23.3.2023 10 (16)

maarakennuskoneille ja hoito- ja kunnossapitokoneille ateriakorvauspäivät on laskettu suhteessa työssäolopäiviin.
4.4 Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon kustannukset ovat koneiden käyttökustannuksia, joita koituu yrityksen ulkopuolisten korjaamojen huoltoa ja kulutusosia koskevista veloituksista sekä yritysten itsensä tekemissä korjauksissa tarvittavista koneenosista, rengaskuluista, kulutusosista ja voiteluaineista. Oletuksena korjauskustannuksissa on, että koneiden pitoaika on melko lyhyt ja koneisiin ei tarvitse tehdä suurempia peruskunnostustöitä. Maarakennuskoneiden pitoaika on 5 vuotta ja hoito- ja kunnossapitokoneiden pitoaika tienhoitoautoilla on 6 vuotta, kuten maansiirtoautoillakin. Korjauksen ja huollon kustannuksissa seurataan korjaamojen tuntiveloitushintoja sekä erilaisten vara- ja kulutusosien hintoja sekä huoltosopimusten hintoja. Korjaus- ja kulutusosien hintaseurannassa on vaihtomoottorin, latausgeneraattorin, kauhasylinterin männän varren, hydraulipumppujen ja - letkujen, ohjauskahvan, kauhan tapin, tiehöylän terän, lakaisukoneen harjan, renkaiden sekä moottori- ja hydrauliöljyn hintoja. Kunnossapitoautoissa seurataan huollon, alustan ja korin varaosien, renkaiden, pinnoitteiden ja rengastöiden sekä voiteluaineiden hintoja. 4.5 Polttoaineet Koneiden polttoainekulut muodostuvat polttoaineista ja moottoriureasta, joissa seurataan työkoneiden moottoripolttoöljyn hintaa sekä kuorma-autoja koskevaa dieselöljyn hintaa sekä Adbluen hintaa, joka oli aikaisemmissa indekseissä mukana korjaus- ja huoltokuluissa. 4.6 Vakuutukset Työkustannusten, pääoman arvonalennuksen ja korkokustannusten lisäksi kiinteitä kustannuksia ovat vakuutusmaksut. Hintaseurannassa mukana ovat yleisimmät pakolliset liikennevakuutukset ja vapaaehtoiset vakuutukset sekä vastuuvakuutusmaksut.
4.7 Pääoman poisto Seurataan yleisimpien maarakennusalan koneiden myyntihintoja. Tela-alustaisia kaivukoneita edustavat kokoluokat 14, 21 ja 35 tonnia, pyöräalustaisia kaivukoneita 13 ja 16 tonnin koneet ja pyöräkuormaajia kokoluokat KUP 12 ja 30. Lisäksi seurataan dumppereiden ja raskaiden maansiirtoautojen alustojen ja päälirakenteiden hintoja. Hoito- ja kunnossapitokoneissa seurataan raskaiden kuorma-autojen alustojen, päälirakenteiden ja lisälaitteiden sekä maataloustraktoreiden hintoja. Osaindeksissä käytetään myös pyörä- ja tela-alustaisten kaivukoneiden, traktoreiden, pyöräkuormaajien, tiehöylien, ruohonleikkureiden ja lakaisukoneiden myyntihintoja. Lisäksi seurataan kunnossapitokoneiden ja traktoreiden ja niiden lisälaitteiden hintoja. Lisälaitteista pyritään keräämään hintoja, jotka kuvaavat eri vuodenaikoina tehtäviä hoito- ja kunnossapitotöitä auraus, hiekoitus/suolaus, harjaus, niitto, maansiirto. Ajoneuvonostureissa seurataan eri kokoluokan vaunu- ja autoalustaisien koneiden hintoja.

23.3.2023 11 (16)

