Maarakennusalan konekustannusindeksi
(Markki) ja ajoneuvonosturit 2020 = 100,
Menetelmäseloste
Palvelut ja teollisuus
17.3.2023
23.3.2023 1 (16)
Sisällys 1 Taustaa ................................................................................................................................ 2 2 Indeksin määritelmä ja käyttö .............................................................................................. 2 3 Painorakenne ....................................................................................................................... 3 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin ..................................................................................... 9 4.1 Palkat ......................................................................................................................................... 9 4.2 Välilliset palkat ........................................................................................................................... 9 4.3 Matka- ja päivärahat................................................................................................................... 9 4.4 Korjaus ja huolto ...................................................................................................................... 10 4.5 Polttoaineet .............................................................................................................................. 10 4.6 Vakuutukset ............................................................................................................................. 10 4.7 Pääoman poisto ....................................................................................................................... 10 4.8 Rahoituskulut ........................................................................................................................... 11 4.9 Hallinto ..................................................................................................................................... 11 5 Laskenta ja mahdolliset virhelähteet .................................................................................. 11 6 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta ................................................................................ 12 6.1 Muutosten laskeminen ............................................................................................................. 12 6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin ......................................................................... 14 7 Indeksin julkaiseminen, vanhojen perusvuosien indeksit ja indeksien saatavuus ............. 15
23.3.2023 2 (16)
1 Taustaa
Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa maarakennusalan yrittäjien
koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä.
Tilastokeskus julkaisee myös maarakennuskustannusindeksiä (MAKU), joka
eroaa oleellisesti konekustannusindeksistä. Se kuvaa laajasti infrarakentamiseen
liittyvien kustannustekijöiden hintojen muutoksia; konetöihin liittyvät
kustannukset ovat vain osa maarakentamisen kokonaiskustannuksista.
Maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) tuottaminen aloitettiin
Tilastokeskuksessa vuoden 1991 alussa Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n
sekä Koneyrittäjät ry:n toimeksiannosta. Indeksin perusvuosi oli 1990.
Maarakennusalan konekustannusindeksiä on uudistettu säännöllisesti.
Tilastokeskus toteutti 2020=100-määrävuosiuudistuksen vuonna 2022. Indeksit
julkaistiin uudella perusvuodella helmikuussa 2023. Uudistuksessa päivitettiin
indeksin painorakenteet sekä hintanimike- ja tiedonantajaotokset.
Maarakennusalan konekustannusindeksi koostuu kahdesta osaindeksistä, joista
toinen kuvaa maarakennuskoneisiin ja toinen hoito- ja kunnossapitokoneisiin
liittyvien kustannustekijöiden hinnanmuutoksia. Lisäksi erillisenä indeksinä
tuotetaan ajoneuvonosturien kustannusindeksiä.
Maarakennusalan konekustannusindeksin uudistamista on valvonut ja ohjannut
alan eri asiantuntijoista koostuva taustaryhmä. Viimeisimmän
määrävuosiuudistuksen taustaryhmän asiantuntijoina ovat olleet Juha Laurila
Infra ry:stä, Ari Huomo ja Joni Mäkinen, Katri Eskelinen Väylävirastosta, Ville
Järvinen ja Markku Leskinen Koneyrittäjät ry:stä, Ari Kinnunen ja Jarkko
Karttunen Helsingin kaupungilta sekä Juha-Matti Junnonen Tampereen
yliopistosta. Tilastokeskuksesta uudistukseen ovat osallistuneet Liina Arhosalo,
Aaro Laakkonen, Toni Udd, Pentti Wanhatalo.
2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Maarakennusalan konekustannusindeksi mittaa koneiden käytöstä ja omistuksesta
alan yritykselle aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on
kiinteämääräinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata
kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva
hinnanmuutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Rakennemuutokset huomioidaan
viiden vuoden välein tehtävässä perusvuosiuudistuksessa. Tuottavuudessa
tapahtuvat muutokset eivät näy indeksin pisteluvuissa.
Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat
kiinteät – määrien muutoksia ei indeksissä huomioida. Suoritteiden ja määrien
muutoksista johtuvat kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos
esimerkiksi työsuorite poikkeuksellisesti kasvaa tiettynä kuukautena ja tähän
liittyy ylitöiden tekeminen ja polttoainekulujen kasvaminen, ei tällainen näy
tilaston pisteluvuissa. Indeksi koostuu maarakennuskoneiden sekä teiden, katujen
ja viheralueiden hoitamiseen ja kunnossapitoon tarvittavien koneiden
osaindekseistä. Lisäksi tuotetaan erillistä ajoneuvonostureiden kustannusindeksiä.
