8(14) Taulukko 2. Linja-autoliikenteen kustannusindeksien 2005=100 ja 2000=100 painorakenteiden erot Kustannustekijät Liiken- nelaitok- set Sopi- muslii- kenne Kau- punki- liikenne Vakiovuo- roliikenne (ent. maa- seutulii- kenne) Pikavuo- roliiken- ne Tilaus- liikenne Koko- naisin- deksi Liikennetyyppien painot -9,9 8,9 1,5 0,6 -1,2 0,2 1 Palkat -3,9 2,3 2,3 2,2 3,1 1,4 1,4 2 Välilliset palkat 2,8 1,8 1,8 1,6 2,3 1,1 2,1 Dieselöljy 1,6 -0,5 1,2 1,8 0,5 -0,8 0,8 Maakaasu 0,4 0,1 Voiteluaineet -0,1 0,0 -0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0 3 Poltto- ja voiteluaineet 1,6 0,0 1,1 1,7 0,5 -0,8 0,9 Renkaat 0,5 -0,6 -0,2 -0,6 -1,1 -0,8 -0,5 Varaosat 1,1 0,8 0,6 -0,2 0,2 -2,0 0,0 4 Renkaat ja varaosat 1,6 0,1 0,4 -0,8 -1,0 -2,9 -0,6 Ulkopuolinen 1,5 1,5 2,2 1,7 1,4 2,9 1,9 Oma korjaus ja huolto -0,9 -1,7 -3,5 -1,9 -1,5 -3,1 -2,5 5 Korjaus- ja huolto 0,6 -0,3 -1,3 -0,2 -0,1 -0,2 -0,5 Alustat -2,3 -2,3 -1,6 -1,2 2,3 -0,5 Kaupunkiauto -1,8 Korit 0,9 0,4 -0,8 0,3 3,1 1,0 6 Pääoman poisto -1,8 -1,4 -1,9 -2,4 -1,0 5,4 -0,4 7 Korot -1,3 -0,7 -1,5 -1,6 -1,1 -1,3 -1,1 Liikennevakuutus -0,5 0,4 -0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 Autovakuutus -0,1 -0,2 -0,1 -0,1 0,0 -0,1 -0,1 8 Vakuutukset -0,6 0,3 -0,2 -0,1 0,0 -0,1 0,0 Johdon ja toimih. palkat 0,0 0,7 -0,7 -0,3 -0,1 -0,5 -0,1 Toimitilojen vuokrat ja vastikk. -1,8 0,1 1,0 0,9 2,4 0,3 0,9 Matka-, majoitus- ja edustusk. 0,0 0,0 -0,1 0,0 -0,1 -0,4 -0,1 Muut liike- ja toimistokulut -2,0 0,0 -1,1 -1,3 -2,8 -1,8 -1,3 Poistot rakennuksista 0,0 -1,1 -0,2 -0,6 -1,4 -0,6 -0,7 Poistot koneista -0,3 -0,1 -0,1 -0,1 -0,5 -0,2 -0,2 Poistot muusta kalustosta 1,2 -0,9 -0,2 0,6 -1,1 -0,5 -0,3 Muut korko- ja vieraan po:n kulut -0,9 0,4 0,1 -0,4 -0,1 0,1 -0,1 Leasingvuokrat 0,0 -1,7 -0,1 -0,1 0,1 -0,1 -0,4 Muut kulut 3,7 -0,4 -0,8 -0,5 -1,1 -0,9 -0,8 Koulutus 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 Terminaalimaksu 0,5 1,0 0,2 Tekijänoikeusmaksu 0,1 0,1 0,2 Painaminen ja siihen liit. 0,6 0,5 1,0 0,5 0,5 1,0 0,7 Linja-auton katsastus 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,4 0,2 9 Yleiskustannukset 0,9 -2,1 -0,7 -0,4 -2,8 -2,7 -1,7

9(14) 5 Kustannustekijät ja hintaseuranta Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon, joko laskien tai arvioiden, kustan- nustekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan melko rajoitettu joukko muuttujia. Isosta hyödykejoukosta valitaan muutamia, il- miöitä mahdollisimman hyvin kuvaavia, edustavia hyödykkeitä, joiden hintakehi- tystä seurataan kuukaudesta toiseen. Tiedot hyödykkeiden hinnoista ja tiedonanta- jista ovat luottamuksellisia. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilas- toista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäk- si mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien koko edellistä kuukautta tai sen puoliväliä. Tiedustelut tehdään puhelimitse, lomakekyselynä säh- köisesti tai faksilla toimitettuna. 