4.8 Rahoituskulut Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu omalle ja vieraalle pääomalle sekä käyttöpääomalle maksettuihin korkoihin. Laskelmissa oman pääoman tuottovaatimus on 2,04 % ja vieraan pääoman sekä käyttöpääoman tuottovaatimus on 2,5 %. Seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seurannassa huomioituu siten aito marginaali ja sen muuttuminen. Tiedot saadaan Suomen Pankista. Korkokustannukset riippuvat sekä korkoprosentista että pääoman eli konekaluston hinnankehityksestä. 4.9 Hallinto Hallintokuluja ovat omistajakuljettajan yrityksen johtamisesta saama palkka, tilitoimistojen käyttöön perustuvat kustannukset ja muut erilaiset toimistokulut sekä uutena huomioidaan koneiden siirrot ja kalustonhuoltotilan kulut. Työmaajohtokulut on huomioitu mukaan osalle maarakennuskoneita. Kuorma- autojen ajoneuvoverot ja katsastusmaksut sisältyvät myös hallintokustannuksiin. Johdon palkkakehitys seuraa rakennusalan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia. Kuorma-autoissa seurataan kuorma-autoalan toimihenkilöiden palkkakehitystä. Kirjanpitokustannukset seuraavat Palvelujen tuottajahintaindeksin toimialaa 6920 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Vuokria, sähköä sekä puhelin-, posti-, tietojenkäsittely-, lehti- ja paperitavarakuluja seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjoilla. Vuoden 2020=100 kustannuslaskelmissa on huomioitu kaluston siirtokulut, joita mitataan puutavarayhdistelmän kustannusindeksillä ja kaluston huoltoon liittyviä tilakustannuksia seurataan kiinteistön ylläpidon indeksillä. Maarakennuskoneilla siirtokustannukset ovat 1,3 prosenttia ja hoito- ja kunnossapitokoneilla 0,3 prosenttia kokonaiskustannuksista.

5 Laskenta ja mahdolliset virhelähteet Maarakennusalan konekustannusindeksin indeksipisteluvut kuvaavat hintojen muutoksia verrattuna perusajankohtaan eli vuoteen 2020. Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat kiinteät - määrien muutoksia ei indeksissä huomioida. Käytännössä indeksit lasketaan seuraavasti ∑=

n i i it i t p p w Ind 1 0 ,
jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, n indeksissä mukana olevien nimikkeiden lukumäärä, wi on nimikkeen i kustannusosuus perusajankohtana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Maarakennusalan konekustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuitenkin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän näistä luvuista laskemat muutokset voivat erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista.
Kiinteämääräisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden/palvelujen valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi teknologian muuttumisen takia, voidaan indeksi uudistaa

23.3.2023 12 (16)

tiheämminkin. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyödykkeeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, tuotteissa tapahtuvien laadunmuutosten puutteellinen käsittely, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset käsittelyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksin sisään katkeamattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset.

6 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta 6.1 Muutosten laskeminen Indeksilukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä prosentteina. Muutosprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: , 100 * 0 0 I I It −

jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi. Maarakennusalan konekustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuitenkin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän laskiessa muutoksia näistä luvuista voivat ne erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista. Seuraavassa esimerkissä lasketaan Maarakennusalan kustannusindeksin kokonaisindeksin 2020=100 vuosi- ja kuukausimuutos tammikuussa 2023: Pisteluku tammikuussa 2022: 112,5 Pisteluku joulukuussa 2022: 128,3 Pisteluku tammikuussa 2023: 133,9 𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉 = (133,9−112,5) 112,5 ∗ 100 ≈ 19,02 eli noin 19,0 prosenttia 𝐾𝐾𝑉𝑉𝑉𝑉 𝐾𝐾𝐾𝐾𝑉𝑉 𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉 = (133,9−128,3) 128,3 ∗ 100 ≈ 4,36 eli noin 4,4 prosenttia

Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2020=100- ja 2015=100-indekseillä on joulukuu 2023. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2022 indeksejä on laskettu omilla painorakenteillaan. Kun siis verrataan vuoden 2022 lukuja vuoden 2023 lukuihin, saadaan vuodelle 2023 erilaisia vuosimuutosprosentteja eri perusvuosien indekseille, koska vertailulukuina ovat omilla painorakenteillaan lasketut vuoden 2022 luvut.

23.3.2023 13 (16)

Vanhaa 2015=100-indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2020=100- indeksillä. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2022. Tammikuusta 2023 alkaen kuukausimuutokset ovat samat sekä 2020=100- että 2015=100-indekseillä. 6.2 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta Indeksiehdon käyttö oli Suomessa lailla rajoitettu vuodesta 1968 vuoden 2012 loppuun. Nykyisin ei rajoituksia ole. Viimeisin laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta 11.12.2009/1046 oli vuodelta 2009. Indeksiehdon käyttöä rajoittavaa lakia täsmennettiin sen voimassaoloaikana useasti ja voimassaoloa jatkettiin vähäisin tarkennuksin. Laki sisälsi useita kohtia, joilla se salli indeksiehdon käytön eri tapauksissa. Indeksejä sovelletaan sopimuksissa useilla tavoilla. Indeksimuutos voidaan viedä sopimuksessa olevaan hintaan täysimääräisenä tai osittain, esim. indeksimuutoksesta 70 prosenttia. Sopimuksessa oleva hinta voidaan sitoa kokonaisindeksiin (Maarakennusalan konekustannusindeksi), osaindeksiin (esim. Maarakennuskoneet) tai erityisindeksiin esim. Ajoneuvonosturit. Seuraavassa fiktiivisessä laskuesimerkissä urakointisopimus on sidottu Maarakennusalan kokonaisindeksiin. Sopimuksessa sovitaan, että palvelun tilaajaosapuoli maksaa tuottajaosapuolelle palvelun tuottamisesta 100 000 euron vuosikorvauksen. Sopimussummaa tarkistetaan vuosittain 1. maaliskuuta kyseisellä hetkellä tiedossa olevan uusimman pisteluvun (tammikuu) mukaisesti ja indeksimuutos (sekä nousu että lasku) viedään täysimääräisenä sopimuksen hintaan. Sopimus allekirjoitetaan 1.3.2020, jolloin on tiedossa tammikuun 2020 Maarakennuskustannusindeksin indeksipisteluku 104,5. Indeksin nimi: Maarakennusalan konekustannusindeksi 2020=100, kokonaisindeksi.
Sopimuksen perusajankohta ja sitä vastaava perusajankohdan pisteluku: 1.3.2020 ja 104,5 Perusajankohtaa vastaava sopimuksen rahamäärä: 100 000 € Tarkistusajankohta ja sitä vastaava pisteluku: 1.3.2021/103,0 ja 1.3.2022/112,5 sekä1.3.2023/133,9 Ajankohta Pistelu ku Kerroin (uusin indeksi / sopimusajanko hta) Sopimussum ma € Indeksimuu tos vuodessa Perusajankohta /sopimusajankohta 1.3.2020 (tammikuun 2020 pisteluku) 104,5

100 000 €

1.tarkistusajankohta1.3. 2021 (tammikuun 2021pisteluku) 103,0 0,986120 98 612€ -1,4 % 2. tarkistusajankohta1.3.2 022 (tammikuun 2022 pisteluku) 112,5 1,077056

107 706 € 9,0 %

23.3.2023 14 (16)

3. tarkistusajankoh- ta1.3.2023 (tammikuun 2023 pisteluku) 133,9 1,281421

128 142 € 19,0 %

Kertoimet, joilla perusajankohdan sopimussumma kerrotaan sopimuksen tarkistusajankohtina, saadaan jakamalla tarkistusajankohdan pisteluku perusajankohdan pisteluvulla. Vuoden 2021 maaliskuussa sopimuksen hinta laskee 98 612 euroon. Toisena tarkistusajankohtana maaliskuussa 2022 hinta nousee 107 706 euroon sekä kolmantena tarkistusajankohtana 128 142 euroon.
6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutoksia tarkasteltaessa tapahtuneet hinnanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon. Kustannustekijän/tuotteen, jonka paino on suuri, kuten esimerkiksi polttoaineen, pienikin hinnanmuutos aiheuttaa merkittävän vaikutuksen kokonaisindeksiin. Seuraavassa on esimerkki polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutuksesta Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutokseen tammikuussa 2023. Laskelmaan tarvitaan:

• polttoaineen paino kokonaisindeksistä: 15,6 %
• polttoaineen tammikuu 2022 pisteluku: 155,6
• polttoaineen tammikuu 2023 pisteluku: 199,5
• Maarakennuskustannusindeksin 2020=100 kokonaispisteluku tammikuussa 2023: 133,9. Tammikuussa 2022 pisteluku oli 112,5 Vuosimuutos=
  Käytännössä joidenkin tuotteiden hinnat saattoivat nousta ja joidenkin laskea, mutta vuositasolla Maarakennuskustannusindeksin laskennassa käytettävät hinnat nousivat keskimäärin 19,0 prosenttia.

(133,9−112,5) 112,5 ∗100 ≈19,0 Tämä muutos halutaan hajottaa additiivisiin komponentteihin eli prosenttiyksiköihin ja selvittää, kuinka paljon 19,0 prosentin muutoksesta johtui polttoaineiden kallistumisesta. Polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutus Maarakennuskustannusindeksin kokonaisindeksiin voidaan laskea seuraavasti: = 15,6 ∗ (199,5−155,6) 112,5 ≈6,1 prosenttiyksikköä eli 19,0 prosentin noususta 6,1 prosenttiyksikköä johtui polttoaineen kallistumisesta ja loput 12,9 prosenttiyksikköä muiden hintojen kallistumisesta. Toisin ilmaistuna: Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutoksesta noin 32 prosenttia johtui polttoaineiden kallistumisesta. Indeksilaskennasta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen verkkokoulusta.

23.3.2023 15 (16)

7 Indeksin julkaiseminen, vanhojen perusvuosien indeksit ja indeksien saatavuus Tilastokeskus julkaisee Maarakennusalan konekustannusindeksin kuukausittain aina tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 23. päivä. Mikäli päivä osuu viikonloppuun tai arkipyhään, julkaistaan tilasto seuraavana arkipäivänä. Indeksistä julkaistaan myös vuosimuutos.
Kokonaisindeksien lisäksi tuotetaan kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja maarakennuskoneille, hoito- ja kunnossapitokoneille, ajoneuvonostureille sekä koko maarakennusalalle.
2020=100-indeksin pistelukuja on saatavana tammikuusta 2020 lähtien. Vanhojen 1990=100-, 2000=100- ja 2005=100, 2010 sekä 2015=100-kokonaisindeksien julkaisemista ja tuotantoa jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskuukausi on 2020=100 indeksille joulukuu 2022, josta lähtien vanhojen indeksien pisteluvut kuukausimuutokset muuttuvat samalla tavalla kuin uuden 2020=100-indeksin pisteluvut. 1995=100-indeksin tuottaminen on lopetettu. Tarvittaessa se voidaan laskea ketjutuskertoimen avulla.
Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti kehity vuosimuutoksen osalta samalla tavalla, vaikka vanhoja perusvuosia ketjutetaan uusimmalla indeksillä. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2020=100- ja 2015=100-indekseillä on joulukuu 2023. Vanhoja kustannustekijäkohtaisia alaindeksejä ei tuoteta, mutta ne voidaan tarvittaessa laskea ketjutuskertoimien avulla. Kerroin muodostetaan jakamalla vanhan indeksin pisteluku sitä vastaavalla uuden indeksin pisteluvulla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2022. Esimerkiksi 2015=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmälle saadaan ketjutuskerroin laskemalla joulukuun 2012 pisteluvuilla 179,29/193,9 = 0,92441 (katkaisu viiteen desimaaliin). Tällä kertoimella kerrotaan halutun kuukauden 2020=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmän pisteluku vastaavan 2015=100-pisteluvun saamiseksi. Esimerkiksi 2015=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmän pisteluku vuoden 2023 tammikuussa saadaan laskemalla kertomalla 2020=100- kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmän tammikuun pisteluku: 0,92441 * 207,89 = 192,18, jossa 192,2 on 2015=100-kokonaisindeksin Polttoaineet- pääryhmän tammikuun 2023 ketjuttamalla laskettu pisteluku ja 0,92441 on ketjutuskerroin. Indeksissä käytettävät ketjutuskertoimet on laskettu tarkemmista luvuista kuin taulukoissa esitetään. Maarakennusalan konekustannusindeksistä laaditaan maksullinen Excel- muotoinen kuukausipaketti. Kuukausipaketti toimitetaan Tilastokeskuksesta. Tilauksen voi tehdä tilastokeskuksen internetsivuilta: https://tilastokeskus.fi/tup/kustannusindeksit/maarakennusalan- konekustannusindeksi.html tai sähköpostiosoitteiseen: mailto:[email protected] ja lisätietoa tilastoista ja menetelmistä: mailto:[email protected] Maarakennusalan konekustannusindeksistä ja Tilastokeskuksen muista hinta- ja kustannusindekseistä löytyy tietoa tilastojen omilta kotisivuilta, joille pääsee osoitteesta: https://tilastokeskus.fi/tup/kustannusindeksit/index.html Maarakennusalan konekustannusindeksistä on mahdollista saada maksua vastaan myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painorakennetta. Erityisindeksi voidaan

23.3.2023 16 (16)

laatia myös käyttämällä hyväksi muita Tilastokeskuksen hinta- ja kustannusindeksien tietoja.
Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa kuorma-autoliikenteestä, linja- autoliikenteestä, taksiliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä metsäalan koneista.