................. 8 4.3 Matka- ja päivärahat ...................................................................................................................................... 8 4.4 Korjaus ja huolto ............................................................................................................................................ 8 4.5 Polttoaineet .................................................................................................................................................... 9 4.6 Vakuutukset ................................................................................................................................................... 9 4.7 Pääoman poisto .............................................................................................................................................. 9 4.8 Rahoituskulut ................................................................................................................................................. 9 4.9 Hallinto .......................................................................................................................................................... 9 5 Laskenta ja mahdolliset virhelähteet ................................................................................................. 10 6 Indeksin julkaiseminen, vanhojen perusvuosien indeksit ja indeksien saatavuus ............................ 10
1 Taustaa
Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa maarakennusalan yrittäjien koneiden
käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Tilastokeskus
julkaisee myös maarakennuskustannusindeksiä (MAKU), joka eroaa oleellisesti ko-
nekustannusindeksistä. Se kuvaa laajasti infrarakentamiseen liittyvien kustannuste-
kijöiden hintojen muutoksia; konetöihin liittyvät kustannukset ovat vain osa maara-
kentamisen kokonaiskustannuksista.
Maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) tuottaminen aloitettiin Tilas-
tokeskuksessa vuoden 1991 alussa Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n sekä
Koneyrittäjien liitto ry:n toimeksiannosta. Indeksin perusvuosi oli 1990.
Maarakennusalan konekustannusindeksiä on uudistettu säännöllisesti. Tilastokeskus
toteutti 2010=100-määrävuosiuudistuksen vuonna 2013. Indeksit julkaistiin uudella
perusvuodella toukokuussa 2013. Uudistuksessa päivitettiin indeksin painorakenteet
sekä hintanimike- ja tiedonantajaotokset.
Maarakennusalan konekustannusindeksi koostuu kahdesta osaindeksistä, joista toi-
nen kuvaa maarakennuskoneisiin ja toinen hoito- ja kunnossapitokoneisiin liittyvien
kustannustekijöiden hinnanmuutoksia. Lisäksi erillisenä indeksinä tuotetaan ajoneu-
vonosturien kustannusindeksiä.
Maarakennusalan konekustannusindeksin suunnittelussa ja uudistuksissa on ollut
alusta saakka keskeisenä asiantuntijana professori Jouko Kankainen Aalto Yliopis-
tosta (ent. Teknillinen korkeakoulu). Indeksillä on ollut eri asiantuntijoista koostu-
va taustaryhmä, joka on valvonut ja ohjannut uudistusten toteuttamista. Viimei-
simmän indeksiuudistuksen taustaryhmän asiantuntijoina toimivat Tapani Karonen
Infra ry:stä, Ari Huomo Liikennevirastosta, Kari Happonen ja Markku Leskinen
Koneyrittäjien liitto ry:stä, Marika Kämppi Suomen Kuntaliitosta, Asko Forsberg
Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starasta ja Juha-Matti Junnonen Aalto-
yliopistosta. Tilastokeskuksesta uudistukseen ovat osallistuneet Pirkko Hemmilä,
Ilkka Lehtinen ja Matias Kemppainen.
2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa koneiden käytöstä ja omistuksesta
alan yritykselle aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kiin-
teämääräinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustan-
nustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnanmuutos
pyritään eliminoimaan indeksistä. Tuottavuudessa tapahtuvat muutokset eivät näy
indeksin pisteluvuissa.
Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat
kiinteät – määrien muutoksia ei indeksissä huomioida. Suoritteiden ja määrien muu-
toksista johtuvat kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos esimerkik-
si työsuorite poikkeuksellisesti kasvaa tiettynä kuukautena ja tähän liittyy ylitöiden
tekeminen ja polttoainekulujen kasvaminen, ei tällainen näy tilaston pisteluvuissa.
Indeksi koostuu maarakennuskoneiden sekä teiden, katujen ja viheralueiden hoita-
miseen ja kunnossapitoon tarvittavien koneiden osaindekseistä. Lisäksi tuotetaan
erillistä ajoneuvonostureiden kustannusindeksiä.