Indeksin pisteluvut ja niiden muutokset kuvaavat yritysten kustannustekijöistä
maksamien hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Palvelun
tuottaakseen yritys käyttää erilaisia panoksia, esimerkiksi työvoimaa,
konekalustoa ja polttoainetta. Lisäksi liiketoimintaan sisältyy kustannuksia
esimerkiksi investointien rahoituksesta, tilojen vuokrista ja hallinnosta sekä
koneiden siirrosta. Tällaisiin kustannustekijöihin liittyviä hintoja seurataan ajassa
23.3.2023 3 (16)
ja verrataan niitä vertailuajankohdan hintoihin. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Indeksin laskennassa käytettävät tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat arvonlisäverottomia. Maarakennusalan konekustannusindeksiä käytetään hyväksi konepalvelujen myyjien ja ostajien välisissä hinta- ja sopimusneuvotteluissa, joissa tarvitaan tietoa tapahtuneista hintojen muutoksista. Tilastoa voidaan käyttää myös kustannus- ja kannattavuuskehityksen seurannassa sekä apuna talous- ja kustannusarvioita laadittaessa. Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa keskimääräisen yrityksen ja tyypillisen uuden koneen kustannuskehitystä. Tilasto ei kuvaa yksittäisen maarakennusalan yrityksen kustannuskehitystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin kustannusrakenteesta.
3 Painorakenne
Maarakennusalan konekustannusindeksi 2020=100 koostuu kahdesta
osaindeksistä: maarakennuskoneista ja hoito- ja kunnossapitokoneista.
Kokonaisindeksissä maansiirtokoneiden osuus on 65 prosenttia ja hoito- ja
kunnossapitokoneiden osuus 35 prosenttia. Lisäksi tuotetaan erillistä
ajoneuvonosturien kustannusindeksiä.
2020=100-indeksin painorakenteet perustuvat kustannuslaskelmiin. Laskemat on
tehty Koneyrittäjät ry:n ja Tilastokeskuksen toimesta. Kustannuslaskelmat on
tehty osittain olettamalla, että koneita käytetään maarakennusalan tyyppiurakoissa
ja koneiden väliset painosuhteet perustuvat asiantuntija-arvioihin.
Ajoneuvonostureiden painorakenne on laadittu INFRA ry:n nosturijaostossa
asiantuntijatyönä.
Kustannuslaskelmien lähtöarvotiedot poikkeavat konetyypeittäin arvioidun
käytön mukaan. Koneiden työmaa-aika vaihtelee 9 kuukaudesta 12 kuukauteen.
Pääsääntöisesti on olettamana, että kuljettaja on palkattuna 12 kuukautta vuodessa
ja koneita pyritään hyödyntämään kokovuotisesti. Oheisissa taulukossa 1 ja 2 on
esitetty käytetyt lähtöarvo-olettamat eri koneiden kustannuslaskennan perusteiksi.
Taulukko 1. Maarakennuskoneiden lähtöarvotiedot kustannuslaskennassa
Lähtöarvotied
ot
kustannuslask
elmassa
2020=100
KKHt
21
KKHt 35
KKHp 16
KUP 30
TRD40
Maansiirtoa
uto 4-
akselinen, 35
tn
Ajomäärä
km/v
50 000 km Työtunnit 1680 2520 1680 2898 2281 2200 Kuljettajien palkkatunnit 2016 2016 2016 2016 2016 2376 Työtunnit (huomioiden hyödyntämisas te) 1428 2142 1428 2463 1939
23.3.2023 4 (16)
Polttoaineen
kulutus l/h
15
25
15
15
25
50 l/100 km
Siirrot kpl
12
12
50
Hyödyntämisa ste 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85
Koneen pitoaika vuosina 5 5 5 5 5 6
Taulukko 2. Hoito- ja kunnossapitokoneiden lähtöarvotiedot kustannuslaskennassa
Lähtöarvotiedot kustannus- laskelmassa 2020=100 Tienho itoauto KUP 12 KKHt 21 KKHp 16 Tiehöylät TRE55 TRE 150 Ajomäärä km/v 50 000 km
Työtunnit 2200 1848 1680 1680 2016 2016 1848 Kuljettajien palkkatunnit 2376 2016 2016 2016 2016 2016 1848 Työtunnit (huomioiden hyödyntämisaste)
1571 1428 1428 1713,6 1713,6
Polttoaineen kulutus l/h 50 l/100 km 12 15 15 45 8 22 Siirrot kpl
12 50
Hyödyntämisaste
0,85
0,85
0,85
0,85
0,85
0,85
Koneen pitoaika
vuosina
6
5
5
5
5
5
5
Kustannuslaskennassa on huomioitu eri koneiden lisävarusteita. Kaivinkoneilla ja
tiehöylillä on huomioitu mm. kauhanpyörittäjä, keskuspainevoitelu ja
koneohjausjärjestelmä. Hoito- ja kunnossapitokoneissa on huomioitu
lisävarusteina mm. keskuspainevoitelu, koneenohjausjärjestelmät, erilaiset aurat,
hiekoitus- ja suolauslaitteet, harjauslaitteet, alustaterät, kelamurskain,
maansiirtoperävaunu.
