1 MENETELMÄSELOSTE 27.01.2009 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100 Sisällysluettelo 1 Taustaa ................................................................................................................................................2 2 Indeksin määritelmä ja käyttö .............................................................................................................3 3 Painorakenne.......................................................................................................................................3 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin ....................................................................................................6 4.1 Palkat ..................................................................................................................... ........................................ 7 4.2 Välilliset palkat.......................................................................................................... .................................... 7 4.3 Matka- ja päivärahat ....................................................................................................... ............................... 7 4.4 Korjaus ja huolto.......................................................................................................... .................................. 8 4.5 Polttoaineet ............................................................................................................... ..................................... 8 4.6 Vakuutukset ................................................................................................................ ................................... 8 4.7 Pääoman poisto ............................................................................................................. ................................. 8 4.8 Rahoituskulut.............................................................................................................. ................................... 8 4.9 Hallinto ................................................................................................................... ....................................... 9 5 Laskenta ja mahdolliset virhelähteet...................................................................................................9 6 Julkaiseminen, vanhat indeksit ja indeksien saatavuus.......................................................................9 2 1 Taustaa Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa maarakennusalan yrittäjien koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Tilastokeskus julkaisee myös maarakennuskustannusindeksiä (MAKU), joka eroaa oleellisesti ko- nekustannusindeksistä. Se kuvaa laajasti infrarakentamiseen liittyvien kustannuste- kijöiden hintojen muutoksia; konetöihin liittyvät kustannukset ovat vain osa maara- kentamisen kokonaiskustannuksista. Maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) tuottaminen aloitettiin Tilas- tokeskuksessa vuoden 1991 alussa Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n sekä Koneyrittäjien liitto ry:n toimeksiannosta. Indeksin perusvuosi oli 1990 ja sen var- haisimmat pisteluvut koskivat vuotta 1989. Maarakennusalan konekustannusindeksiä uudistettiin perusteellisesti 1990-luvun lo- pulla. Uudistus käynnistettiin vuonna 1998 ja ensimmäiset 1995 = 100 -pisteluvut tuotettiin helmikuussa 2000. Kun vanhassa 1990 = 100 -indeksissä tuotettiin erillisiä kustannusindeksejä kuudesta maarakennusalan koneryhmästä, yhdistettiin 1995 = 100 -indeksissä neljä konetyyppiä yhdeksi kokonaisuudeksi ja lukumäärältään pie- net koneryhmät, puskutraktorit ja traktoridumpperit, poistettiin indeksistä kokonaan. Myös kunnossapitokoneiden osaindeksiä parannettiin lisäämällä siihen kuorma- autojen ja aurauskaluston käytön kustannuksia. Perusvuoden 2000 = 100 maarakennusalan konekustannusindeksi noudatti pitkälti edeltäjänsä rakennetta. Se mittasi tela- ja pyöräalustaisten kaivukoneiden, traktori- kaivureiden, pyöräkuormaajien sekä kunnossapitokoneiden käyttöön liittyvien kus- tannustekijöiden hintamuutoksia. Koska 1995 = 100 -uudistus toteutettiin hyvin pe- rusteellisena ja melko myöhään, ei 2000 = 100 -uudistuksessa ollut tarvetta suuriin korjauksiin. Painorakennetta korjattiin polttoainehintojen toteutuneella nousulla ja perusvuosi muutettiin vuodeksi 2000. Myös nykyinen 2005 = 100 -indeksi on edeltäjänsä kaltainen: se koostuu kahdesta osaindeksistä, joista toinen kuvaa perinteisiin maarakennuskoneisiin ja toinen hoito- ja kunnossapitokoneisiin liittyvien kustannustekijöiden hinnanmuutoksia. Lisäksi erillisenä indeksinä tuotetaan ajoneuvonosturien kustannusindeksiä. Uudistuksen yhteydessä kunnossapitokoneiden nimi muutettiin hoito- ja kunnossapitokoneiksi. Koska kustannustekijöistä siirtojen kustannusosuus on pieni, luovuttiin sen laskemi- sesta omana aikasarjanaan. Siirtokustannusten paino on indeksissä yhdistetty pää- oman poistoon ja polttoaineisiin. Luvussa 4 on esitetty indeksin rakenne tarkemmin. Maarakennusalan konekustannusindeksin suunnittelussa ja uudistuksissa on ollut alusta saakka keskeisenä asiantuntijana professori Jouko Kankainen Teknillisestä korkeakoulusta. Tilastolla on ollut myös eri käyttäjäosapuolia edustava taustaryhmä valvomassa uudistuksia. Taustaryhmässä ovat olleet edustettuina Asfalttiliitto ry, Koneyrittäjien liitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry, Tiehallinto ja Tieliikelaitos. Viimeisimmän indeksiuudistuksen 2005 = 100 asi- antuntijoina ovat toimineet Kankaisen lisäksi Harri Jalonen ja Piia Karjalainen Tie- hallinnosta, Tapani Karonen Infra ry:stä, Kari Happonen Koneyrittäjien liitto ry:stä ja Suomen Kuntaliiton nimeämänä edustajana Hannu Virtasalo Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Asiantuntijana kuultiin Asko Forsbergiä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Ilkka Lehti- nen, Pirkko Hemmilä ja Toni Udd.