Indeksin pisteluvut ja niiden muutokset kuvaavat yritysten kustannustekijöistä mak-
samien hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Palvelun tuot-
taakseen yritys käyttää erilaisia panoksia, esimerkiksi työvoimaa, konekalustoa ja
polttoainetta. Lisäksi liiketoimintaan sisältyy kustannuksia esimerkiksi investointien
rahoituksesta, tilojen vuokrista ja hallinnosta. Tällaisiin kustannustekijöihin liittyviä
hintoja seurataan ajassa ja verrataan niitä vertailuajankohdan hintoihin. Indeksi ei
kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi
toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Indeksin laskennassa käytettävät tuot-
teiden ja palveluiden hinnat ovat arvonlisäverottomia.
Maarakennusalan konekustannusindeksiä käytetään hyväksi konepalvelujen myyjien
ja ostajien välisissä hinta- ja sopimusneuvotteluissa, joissa tarvitaan tietoa tapahtu-
neista hintojen muutoksista. Tilastoa voidaan käyttää myös kustannus- ja kannatta-
vuuskehityksen seurannassa sekä apuna talous- ja kustannusarvioita laadittaessa.
Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa keskimääräisen yrityksen ja tyypilli-
sen koneen kustannuskehitystä. Tilasto ei kuvaa yksittäisen maarakennusalan yrityk-
sen kustannuskehitystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin
kustannusrakenteesta.
3 Painorakenne
Maarakennusalan konekustannusindeksin 2010=100 koostuu kahdesta osaindeksis-
tä: maarakennuskoneista ja hoito- ja kunnossapitokoneista. Kokonaisindeksissä
maansiirtokoneiden osuus on 65 prosenttia ja hoito- ja kunnossapitokoneiden 35
prosenttia. Lisäksi tuotetaan erillistä ajoneuvonosturien kustannusindeksiä.
2010=100-indeksin painorakenteet perustuvat maarakennusalan konekustannusin-
deksin 2005=100-painorakenteisiin, joihin on asiantuntijalaskelmilla tehty tarkis-
tuksia. Asiantuntijalaskelmien perustana on maarakennusalan yrityksiltä saatuja tie-
toja sekä ns. sekundaarilähteisiin perustuvia mallilaskelmia.
Maarakennuskoneiden osaindeksi sisältää pyörä- ja tela-alustaiset kaivukoneet sekä
kaivuri- ja pyöräkuormaajat. Minikuormaajat eivät sisälly indeksiin.
Yrityksiltä saadut kustannusjakaumat on painotettu konetyyppikohtaisiksi kustan-
nusjakaumiksi ja edelleen nämä kustannusjakaumat on painotettu osaindeksin paino-
rakenteeksi. Taulukossa 1 on esitetty maarakennuskoneiden konetyyppien välinen
jakauma.
Taulukko 1. Maarakennuskoneiden konetyyppien välinen jakauma
Pyöräalustaiset kaivukoneet
KKHp
11,4%
Tela-alustaiset kaivukoneet
KKHt
53,2%
Kaivurikuormaajat
KKT
11,1%
Pyöräkuormaajat
KUP
24,3%
Hoito- ja kunnossapitokoneiden osaindeksin painorakenne on muodostettu raskaiden
kuorma-autojen, pyöräkuormaajan, kaivurikuormaajan, pyöräalustaisen kaivuko-
neen, tiehöylän, kunnossapitotraktorin ja pienten hoitokoneiden kustannusjakaumien
avulla. Kuorma-autoissa on hyödynnetty kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin raskaiden kuorma-autojen kustannusjakaumaa ottaen kuitenkin huomioon kunnos- sapidossa tarvittavien lisälaitteiden osuus. Taulukossa 2 on esitetty hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenteen muodosta- misessa käytetyt jakaumat.
Taulukko 2. Hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenteen perusta
Kuorma-autot lisälaitteineen
45%
Isot hoitokoneet 25%
Pyöräkuormaajat ja isot liikennetraktorit 50%
Kaivurikuormaajat 20%
Pyöräalustaiset kaivukoneet 20%
Tiehöylät 10% Kunnossapitotraktorit lisälaitteineen 10%
Pienet hoitokoneet lisälaitteineen 15%
Kunnossapitokoneet 50%
Lakaisukoneet 25%
Ruohonleikkurit yms. 25%
Ajoneuvonostureiden painorakenne perustuu yrityksiltä kysyttyihin tietoihin ja
2005=100 maarakennusalan konekustannusindeksin painorakenteeseen.
Maarakennusalan konekustannusindeksin 2010=100-painorakenne eli kustannuste-
kijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty Taulukossa 3.