5.1 Autohenkilökunnan palkat Autohenkilökunnan palkat koostuvat pääasiassa kuljettajien palkoista. Pikavuoro- liikenteessä mukana ovat myös autoemäntien palkat, joiden osuus pikavuorolii- kenteen autohenkilökunnan palkoista on 6 prosenttia. Palkkojen hintaseurannassa on Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mu- kaisia kuljettajien taulukkopalkkoja, joissa edellytetään yli 12 vuoden työkoke- musta. Kaupunkiliikenteessä taulukkopalkka koskee ensimmäistä paikkakuntakal- leusluokkaa, kun taas vakiovuoro-, pikavuoro- ja tilausliikenteessä toista paikka- kuntakalleusluokkaa. Sopimusliikenteessä seurataan työehtosopimuksen mukaisia pääkaupunkiseudun ja Turun palkkoja. Autoemäntien palkkaa seurataan taulukko- palkalla, joka koskee toista paikkakuntakalleusluokkaa ja yli 8 vuoden työkoke- musta. Liikennelaitosten palkkojen hintaseurannassa on kunnallisen yleisen virka- ehtosopimuksen mukainen liikennepalvelujen, kuljetuksen ja tarkastuksen, palkka. Palkkaliukumia ei oteta kustannusseurannassa huomioon. Tämä johtuu siitä, että käytettävissä olevat lopulliset palkkatilastot valmistuvat liian myöhään indeksin tarpeita varten. Indeksissä huomioidaan kuitenkin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehto- sopimuksen mukaiset muutokset palkattomassa katkossa. 5.2 Autohenkilökunnan välilliset palkat Välilliset palkat sisältävät sekä ns. sosiaalipalkkoja että sosiaalivakuutuksia. Sosi- aalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys (palkalliset vapaa- päivät ja ns. Pekkaspäivät) sekä sairaus- yms. ajan palkat. Sosiaalipalkat perustuvat linja-autoliikenteen työehtosopimuksiin sekä vuosilomalakiin. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu – so. kansaneläke- ja saira- usvakuutusmaksu - , työeläkemaksu (KuEL/TEL, vuodesta 2007 alkaen TyEL), työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutus- maksu. Välillisten palkkojen hintaseurannassa ovat em. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutus- maksut. Sosiaalipalkat määräytyvät prosentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmak- sut prosentteina palkkasummasta (palkat + sosiaalipalkat). Välillisten palkkojen

10(14) kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat muutokset. 5.3 Poltto- ja voiteluaineet Voiteluaineiden osuus poltto- ja voiteluainekustannuksista on 1-2 prosenttia liiken- netyypistä riippuen. Polttoaineiden hintaseurannassa on sama dieselöljyn hinta kuin Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksissä. Kyseessä on öljy-yhtiöiden myynnin mukainen ns. kylmien asemien D-mittarihinta. Sopimusliikenteessä seurataan lisäksi maakaa- sun hintaan. Sen osuus on kolme prosenttia sopimusliikenteen poltto- ja voiteluai- neiden painosta. 5.4 Renkaat ja muut varaosat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hankinnasta ja vanhojen renkaiden pinnoituksista. Rengas- ja pinnoituskustannusten osuus renkaiden ja muiden vara- osien muodostamasta kuluerästä vaihtelee 15 prosentista 20 prosenttiin liikenne- tyypistä riippuen. Uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista vaihtelee liiken- netyypeittäin 40 prosentista 45 prosenttiin, liikennelaitoksilla osuus on 67 prosent- tia. Vastaavasti pinnoitusten osuus vaihtelee 55 prosentista 60 prosenttiin. Liiken- nelaitoksilla osuus on 33 prosenttia. Pinnoituskustannuksista talvipinnoitteiden osuus vaihtelee 83 ja 91 prosentin välillä. Liikennelaitoksilla jakauma on 2/3 ja 1/3. Rengaskustannusten hintaseurannassa on eri tyyppisiä talvi- ja kesärenkaita sekä pinnoituksia. Taulukko 3. Renkaiden ja muiden varaosien kustannusjakautuma, % Liikenne- laitokset Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuo- roliikenne (ent. maa- seutulii- kenne) Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Renkaat 16,6 15,9 20,0 15,0 15,0 15,0 Muut varaosat 83,4 84,1 80,0 85,0 85,0 85,0 Varaosat koostuvat alustan ja korin varaosista, joiden kustannuksista alustan vara- osat muodostavat 70 prosenttia ja korin 30 prosenttia. Alustan hintaseurannassa on moottorin, polttoaine- ja poistojärjestelmän, voiman- siirron, jarru- ja paineilmajärjestelmän sekä akseliston ja jousituksen varaosia. Ko- rin varaosien hintaseurannassa ovat tuulilasi, kaasujousi, ajovalaisin, etuvilkku, etulämmityslaitteen puhallin, ilmastointilaiteen puhallin, kylmäaine, kuivainpanos ja korin kiertovesipumppu. Liikennelaitosten ja sopimusliikenteen varaosiin ei si- sälly ilmastointiin liittyviä osia.

11(14) Taulukko 4. Varaosien kustannusjakautumat ALUSTA % KORI % Moottori 20 Tuulilasi 15 Polttoaine- ja poistojärjestelmä 20 Kaasujousi 10 Voimansiirto 18 Ajovalaisin 15 Jarru- ja paineilmajärjestelmä 25 Etuvilkku 10 Akselisto ja jousitus 17 Etulämmityslaitteen puhallin 10 Ilmastointilaitteen puhallin 10 Kylmäaine 10 Kuivainpanos 10 Korin kiertovesipumppu 10 Yhteensä 100 Yhteensä 100 5.5 Korjaus ja huolto Korjaus- ja huoltokustannukset koostuvat ulkopuolelta ostetuista korjaus- ja huol- topalveluista sekä itse suoritetuista korjaus- ja huoltotöistä. Ostettujen ja itse suo- ritettujen töiden kustannusosuudet vaihtelevat eri liikennetyypeissä (Taulukko 5). Liikennelaitoksissa ulkopuolelta ostetut palvelut ovat noin 23 prosenttia korjaus- ja huoltokustannuksista ja tilausliikenteessä ne muodostavat 74 prosenttia. Taulukko 5. Ulkopuolelta ostetun ja itse tehdyn korjaus- ja huoltotyön kustannusja- kautuma, % Liikenne- laitokset Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuo- roliikenne (ent. maa- seutulii- kenne) Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Ulkopuolelta ostetut palvelut 23 46 53 43 43 74 Oma korjaus ja huolto 77 54 47 57 57 26 Ulkopuolelta ostettujen korjaus- ja huoltopalvelujen kustannuskehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin asentajan palkalla ja raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnalla. Itse tehdyn korjauksen ja huollon kustannusten hintaseurannassa on asentajien palkka välillisine palkkoineen. Yksityisen sektorin liikennetyypeissä huoltokorjaa- moiden työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka koskee 18 vuotta täyttä- neitä täysin työkykyisiä ja vaativaa ammattityötä tekeviä työntekijöitä. Sopimus- ja kaupunkiliikenteen palkka koskee ensimmäistä paikkakuntakalleusluokkaa ja va- kiovuoro-, pikavuoro- ja tilausliikenteessä toista paikkakuntakalleusluokkaa. Liikennelaitosten osalta seurataan tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevia työehtoso- pimusmääräyksiä. Seurataan vanhemman ammattityöntekijän palkkaryhmän I B mukaista palkkaa.

12(14) 5.6 Pääoman poisto Yksityisen sektorin liikennetyypeissä seurataan eri valmistajien alustojen, korien ja kokonaisten autojen ohjehintoja. Liikennelaitosten yhteydessä seurataan linja- autojen todellisia keskimääräisiä ostohintoja. Korimalleissa istumapaikkojen ja ovien lukumäärä vaihtelee, samoin muu varus- tustaso. Erityisesti pikavuoro- ja tilausliikenteen korit ovat hyvin varustettuja. Va- rusteina on ilmastointi (kattokanavatuuletus), WC ja videot. Joissain malleissa on lisäksi jääkaappi ja kahviautomaatti. 5.7 Korot Koroissa seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikor- koa. Tiedot saadaan Suomen Pankista. Seurannassa on täten myös aito marginaali ja sen kehittyminen. Korkokustannukset ovat prosenttia pääoman hinnasta, jolloin korkokehitykseen vaikuttavat sekä korkoprosentin että pääoman hinnan muutos. 5.8 Vakuutukset Vakuutusmaksut sisältävät liikennevakuutuksen ja autovakuutuksen maksut. Tau- lukossa 6 on esitetty vakuutusten kustannusjakauma liikennetyypeittäin. Taulukko 6. Liikenne- ja autovakuutuksen kustannusjakautuma, % Liikenne- laitokset Sopimus- liikenne Kaupunki- liikenne Vakiovuoro- liikenne (ent. maaseutulii- kenne) Pikavuoro- liikenne Tilaus- liikenne Liikennevakuu- tus 78 93 70 70 70 70 Autovakuutus 22 7 30 30 30 30 Liikennevakuutuksissa seurataan eri vakuutusyhtiöiden maksutauluston mukaisia perusmaksuja. Maksut määräytyvät alueen, paikkalukumäärän ja tariffiluokan mu- kaan. Autovakuutusmaksuissa seurataan ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen linja- autojen laajakaskoa ilman bonusoikeutta ja pienimmällä mahdollisella omavas- tuulla. Kullakin liikennetyypillä on oma autovakuutusmaksunsa, joka määräytyy auton hinnan mukaan. Autovakuutusmaksuihin vaikuttavat paitsi tariffimuutokset myös autojen hintojen muutokset. Pääoman hinta otetaan vakuutuslaskelmissa huomioon autokaluston vuosittaista uudistamista vastaavasti. 5.9 Yleiskustannukset Yksityisen sektorin johto- ja toimistohenkilöstön palkkakustannuksissa seurataan toimihenkilöiden palkkasopimuksen II paikkakuntakalleusluokan mukaista ohje- palkkaa 9–11 vuoden kokemuksella ja koulutustasolla 3A. Liikennelaitosten vas- taavien palkkojen hintaseurannassa on kunnallisen työehtosopimuksen mukainen toimistoalan palkka.

13(14) Toimitilojen vuokria ja vastikekustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin avulla. Mukana ovat kokonaisindeksi sekä vesimaksun, hoitovastikkeen sekä säh- kön, kaasun ja muiden polttoaineiden osaindeksit. Matka-, majoitus- ja edustuskuluissa seurataan kilometrikorvauksella ja päivära- hoilla. Hotellikuluja seurataan Palvelujen tuottajahintaindeksin osaindeksillä Ho- tellit. Rakennusten poistoja seurataan Rakennuskustannusindeksillä, koneiden poistoja Tukkuhintaindeksin osaindeksillä investointitavarat ja muun kaluston poistoja Tukkuhintaindeksin osaindeksillä kestokulutustavarat. Korkokulut muista kuin autoista ja vieraan pääoman kulut –kustannuserää mitataan kohdan Korot pisteluvuilla. Leasing–vuokrissa seurataan Kuluttajahintojen erityisindeksiä Autoilun indeksi. Autoilun indeksi sisältää henkilöauton hankinnan, poltto- ja voiteluaineet, varaosat, huollon ja korjauksen sekä muita autoiluun liittyviä kustannuksia. Muita seurattavia kustannustekijöitä ovat viestintä- ja koulutuskulut, katsastusmak- sut sekä painotuotteet. Näitä seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Vies- tintä, täydennyskoulutukseen liittyvillä hinnoilla, katsastuksen hinnoilla ja Tukku- hintaindeksin osaindeksillä Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Lisäksi yleis- kustannuksissa seurataan terminaali- ja tekijänoikeusmaksuja. 6 Indeksin laskeminen Linja-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyres’n indeksikaavalla. In- deksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajan- kohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2005. Indeksit lasketaan kaavalla ∑=

n i i it i t p p w Ind 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, n indeksin sisältämien nimikkeiden lukumäärä, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankohtana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Kiinteäpainoisen indeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painoja- kautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useamman kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautu- minen toisella toteutetaan siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksiin sisään katkea- mattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnan- muutokset.

14(14) 7 Julkaiseminen, tulosteet ja indeksien saatavuus Julkaisu Linja-autoliikenteen kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain. Tietyn kuukauden indeksi julkaistaan seuraavan kuukauden 17. päivänä. Mikäli 17. päivä osuu vii- konloppuun tai arkipyhään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. 2005=100- indeksi julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2007. Kullekin kuudelle liikennetyypille tuotetaan omaa indeksiä. Lisäksi tuotetaan kul- lekin liikennetyypille pääkustannustekijöittäin eriteltyjä indeksisarjoja. Indek- sisarjoja tuotetaan myös eriteltynä palkkakustannuksiin, muuttuviin kustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin. Kuukausipaketti sisältää myös pisteluvut 1990=100- ja 2000=100-indekseistä. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsivuilta. Vanhat indeksit ja ketjuttaminen Vanhojen 1990=100- ja 2000=100-indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskertoimet on muodostettu joulukuun 2006 pistelukujen avulla. Vanhoja 1995=100 liikennetyypeittäisiä pistelukuja ei enää tuoteta. Tarvittaessa ne voidaan kuitenkin laskea ketjuttamalla. Alla on kertoimet, jolla 2005=100-indeksin pistelu- ku kerrotaan ketjutetun 1995=100-indeksin saamiseksi. Liikennelaitokset 1,23597 Sopimusliikenne 1,32048 Kaupunkiliikenne 1,35904 Maaseutuliikenne (käytetään vakio- vuoroliikenteen pistelukua) 1,36078 Pikavuoroliikenne 1,34448 Tilausliikenne 1,34297 Kokonaisindeksi 1,33100 Vanhoille kustannuslajeittaisille pääryhmille ketjutuskertoimet muodostetaan kuu- kausipaketissa olevien pistelukujen avulla. Kerroin muodostetaan jakamalla van- han indeksin pisteluku uuden indeksin sitä vastaavalla pisteluvulla. Esimerkiksi 2000=100-kokonaisindeksin Poltto- ja voiteluaineille saadaan ketjutuskerroin las- kemalla 121,6/101,4=1,19921 (katkaisu viiteen desimaaliin). Tällä luvulla kerro- taan haluttu 2005=100-indeksin Poltto- ja voiteluaineet -pääryhmän pisteluku ket- jutetun 2000=100-pisteluvun saamiseksi. Tilaaminen Kuukausipaketti on saatavilla paperiversiona ja sähköisenä Excel–tiedostona. Kuu- kausipaketti tilataan ja toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat –yksiköstä. Tilauksen voi tehdä sähköpostiosoitteseen: [email protected]. Ti- lastokeskuksen vaihteen puhelinnumero on 09 - 17341. Hinta- ja kustannusindek- seistä löytyy tietoa indeksien omilta kotisivuilta, joille pääsee osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/hin.html.