3 2 Indeksin määritelmä ja käyttö Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa koneiden käytöstä ja omistuksesta alan yritykselle aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kiinteä- painoinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannus- tekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnanmuutos py- ritään eliminoimaan indeksistä. Tuottavuudessa tapahtuvat muutokset eivät näy in- deksin pisteluvuissa. Indeksi koostuu perinteisten maarakennuskoneiden sekä teiden, katujen ja viheralu- eiden hoitamiseen ja kunnossapitoon tarvittavien koneiden osaindekseistä. Lisäksi tuotetaan erillistä ajoneuvonostureiden kustannusindeksiä. Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yritysten kustannustekijöistä maksamien hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Palvelun tuottaakseen yritys käyttää erilaisia panoksia, esimerkiksi työvoimaa, konekalustoa ja polttoai- netta. Lisäksi liiketoimintaan sisältyy kustannuksia esimerkiksi investointien rahoi- tuksesta, tilojen vuokrista ja hallinnosta. Tällaisiin kustannustekijöihin liittyviä hin- toja seurataan ajassa ja verrataan niitä vertailuajankohdan hintoihin. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toi- mintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Maarakennusalan konekustannusindeksiä käytetään hyväksi konepalvelujen myyjien ja ostajien välisissä hinta- ja sopimusneuvotteluissa, joissa tarvitaan tietoa tapahtu- neista hintojen muutoksista. Tilastoa voidaan käyttää myös kustannus- ja kannatta- vuuskehityksen seurannassa sekä apuna talous- ja kustannusarvioita laadittaessa. Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa keskimääräisen yrityksen ja tyypilli- sen koneen kustannuskehitystä. Tilasto ei kuvaa yksittäisen maarakennusalan yrityk- sen kustannuskehitystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin kustannusrakenteesta. 3 Painorakenne Maarakennusalan konekustannusindeksin 2005 = 100 koostuu kahdesta osaindek- sistä: perinteisistä maarakennuskoneista ja hoito- ja kunnossapitokoneista. Kokonai- sindeksissä maansiirtokoneiden osuus on 65 prosenttia ja hoito- ja kunnossapitoko- neiden 35 prosenttia. Lisäksi tuotetaan erillistä ajoneuvonosturien kustannusindek- siä. Painorakenteet perustuvat yrityksiltä saatuihin vuoden 2007 tilinpäätöstietoihin ja koneiden myyntitilastoihin vuosilta 2002 - 2006. Aineistoa on täydennetty asiantun- tijalaskelmilla. Perinteisten maarakennuskoneiden osaindeksi sisältää pyörä- ja tela-alustaiset kai- vukoneet sekä kaivuri- ja pyöräkuormaajat. Minikuormaajat eivät sisälly indeksiin. Kustannusjakaumat on kysytty keskikokoisilta yrityksiltä, joilla on yhden tyyppistä konekalustoa. Kyseisten yritysten toiminta tapahtuu osittain yrityspaikkakunnalla ja osittain yrityksen kotipaikkakunnan ulkopuolella. Koneiden pitoajat, rahoitus ja hal- linto vaihtelevat yrityksittäin. Kustannusjakaumissa on osittain käytetty myös mal- lilaskelmia. Yrityksiltä saadut kustannusjakaumat on painotettu konetyyppikohtai- siksi kustannusjakaumiksi ja edelleen nämä kustannusjakaumat on painotettu osain-