Taulukko 3. Maarakennusalan konekustannusindeksin 2010=100 painorakenne, %
Maarakennuskoneet 65 Hoito- ja kunnossa- pitokoneet 35 Kokonaisin- deksi 100 Ajoneuvonosturit (Erillisindeksi) 1 Palkat 25,6 26,3 25,8 17,9 1.1. Palkat 25,6 26,3 25,8 15,6 1.2. Lisät
2,2 2 Välilliset palkat 17,1 16,8 17,0 12,0 3 Matka- ja päivärahat 4,6 0,9 3,3 4,2 3.1. Päivärahat 3,9 0,8 2,8 3,7 3.2. Matkarahat 0,7 0,1 0,5 0,5 4 Korjaus ja huolto 9,9 11,4 10,4 8,0 4.1. Voiteluaineet 0,5 0,7 0,5 0,3 4.2. Työkustannukset 6,9 6,2 6,7 4,2 4.3. Varaosat 2,0 3,6 2,5 2,7 4.4. Rengaskustannukset 0,6 1,0 0,7 0,8 5 Polttoaineet 13,0 15,9 14,0 12,6 5.1. Diesel
9,5 3,3
5.2. Moottoripolttoöljy 13,0 6,4 10,7 12,6 6 Vakuutukset 1,6 4,9 2,8 2,6 6.1. Liikennevakuutukset 0,6 3,7 1,7 1,0 6.2. Vastuuvakuutukset 1,0 1,2 1,0 1,6 7 Pääoman poisto 17,1 16,6 16,9 26,3 8 Rahoituskulut 5,4 2,1 4,2 4,8 9 Hallinto 5,7 5,1 5,5 11,7 9.1. Toimihenkilöt 2,6 2,6 2,6 6,0 9.2. Kirjanpito 1,5 1,0 1,4 2,3 9.3.Vuokrat 0,8 0,5 0,7 1,6 9.4. Muut 0,7 1,0 0,8 1,8 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0
Taulukko 4, jossa on esitetty perusvuosien 2010=100- ja 2005=100-indeksien kus- tannusjakaumat ja painojen väliset erotukset, havainnollistaa painorakenteeseen tul- leita muutoksia. Kustannustekijöistä merkittävimmät muutokset ovat polttoaineissa, henkilöstökuluissa ja hallintokuluissa. Kokonaisindeksin polttoaineiden osuus vähe- ni 1,4 prosenttiyksiköllä ollen nyt 14,0 prosenttia. Henkilöstökustannusten eli palk- kojen, välillisten palkkojen ja matka- ja päivärahojen yhteenlaskettu paino nousi 45,7 prosentista 46,1 prosenttiin. Hallintokulujen paino nousi 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin. Ajoneuvonostureiden kustannusjakaumassa suurimmat muutokset ovat pääoman poistossa, korjauksessa ja huollossa sekä rahoitus- ja hallintokuluissa. Pääoman poiston osuus nousi 5,3 prosenttiyksikköä ollen nyt 26,3 prosenttia. Korjauksen ja huollon sekä rahoitus- ja hallintokulujen osuuden vähenivät. Painorakenteiden muutokset johtuvat muun muassa siitä, että viiden vuoden aikana yksittäisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi polttoaineet, erityisesti moottoripolttoöljy, ovat kallistuneet keskimääräistä vähemmän. Lisäksi on tapahtunut rakennemuutosta, joka näkyy pai- noissa. Esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen tarpeen vähentyminen ja lainarahan
halpeneminen näkyy rahoituskulujen painon pienenemisenä erityisesti ajoneuvonos- tureissa.