Maarakennuskoneiden osaindeksi sisältää pyörä- ja tela-alustaiset kaivukoneet,
pyöräkuormaajat sekä 2020=100 perusvuosiuudistuksen yhteydessä on otettu
uusina koneina mukaan maansiirtoauto ja dumpperi maarakennuskoneisiin.
Koneyrittäjät ry:n kustannuslaskelmat on painotettu konetyyppikohtaisiksi
kustannusjakaumiksi ja edelleen nämä kustannusjakaumat on painotettu
23.3.2023 5 (16)
osaindeksin painorakenteeksi. Taulukossa 3 on esitetty maarakennuskoneiden
konetyyppien välinen jakauma.
Taulukko 3. Maarakennuskoneiden konetyyppien välinen jakauma
Konetyyppi Paino-osuus, maarakennuskoneet Tela-alustaiset kaivukoneet KKHt 21 40 % Tela-alustaiset suuret kaivukoneet KKHt 35 10 % Pyöräalustaiset kaivukoneet KKHp 16 10 % Pyöräkuormaajat KUP30 20 % Dumpperit TRD 40 10 % Maansiirtoautot Neliakselinen maansiirtoauto, 35 tn 10 %
Hoito- ja kunnossapitokoneiden osaindeksin painorakenne on muodostettu tienhoitoauton, pyöräkuormaajan, tela-alustaisen kaivinkoneen, pyöräalustaisen kaivukoneen, tiehöylän, kunnossapitotraktorin ja pienen kunnossapitohoitokoneen kustannusjakaumien avulla. Tienhoitoauton kustannusrakenteessa on hyödynnetty kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin raskaiden kuorma-autojen kustannusjakaumaa ottaen kuitenkin huomioon kunnossapidossa tarvittavien lisälaitteiden osuus. Taulukossa 4 on esitetty hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenteen muodostamisessa käytetyt jakaumat. Taulukko 4. Hoito- ja kunnossapitokoneiden painorakenne konetyypeittäin Hoito- ja kunnossapitokoneet Paino Alapainot Tienhoitoauto lisälaitteineen 45 %
Isot hoitokoneet 25 %
KUP 12
50 % KKHt 21
20 KKHp16
20 Tiehöylä
10 Kunnossapitokoneet lisälaitteineen 15 %
TR150, lisälaitteineen
Pienet hoitokoneet lisälaitteineen 15 %
TRE 55, lisälaitteineen
Ajoneuvonostureiden painorakenne perustuu yrityksiltä kysyttyihin tietoihin ja
INFRA ry asiantuntija laskelmiin.
Maarakennusalan konekustannusindeksin ja ajoneuvonostureiden 2020=100-
painorakenne eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet on esitetty Taulukossa 5.
Taulukko 5. Maarakennusalan konekustannusindeksin 2020=100 painorakenne, %
Maanrakennuskoneet (65 %) Hoito- ja kunnossapitokoneet (35 %) Kokonaisindeksi (100 %) Ajoneuvonosturit (erillisindeksi) 1 Palkat 21,9 24,0 22,6 19,2 1.1 Lisät
2,4 2 Välilliset palkat 13,4 14,5 13,8 11,7
23.3.2023 6 (16)
3 Matka- ja päivärahat 4,0 2,9 3,6 1,6 3.1 Päivärahat 3,4 2,6 3,1 1,4 3.2 Matkarahat 0,6 0,3 0,5 0,2 4 Korjaus- ja huolto 8,0 10,0 8,7 8,7 5 Polttoaineet 15,6 15,7 15,6 3,8 6 Vakuutukset 1,1 3,2 1,8 3,0 7 Pääoman poisto 22,7 20,6 22,0 32,0 8 Rahoituskulut
6,9 4,0 5,9 3,0 9 Hallinto 6,4 5,1 6,0 17,0 Kokonaisindeksi 100 100 100 100
Taulukot 6, 7, 8 ja 9, joissa on esitetty perusvuosien 2020=100- ja 2015=100- indeksien kustannusjakaumat ja painojen väliset erotukset, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Kustannustekijöistä merkittävimmät muutokset ovat henkilöstökustannuksissa ja korjaus- ja huoltokustannuksissa sekä pääomakustannuksissa. Kokonaisindeksin välillisten palkkakustannusten osuus laski 2,5 prosenttiyksiköllä ollen nyt 13,8 prosenttia. Henkilöstökustannusten eli palkkojen, välillisten palkkojen ja matka- ja päivärahojen yhteenlaskettu paino laski 45,5 prosentista 40 prosenttiin. Korjaus- ja huoltokustannusten paino-osuus nousi 7,2 prosentista 8,7 prosenttiin. Ajoneuvonostureiden kustannusjakaumassa suurimmat muutokset ovat polttoaineissa ja hallintokuluissa. Polttoaineiden osuus kustannuksista laski 3,8 prosenttiin aiemmasta 8,4 prosentista ja hallintokulujen osuus nousi 13 prosentista 17 prosenttiin. Painorakenteiden muutokset johtuvat muun muassa siitä, että viiden vuoden aikana yksittäisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon verrattuna ja indeksin kustannusrakenne on uudistetussa indeksissä laskettu suuremmalle konekalustolle erityisesti hoito- ja kunnossapitokoneilla. Ajatuksena on ollut myös, että koneiden hyödyntämisaste on korkeampi aikaisempiin laskelmiin verrattuna. Vaikka konetta ei pystytäisi käyttämään läpi vuoden, on kuljettajan palkkaus ajateltu laskelmissa kokovuotiseksi.
Taulukko 6. Maarakennusalan konekustannusindeksien maarakennuskoneiden 2020=100 ja 2015=100 painorakenteet, %, ja niiden erotukset prosenttiyksikköä
Maarakennuskoneet
2020=100
Maarakennuskoneet
2015=100
erotus
2020=100-
2015=100
Palkat
21,9
22,9
-1,0
Välilliset palkat
13,4
15,3
-1,9
Matka- ja
päivärahat
4,0
5,2
-1,2
Korjaus- ja
huolto
8,0
6,7
1,3
23.3.2023 7 (16)
Polttoaineet
15,6
14,5
1,1
Vakuutukset
1,1
0,9
0,2
Pääoman poisto
22,7
22,4
0,3
Rahoituskulut
6,4
5,4
1,0
Hallinto
5,1
6,7
-1,6
Taulukko 7. Maarakennusalan konekustannusindeksien hoito- ja kunnossapitokoneiden 2020=100 ja 2015=100 painorakenteet, %, ja niiden erotukset prosenttiyksikköä
Hoito- ja kunnossapitokoneet 2020=100 Hoito- ja kunnossapitokoneet 2015=100 erotus 2020=100 - 2015=100
23.3.2023 8 (16)
Palkat
24,0
27,8
-3,8
Välilliset palkat
14,5
18,2
-3,7
Matka- ja
päivärahat
2,9
3,4
-0,5
Korjaus- ja
huolto
10,0
8,1
1,9
Polttoaineet
15,7
14,3
1,4
Vakuutukset
3,2
3,3
-0,1
Pääoman poisto
20,6
16,6
4,0
Rahoituskulut
4,0
3,7
0,3
Hallinto
5,1
4,6
0,5
Taulukko 8. Maarakennusalan konekustannusindeksien 2020=100 ja 2015=100 painorakenteet kokonaistasolla, %, ja niiden erotukset prosenttiyksikköä
Kokonaisindeksi 2020=100 Kokonaisindeksi 2015=100 erotus 2020=100
- 2015=100
Palkat
22,6
24,6 -1,9
Välilliset palkat
13,8
16,3
-2,5
Matka- ja päivärahat
3,6
4,6
-1,0
Korjaus- ja huolto
8,7
7,2
1,5
Polttoaineet
15,6
14,4
1,3
Vakuutukset
1,8
1,7
0,1
Pääoman poisto
22,0
20,4
1,6
Rahoituskulut
5,9
4,8
1,1
Hallinto
6,0
6
0,0
Taulukko 9. Ajoneuvonosturit 2020=100 ja 2015=100 painorakenteet kokonaistasolla, %, ja niiden erotukset prosenttiyksikköä
Ajoneuvonosturit
2020=100
Ajoneuvonosturit
2015=100
erotus 2020=100-
2015=100
Palkat
19,2
19,4
-0,20
Välilliset palkat
11,7
12,8
-1,10
Matka- ja
päivärahat
1,6
2,5
-0,90
Korjaus- ja huolto
8,7
9,3
-0,60
Polttoaineet
3,8
8,4
-4,60
Vakuutukset
3,0
1,8
1,20
Pääoman poisto
32,0
30,6
1,40
Rahoituskulut
3,0
2,2
0,80
Hallinto
17,0
13,0
4,00
23.3.2023 9 (16)
4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin
Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon joko laskien tai arvioiden
kustannustekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen
sijaan rajoitettu joukko muuttujia ja mahdollisesti isoakin hyödykejoukkoa
kuvataan muutamien edustavien hyödykkeiden avulla. Indeksissä seurataan
esimerkiksi eräiden maarakennusalan koneiden ostohintoja ja oletetaan, että
kaikkien koneiden ostohinnat muuttuvat samalla tavalla. Edustavat hyödykkeet
pyritään valitsemaan siten, että ne ovat merkityksellisiä ilmiöalueen kuvaamisen
kannalta. Niiden hintoja seurataan kuukaudesta toiseen ja niiden avulla lasketaan
indeksin pisteluvut. Osa yksilöityjen kustannustekijöiden hintatiedoista kerätään
indeksin omilta tiedonantajilta, osa hintatiedoista saadaan muihin tilastoihin kuten
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä
hintatiedoista.
Seuraavassa on esitetty lyhyesti kustannustekijät ja niiden sisällöt.
4.1 Palkat
Maarakennusalan konekustannusindeksissä palkanmuutoksia seurataan maa- ja
vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisilla taulukkopalkoilla eikä näin ollen
sopimuskorotuksia ylittäviä palkankorotuksia (palkkaliukumia) oteta huomioon.
Palkoissa seurataan palkkaryhmien IV ja V perustuntipalkkojen keskiarvoa.
Työkohtainen lisä on kuljettajille, joiden auton kokonaismassa on yli 30 tn mutta
alle 70 tn. Lisäksi hoidon ja kunnossapidon indeksissä seurataan kuorma-auton
työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja koskien alalla 8-12 vuotta ja yli 12
vuotta toimineita kuljettajia.
4.2 Välilliset palkat
Välilliset palkat ovat sosiaalipalkkoja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Sosiaalipalkat
perustuvat maarakennusalan työehtosopimukseen sekä vuosilomalakiin.
Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkka ja lomaltapaluuraha, sairauden tai
tapaturman aiheuttaman poissaolon palkka, palkallisten vapaapäivien palkka,
työajan lyhentäminen sekä muut palkalliset poissaolot. Sosiaalivakuutusmaksuja
ovat työnantajan maksamat tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-,
ryhmähenkivakuutus-, sosiaaliturva- ja TyEL-maksut sekä työmarkkinajärjestön
jäsenmaksu ja vakiosuuruinen työterveyshuolto.
Kuorma-autojen välillisiä palkkoja seurataan alalle tyypillisesti: sosiaalipalkkoja
ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairausajan palkka, palkalliset
vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen sekä tuuraajan lomakorvaus ja
lomaltapaluuraha. Vakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TyEL-
maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.
Sosiaalipalkat määräytyvät palkkojen suuruuden mukaan (% palkoista) ja
sosiaalivakuutusmaksut palkkasumman mukaan (% palkoista + sosiaalipalkoista).
Välillisten palkkojen kustannuserän kehitykseen vaikuttavat siten paitsi
sosiaalipalkkojen ja -vakuutusmaksujen perusteissa tapahtuvat muutokset myös
palkoissa tapahtuvat muutokset.
4.3 Matka- ja päivärahat
Seurataan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja
sekä matkakulujen korvausta, jota maksetaan yli 10 kilometrin pituisilta
matkoilta. Maarakennuskoneiden kustannuslaskelmissa on matkakuluina arvioitu,
että matkakorvauksia maksetaan 252 päivältä ja 40 km/pv. Päivärahoja ei
kustannuslaskelmissa ole mukana. Ateriakorvaus on laskettu 252 päivälle