4 deksin painorakenteeksi. Taulukossa 1 on esitetty perinteisten maarakennuskoneiden konetyyppien välinen jakauma. Taulukko 1. Perinteisten maarakennuskoneiden konetyyppien välinen jakauma Pyöräalustaiset kaivukoneet KKHp 11,4% Tela-alustaiset kaivukoneet KKHt 53,2% Kaivurikuormaajat KKT 11,1% Pyöräkuormaajat KUP 24,3% Hoito- ja kunnossapitokoneiden osaindeksin painorakenne on muodostettu raskaiden kuorma-autojen, pyöräkuormaajan, kaivurikuormaajan, pyöräalustaisen kaivuko- neen, tiehöylän, kunnossapitotraktorin ja pienten hoitokoneiden kustannusjakaumien avulla. Muiden kuin kuorma-autojen ja perinteisten maarakennuskoneiden kustan- nusjakaumat ovat asiantuntijoiden laskemia. Kuorma-autoissa on hyödynnetty Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin raskaiden kuorma-autojen kustannusja- kaumaa ottaen kuitenkin huomioon kunnossapidossa tarvittavien lisälaitteiden osuus. Taulukossa 2 on esitetty hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenteen muodosta- misessa käytetyt jakaumat. Taulukko 2. Hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenteen perusta Kuorma-autot lisälaitteineen 50% Isot hoitokoneet 25% Pyöräkuormaajat ja isot liikennetraktorit 50% Kaivurikuormaajat 20% Pyöräalustaiset kaivukoneet 20% Tiehöylät 10% Kunnossapitotraktorit lisälaitteineen 10% Pienet hoitokoneet lisälaitteineen 15% Kunnossapitokoneet 50% Lakaisukoneet 25% Ruohonleikkurit yms. 25% Ajoneuvonostureiden painorakenne perustuu yrityksiltä kysyttyihin tietoihin ja yri- tysten tilinpäätöstietoihin. Kyseisillä yrityksillä on enemmän kuin viisi nosturia. Maarakennusalan konekustannusindeksin 2005 = 100 painorakenne eli kustannuste- kijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty Taulukossa 3.
5 Taulukko 3. Maarakennusalan konekustannusindeksin 2005 = 100 painorakenne Maaraken- Hoito- ja Yhteensä Ajoneuvo- nuskoneet kunnossa- nosturit pitokoneet (65) (35) (100) Palkat 24,9 25,4 25,1 15,5 Palkat 24,9 25,4 25,1 13,6 Lisät 0,0 0,0 0,0 1,9 Välilliset palkat 17,3 17,5 17,4 10,9 Matka- ja päivärahat 4,4 0,9 3,2 4,2 Päivärahat 3,7 0,8 2,7 3,6 Matkarahat 0,7 0,1 0,5 0,6 Korjaus ja huolto 10,6 10,6 10,6 10,7 Voiteluaineet 0,5 0,6 0,5 0,5 Työkustannukset 7,4 5,8 6,8 7,5 Varaosat 2,1 3,3 2,5 2,1 Rengaskustannukset 0,6 0,9 0,7 0,6 Polttoaineet 15,2 15,7 15,4 12,8 Diesel 0,0 9,4 3,3 0,0 Moottoripolttoöljy 15,2 6,3 12,1 12,8 Vakuutukset 1,8 4,3 2,7 3,0 Liikennevakuutus 0,7 3,3 1,6 1,2 Vastuuvakuutus 1,1 1,0 1,0 1,8 Pääoman poisto 17,7 16,7 17,3 21,0 Rahoituskulut 4,0 3,6 3,9 7,5 Hallinto 4,1 5,3 4,5 14,4 Toimihenkilöt 1,8 2,7 2,1 6,3 Kirjanpito 1,1 1,1 1,1 4,0 Vuokrat 0,6 0,5 0,6 2,2 Muut 0,5 1,1 0,7 1,9 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 4, jossa on esitetty vuosien 2005 ja 2000 kustannusjakaumat ja painojen väliset erotukset, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Kustannus- tekijöistä merkittävimmät muutokset olivat henkilöstökuluissa, polttoaineissa, pää- oman poistossa ja rahoituskustannuksissa. Kokonaisindeksin henkilöstökustannusten eli palkkojen, välillisten palkkojen ja matka- ja päivärahojen yhteenlaskettu paino nousi 36,9 prosentista 45,7 prosenttiin. Polttoaineiden osuus kasvoi 3,0 prosenttiyk- siköllä ollen nyt 15,4 prosenttia. Pääoman poiston osuus kokonaiskustannuksista pieneni 21,6 prosentista 17,3 prosenttiin. Rahoituskulujen paino uudistetussa indek- sissä on 3,9 prosenttia, kun se aiemmin oli 10,0 prosenttia. Painorakenteiden muutokset johtuvat muun muassa siitä, että viiden vuoden aikana yksittäisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi kalusto on kallistunut keskimääräistä vähemmän ja vastaa- vasti polttoaineet ovat kallistuneet keskimääräistä enemmän. Lisäksi on tapahtunut rakennemuutosta, joka näkyy painoissa. Esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen tar- peen vähentyminen ja lainarahan halpeneminen näkyy rahoituskulujen painon pie- nenemisenä.