Taulukko 4. Maarakennusalan konekustannusindeksien 2010=100 ja 2005=100 painorakenteet, %, ja niiden erotuk-
set prosenttiyksikköinä
2005=100 osaindeksin
paino, %
Maarakennuskoneet
65
Hoito- ja kunnossa-
pitokoneet
35
Kokonaisindeksi
Ajoneuvonosturit
(Erillisindeksi)
2010=100 osaindeksin
paino, %
Maarakennuskoneet
65
Hoito- ja kunnossa-
pitokoneet
35
Kokonaisindeksi
Ajoneuvonosturit
(Erillisindeksi)
2010 2005 Ero 2010 2005 Ero 2010 2005 Ero 2010 2005 Ero 1 Palkat 25,6 24,9 0,7 26,3 25,4 0,9 25,8 25,1 0,7 17,9 15,5 2,4 1.1. Palkat 25,6 24,9 0,7 26,3 25,4 0,9 25,8 25,1 0,7 15,6 13,6 2,0 1.2. Lisät
2,2 1,9 0,3 2 Välilliset palkat 17,1 17,3 -0,2 16,8 17,5 -0,7 17,0 17,4 -0,4 12,0 10,9 1,1 3 Matka- ja päivärahat 4,6 4,4 0,2 0,9 0,9 0,0 3,3 3,2 0,1 4,2 4,2 0,0 3.1. Päivärahat 3,9 3,7 0,2 0,8 0,8 0,0 2,8 2,7 0,1 3,7 3,6 0,1 3.2. Matkarahat 0,7 0,7 0,0 0,1 0,1 0,0 0,5 0,5 0,0 0,5 0,6 -0,1 4 Korjaus ja huolto 9,9 10,6 -0,7 11,4 10,6 0,8 10,4 10,6 -0,2 8,0 10,7 -2,7 4.1. Voiteluaineet 0,5 0,5 0,0 0,7 0,6 0,1 0,5 0,5 0,0 0,3 0,5 -0,2 4.2. Työkustannukset 6,9 7,4 -0,5 6,2 5,8 0,4 6,7 6,8 -0,1 4,2 7,5 -3,3 4.3. Varaosat 2,0 2,1 -0,1 3,6 3,3 0,3 2,5 2,5 0,0 2,7 2,1 0,6 4.4. Rengaskustannuk- set 0,6 0,6 0,0 1,0 0,9 0,1 0,7 0,7 0,0 0,8 0,6 0,2 5 Polttoaineet 13,0 15,2 -2,2 15,9 15,7 0,2 14,0 15,4 -1,4 12,6 12,8 -0,2 5.1. Diesel
9,5 9,4 3,3 3,3 0,0
5.2. Moottoripolttoöljy 13,0 15,2 -2,2 6,4 6,3 0,1 10,7 12,1 -1,4 12,6 12,8 -0,2 6 Vakuutukset 1,6 1,8 -0,2 4,9 4,3 0,6 2,8 2,7 0,1 2,6 3,0 -0,5 6.1. Liikennevakuutuk- set 0,6 0,7 -0,1 3,7 3,3 0,4 1,7 1,6 0,1 1,0 1,2 -0,2 6.2. Vastuuvakuutukset 1,0 1,1 -0,1 1,2 1,0 0,2 1,0 1,0 0,0 1,6 1,8 -0,2 7 Pääoman poisto 17,1 17,7 -0,6 16,6 16,7 -0,1 16,9 17,3 -0,4 26,3 21,0 5,3 8 Rahoituskulut 5,4 4,0 1,4 2,1 3,6 -1,5 4,2 3,9 0,3 4,8 7,5 -2,7 9 Hallinto 5,7 4,1 1,6 5,1 5,3 -0,2 5,5 4,5 1,0 11,7 14,4 -2,8 9.1. Toimihenkilöt 2,6 1,8 0,8 2,6 2,7 -0,2 2,6 2,1 0,5 6,0 6,3 -0,3 9.2. Kirjanpito 1,5 1,1 0,4 1,0 1,1 -0,1 1,4 1,1 0,3 2,3 4,0 -1,7 9.3.Vuokrat 0,8 0,6 0,2 0,5 0,5 0,0 0,7 0,6 0,1 1,6 2,2 -0,6 9.4. Muut 0,7 0,5 0,2 1,0 1,1 -0,1 0,8 0,7 0,1 1,8 1,9 -0,1 Kokonaisindeksi 100,0 100,0
100,0 100,0
100,0 100,0
100,0 100,0
4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon joko laskien tai arvioiden kustannus- tekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan rajoi- tettu joukko muuttujia ja mahdollisesti isoakin hyödykejoukkoa kuvataan muutami- en edustavien hyödykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden maa- rakennusalan koneiden ostohintoja ja oletetaan, että kaikkien koneiden ostohinnat muuttuvat samalla tavalla. Edustavat hyödykkeet pyritään valitsemaan siten, että ne ovat merkityksellisiä ilmiöalueen kuvaamisen kannalta. Niiden hintoja seurataan kuukaudesta toiseen ja niiden avulla lasketaan indeksin pisteluvut. Osa yksilöityjen