6 Siirrot-pääryhmän paino olisi ollut niin pieni, että sitä ei kannattanut enää ottaa omana sarjana huomioon. Sen paino on kuitenkin jaettu muille kustannustekijöille eli se on indeksissä huomioitu. Taulukko 4. Maarakennusalan konekustannusindeksit 2005 = 100 ja 2000 = 100, painot ja niiden erotukset Maarakennuskoneet Hoito- ja kunnossapitokoneet Yhteensä Ajoneuvonosturit 2005=100 2000=100 erotus 2005=100 2000=100 erotus 2005=100 2000=100 erotus 2005=100 2000=100 erotus (65) (70) 2005- 2000 (35) (30) 2005- 2000 (100) (100) 2005- 2000 2005- 2000 Palkat 24,9 19,5 5,4 25,4 25,1 0,3 25,1 21,2 3,9 15,5 13,7 1,8 Palkat 24,9 16,6 8,4 25,4 22,8 2,6 25,1 18,5 6,6 13,6 8,9 4,7 Lisät 0,0 2,9 -2,9 0,0 2,3 -2,3 0,0 2,7 -2,7 1,9 4,8 -2,9 Välilliset palkat 17,3 14,5 2,8 17,5 13,0 4,5 17,4 14,1 3,3 10,9 10,2 0,7 Matka- ja päivärahat 4,4 2,3 2,1 0,9 0,2 0,7 3,2 1,7 1,5 4,2 4,1 0,1 Päivärahat 3,7 1,8 1,9 0,8 0,2 0,7 2,7 1,3 1,4 3,6 3,3 0,3 Matkarahat 0,7 0,5 0,2 0,1 0,0 0,1 0,5 0,3 0,1 0,6 0,8 -0,2 Korjaus ja huolto 10,6 8,9 1,7 10,6 11,4 -0,8 10,6 9,7 0,9 10,7 12,2 -1,5 Voiteluaineet 0,5 0,7 -0,2 0,6 0,5 0,0 0,5 0,6 -0,1 0,5 0,9 -0,4 Työkustannukset 7,4 4,5 2,9 5,8 6,3 -0,5 6,8 5,0 1,8 7,5 6,1 1,4 Varaosat 2,1 2,9 -0,8 3,3 3,2 0,1 2,5 3,0 -0,5 2,1 4,0 -1,9 Rengaskustannukset 0,6 0,9 -0,3 0,9 1,2 -0,3 0,7 1,0 -0,3 0,6 1,2 -0,6 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 -0,2 0,0 0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0 Polttoaineet 15,2 13,0 2,2 15,7 10,9 4,8 15,4 12,4 3,0 12,8 9,9 2,9 Diesel 0,0 0,0 0,0 9,4 4,4 5,0 3,3 1,3 2,0 0,0 0,0 0,0 Moottoripolttoöljy 15,2 15,2 6,3 6,3 12,1 12,1 12,8 12,8 Kevyt polttoöljy 13,0 -13,0 6,5 -6,5 11,1 -11,1 9,9 -9,9 Vakuutukset 1,8 1,4 0,4 4,3 3,4 0,9 2,7 2,0 0,7 3,0 4,0 -1,0 Liikennevakuutus 0,7 0,7 0,0 3,3 1,7 1,6 1,6 1,0 0,6 1,2 2,0 -0,8 Vastuuvakuutus 1,1 0,7 0,4 1,0 1,7 -0,7 1,0 1,0 0,0 1,8 2,0 -0,2 Siirrot (poistettu) 0,6 -0,6 0,4 -0,4 Pääoman poisto 17,7 21,5 -3,8 16,7 21,8 -5,1 17,3 21,6 -4,2 21,0 19,9 1,1 Rahoituskulut 4,0 10,8 -6,8 3,6 8,0 -4,4 3,9 10,0 -6,1 7,5 11,5 -4,0 Hallinto 4,1 7,5 -3,4 5,3 6,2 -0,9 4,5 7,1 -2,6 14,4 14,5 -0,1 Toimihenkilöt 1,8 3,0 -1,2 2,7 2,7 0,0 2,1 2,9 -0,8 6,3 5,8 0,5 Kirjanpito 1,1 1,9 -0,7 1,1 1,1 0,0 1,1 1,6 -0,5 4,0 3,6 0,4 Vuokrat 0,6 1,1 -0,4 0,5 0,7 -0,1 0,6 0,9 -0,3 2,2 2,0 0,1 Muut 0,5 1,6 -1,0 1,1 1,8 -0,7 0,7 1,6 -0,9 1,9 3,0 -1,2 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon joko laskien tai arvioiden kustan- nustekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan ra- joitettu joukko muuttujia ja mahdollisesti isoakin hyödykejoukkoa kuvataan muuta- mien edustavien hyödykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden