MENETELMÄSELOSTE 3.10.2007 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA............................................................................................................................... .............................................. 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ............................................................................................................................... ...... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA............................................................................................................................... ..... 3 Liikennelaitokset.............................................................................................................. .................................................. 3 Sopimusliikenne................................................................................................................ ................................................. 3 Kaupunkiliikenne............................................................................................................... ................................................ 3 Vakiovuoroliikenne ............................................................................................................. .............................................. 4 Pikavuoroliikenne .............................................................................................................. ................................................ 4 Tilausliikenne ................................................................................................................. ................................................... 4 4 PAINORAKENTEET ............................................................................................................................... ................................ 5 5 KUSTANNUSTEKIJÄT JA HINTASEURANTA............................................................................................................................ 9 5.1 Autohenkilökunnan palkat ................................................................................................... ........................................ 9 5.2 Autohenkilökunnan välilliset palkat........................................................................................ ..................................... 9 5.3 Poltto- ja voiteluaineet................................................................................................... ............................................ 10 5.4 Renkaat ja muut varaosat................................................................................................... ........................................ 10 5.5 Korjaus ja huolto .......................................................................................................... ............................................. 11 5.6 Pääoman poisto............................................................................................................. ............................................. 12 5.7 Korot...................................................................................................................... .................................................... 12 5.8 Vakuutukset ................................................................................................................ ............................................... 12 5.9 Yleiskustannukset .......................................................................................................... ............................................ 12 6 INDEKSIN LASKEMINEN............................................................................................................................... ....................... 13 7 JULKAISEMINEN, TULOSTEET JA INDEKSIEN SAATAVUUS................................................................................................... 14 2(14) 1 Taustaa Linja-autoliikenteen kustannusindeksi on uudistettu painorakenteeltaan ja hin- tanimikkeiltään. Samalla muutettiin indeksin perusvuodeksi 2005. Indeksin uudis- taminen, niin kuin aikoinaan sen suunnittelukin, on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten käyttäjätahojen kanssa. Uudistustyötä valvovassa työryhmässä ovat ol- leet käyttäjien asiantuntijoina Risto Palonen Suomen Paikallisliikenneliitosta, Mikko Saavola Linja-autoliitosta, Jarmo Riikonen Helsingin kaupungin liikenne- laitokselta, Reijo Mäkinen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta ja Harri Uusnäkki Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Toni Udd. Taustaselvityksistä ovat vastanneet Mikko Saavola yksityisen sektorin ja Jarmo Riikonen sekä Tilasto- keskus liikennelaitosten osalta. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuoden 1992 alussa. Ensimmäiset pisteluvut koskivat tammikuuta 1990. Kyseisessä indeksissä painorakenne- ja perusvuotena oli 1990. Indeksiä on uudistettu tämän jälkeen kolme kertaa siten, että perusvuosiksi on muutettu 1995, 2000 ja 2005. Vastaavasti painorakenteet ovat perustuneet vuosien 1997, 1999 ja 2005 tietoihin. Kokonaisindeksin lisäksi Tilastokeskus tuottaa omaa indeksiä liikennelaitoksista, sopimus-, kaupunki-, vakiovuoro-, pikavuoro- sekä tilausliikenteestä. Maaseutulii- kenteen nimi korvattiin uudistuksen yhteydessä paremmin kuvaavalla termillä va- kiovuoroliikenne. Pistelukuja tuotetaan myös yhdeksästä pääkustannusryhmästä sekä jaottelulla palkkakustannukset yhteensä, muuttuvat kustannukset ja kiinteät kustannukset. Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa kuorma-autoliikenteestä, taksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja met- säalan koneista. 2 Indeksin määritelmä ja käyttö Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linja-autojen liikennöintiin - käyttöön ja omistukseen - liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kustan- nustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puh- dasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eli- minoimaan indeksistä. Kuitenkin uusista lakisääteisistä vaatimuksista tai vero- luonteisista maksuista aiheutuvat kustannukset huomioidaan tapauskohtaisesti in- deksissä. Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yrittäjien maksamien kustan- nustekijäkohtaisten hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Kustannusindeksit kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalus- tosta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei siis kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikut- taisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Se ei myöskään ota huomioon liikennöitsijöiden mahdollisesti saamia kustannusten peittämiseksi tarkoitettuja tulonsiirtoja. Seurattavat hinnat eivät sisällä arvonlisäve- roa. Indeksi kuvaa keskimääräistä kustannuskehitystä. Näin ollen se ei kuvaa hyvin sellaisen toimijan kustannuskehitystä, jonka kustannusrakenne poikkeaa olennai- sesti indeksin rakenteesta. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi palvelee osaltaan alan yrittäjiä ja julkishal- lintoa tarjoamalla vertailevaa informaatiota kustannuskehityksen seuraamiseen se-
3(14) kä taustainformaatiota korvausten tarkistuksiin, taksojen määrityksiin sekä tukiky- symyksiin. Indeksi on hyödyllinen myös talous- ja kustannusarvioiden laadinnassa. 3 Liikennetyyppien ominaisuuksia Liikennetyypeistä liikennelaitokset, sopimusliikenne ja kaupunkiliikenne edustavat taajamien liikennettä, paikallisliikennettä ja suhteellisen lyhyitä matkoja, kun taas pikavuoroliikenne edustaa pitkiä ajomatkoja. Tilausliikenne voi olla luonteeltaan lyhyitä kiertoajeluita tai pitkiä ajomatkoja. Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti näiden liikennetyyppien ominaisuuksia ja toiminta-ajatuksia. Liikennelaitokset Liikennelaitoksilla julkinen sektori on ottanut vastuun joukkoliikennepalvelujen tarjonnasta. Liikennelaitosten toimintaperiaatteena on varmistaa kaupunkiliiken- teen toimivuus ja tarjota kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle. Nii- den tulee toimia ympäristöystävällisesti ja samalla taloudellisesti. Liikennelaitokset tuottavat joukkoliikennepalveluja joko omilla kulkumuodoillaan tai ostamalla pal- veluja liikenneyhtiöiltä. Liikennelaitoksia on nykyään Tampereella ja Turussa. Sopimusliikenne Sopimusliikenne on kaupunkimaista paikallisliikennettä, jossa yhteiskunta on otta- nut taloudellisen vastuun liikenteen hoitamisesta matkustajien matkakustannusten alentamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi. Sopimusliikenne on eräällä tavalla bussin vuokraamista kuljettajineen tilausliiken- teen tavalla yhteiskunnan käyttöön. Sopimusliikennettä harjoitetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Sopimusliikenne tarkoittaa liikennöintisopimusta, jonka mukaan saadut lipputulot tilitetään kaupungille niiden vaikuttamatta bussiyrityksen liikennesuoritteen myyn- nistä saamaan korvaukseen (bruttoperiaate). Liikennöintisopimukset perustuvat yritysten kilpailuttamiseen. Liikennöinnistä saatava korvaus perustuu autopäiväkorvauksiin, ajotunteihin ja kilometrikorvauksiin. Autopäiväkorvauksissa merkittävänä kustannustekijänä ovat pääoma- ja yleiskulut, ajotunteihin vaikuttavat autohenkilökunnan palkkakustan- nukset ja kilometrikorvauksiin vaikuttavat mm. korjaus-, huolto- ja polttoainekus- tannukset. Kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenteeseen luetaan sekä kaupunkien että taajamien sisäisiä matkustus- tarpeita palveleva bussiliikenne. Sen toiminta on käsitettävä laajemmin kuin vain kaupunkien hallinnollisten rajojen sisällä tapahtuvana liikenteenä, koska kaupunki- seudut ja taajama-alueet ovat usein levittäytyneet naapurikuntien puolelle. Tämä liikenne on myös paikallisliikennettä. Kaupunkiliikenne eroaa sopimusliikenteestä siinä, että sen toiminta perustuu lähes kokonaan matkustajilta saataviin lipputuloihin. Useat kaupungit kuitenkin rahoitta- vat kaupunkiliikennettä. Tämä rahoitus on voitu kohdistaa joko matkustajien lipun- hinnan alentamiseen tai riittävän palvelutason säilyttämiseen. Julkista rahoitusta käytetään myös erilaisiin kokeiluhankkeisiin. Paikallisliikenteen kustannuksia ajokilometriä kohden nostavat hidas ja kuluttava liikennöinti sekä vuorotyö. Paikallisliikenne on väylien ahtaudesta johtuen myös
4(14) vahinkoherkempää kuin vakiovuoro- ja lähiliikenne, mikä osaltaan lisää vakuutus- kustannuksia sekä korjaus- ja huoltokustannuksia. Paikallisliikenteessä käytetään myös paikallisliikennekalustoa, johon kuuluvat use- ampi käyntiovi ja seisomapaikkoja. Vakiovuoroliikenne Vakiovuoroliikenne on pääosin sovittua aikataulua noudattavaa liikennettä, jonka runkona ovat koululaiskuljetukset. Tälle liikenteelle on tyypillistä, että kuljetustar- peet keskittyvät koulujen alkamis- ja päättymisajankohtien välille harvaan asutuilla seuduilla. Muiden kuljetustarpeiden vähäisyyden vuoksi liikennettä ei muuna aika- na useinkaan pystytä järjestämään tehokkaasti. Toinen vakiovuoroliikenteen pää- käyttäjäryhmä on työmatkalaiset. Kaupunkiseutujen ympäristökunnista kaupunki- keskukseen suuntautuva lähi- ja seutuliikenne palvelevat työmatkaliikenteen mat- kustustarpeita. Suurin osa vakiovuoroliikenteestä on edelleen matkustajilta saatavilla lipputuloilla hoidettua liikennettä. Osa vakioliikenteestä on lääninhallitusten tai kuntien ostamaa lipputuloilla hoidettua liikennettä täydentävää runkoliikennettä (ostoliikenne). Lääninhallitukset tai kunnat ostavat liikenteen nettoperiaatteella eli bussiyritys saa pitää lipputulot. Ostoliikenne hankitaan kilpailuttamalla liikennöintikohteet. Va- kiovuoroliikenne voi olla siis lipputulojen varassa hoidettua liikennettä tai läänin ostamaa ostoliikennettä. Vakiovuoroliikennettä on viime vuosina rationalisoitu merkittävästi. Näitä palve- luja hoidetaan osittain myös takseilla. Kyseisen osaindeksin nimi vaihdettiin syksyllä 2007 maaseutuliikenteestä vakio- vuoroliikenteeksi. Indeksin sisältö ja laadintamenetelmä säilyivät nimenmuutok- sesta huolimatta ennallaan. Pikavuoroliikenne Pikavuoroliikenne on kaupunkien ja kuntakeskusten välistä päätietä pitkin tapahtu- vaa ja aikataulujen mukaista linjaliikennettä. Tämä liikennemuoto palvelee pit- känmatkan matkustajia, joten käytössä on yleensä myös korkeatasoinen kalusto. Pikavuorojen tarkoituksena on tarjota nopea, mukava ja kilpailukykyinen matkus- tusmuoto työhön, opiskeluun, asiointiin, vierailuun tai muuhun vapaa-aikaan liitty- vään matkustamiseen sekä tarjota asiakkaille mahdollisuus kuljettaa tavaroita no- peasti. Liiketoiminnan kannalta tavoitteena on ylläpitää ja kehittää palvelutasoltaan korkealuokkaista ja koko maan kattavaa pikavuorojärjestelmää, joka toimii liike- taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tilausliikenne Tilausliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilölii- kennettä, mikä ei ole linja- eikä ostoliikennettä.
5(14) 4 Painorakenteet Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2005=100 painorakenne perustuu Linja- autoliiton jäsenyritysten ja liikennelaitosten tilinpäätöstietoihin vuodelta 2005. Tärkeimpänä kriteerinä yritysten jakautumisessa liikennetyyppeihin on ollut ajo- kilometreillä mitattu osuus yrityksen koko ajosuoritteesta. Ajosuorite ajoneuvoa kohden on suurin pikavuoroliikenteessä. Muissa liikennetyypeissä ei ole suurta eroa ajosuoritteen osalta. Liikennetyyppien välinen painojakautuma perustuu yritysten liikevaihtoon. Kus- tannuslaskelmiin ja kustannuserien painojakaumiin vaikuttavat monet seikat. Esi- merkiksi pikavuoro-, sopimus- ja tilausliikenteessä käytettävä linja-autokanta on keski-iältään nuorempaa kuin vakiovuoro- ja kaupunkiliikenteessä. Tämä vaikuttaa mm. pääomien poistojen suuruuteen. Rahoituskulut koostuvat autokaluston hankinnasta aiheutuvista lainakustannuksis- ta. Myös liikennelaitosten indeksissä seurataan laskennallisen pääomakoron sijasta rahoituskorkoa. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin kustannustekijät ovat pitkälti samoja kuin Tilastokeskuksen muissakin liikenteen kustannusindekseissä. Tilastossa kustannuk- set on ryhmitelty myös kolmeen pääryhmään: kaikkiin palkkakustannuksiin, muut- tuviin kustannuksiin sekä kiinteisiin kustannuksiin. Palkkakustannuksiin yhteen- sä sisältyvät kuljettajien ja rahastajien, autonasentajien sekä johto- ja toimistohen- kilökunnan palkat välillisine palkkoineen. Muuttuvissa kustannuksissa ovat mu- kana poltto- ja voiteluaineet, renkaat ja muut varaosat, ulkopuolelta ostetut korjaus- ja huoltopalvelut, matka-, majoitus- ja edustuskulut sekä leasing-vuokrat ja vieraat kuljetuspalvelut. Kiinteissä kustannuksissa ovat pääoman poisto, korot, vakuu- tukset, vuokrat ja vastikkeet, liike- ja toimistokulut, muut poistot, muut korko- ja vieraan pääoman kulut sekä muut kulut. Taulukossa 1 on esitetty Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2005=100 paino- rakenne. Taulukossa 2 on uuden 2005=100 ja edellisen 2000=100 indeksin paino- rakenteiden erotukset. Uudessa painorakenteessa sopimus-, kaupunki-, vakiovuoro- ja tilausliikenteen osuudet kokonaisindeksistä kasvoivat edelliseen indeksiin ver- rattuna. Vastaavasti liikennelaitosten ja pikavuoroliikenteen osuudet kokonaisin- deksistä pienenivät. Suurimpina muutoksina oli sopimusliikenteen painon nouse- minen 22,0 prosentista 30,9 prosenttiin ja liikennelaitosten painon pieneneminen 14,0 prosentista 4,1 prosenttiin. Nämä muutokset johtuivat pääasiassa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen bussiliikenteen yhtiöittämisestä vuonna 2005.
6(14) Taulukko 1. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2005=100 painorakenne Liiken- nelai- tokset Sopi- mus- liiken- ne Kau- pun- kilii- kenne Vakiovuo- roliikenne (ent. maa- seutulii- kenne) Pika- vuoro- liiken- ne Tilaus- liikenne Koko- naisin- deksi Kustannustekijät Liikennetyyppien painot (4,1) (30,9) (16,2) (20,6) (12,6) (15,6) (100,0) 1 Palkat 30,5 31,6 28,5 25,3 26,8 21,7 27,6 2 Välilliset palkat 19,5 21,6 19,4 17,2 18,3 14,8 18,8 Dieselöljy 12,0 13,7 15,4 17,8 16,5 15,6 15,4 Maakaasu 0,4 0,1 Voiteluaineet 0,1 0,3 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 3 Poltto- ja voiteluaineet 12,1 14,4 15,7 18,2 16,8 15,9 15,8 Renkaat 0,9 0,6 1,0 0,7 0,7 0,7 0,7 Varaosat 4,5 3,2 3,9 4,2 4,1 4,2 3,9 4 Renkaat ja varaosat 5,4 3,8 4,9 5,0 4,8 4,9 4,6 Ulkopuolinen 2,0 2,7 3,7 3,2 3,4 4,3 3,2 Oma korjaus ja huolto 6,7 3,2 3,2 4,3 4,4 1,5 3,5 5 Korjaus- ja huolto 8,6 5,9 6,9 7,4 7,8 5,8 6,7 Alustat 5,7 3,9 5,4 5,4 9,7 5,7 Kaupunkiauto 7,3 0,3 Korit 4,1 2,8 2,0 3,4 6,2 3,5 6 Pääoman poisto 7,3 9,8 6,7 7,4 8,8 15,9 9,5 7 Korot 0,8 1,1 1,0 1,1 1,0 1,8 1,2 Liikennevakuutus 0,3 1,0 0,8 0,9 0,7 1,5 1,0 Autovakuutus 0,1 0,1 0,4 0,4 0,3 0,7 0,3 8 Vakuutukset 0,4 1,1 1,2 1,3 1,0 2,2 1,3 Johdon ja toimih. palkat 4,1 3,8 4,8 5,9 5,3 6,1 4,9 Toimitilojen vuokrat ja vastikk. 1,0 3,3 2,9 2,1 2,6 1,7 2,8 Matka-, majoitus- ja edustusk. 0,1 0,1 1,5 1,9 0,4 2,7 1,1 Muut liike- ja toimistokulut 1,7 1,8 2,6 2,8 2,5 2,8 2,4 Poistot rakennuksista 0,2 0,0 1,0 1,5 0,8 0,8 0,7 Poistot koneista 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Poistot muusta kalustosta 1,5 0,1 0,9 0,8 0,6 0,5 0,5 Muut korko- ja vieraan po:n kulut 0,0 0,5 0,3 0,4 0,2 0,2 0,3 Leasingvuokrat 0,3 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 Muut kulut 5,3 Koulutus 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 Terminaalimaksut 0,5 1,0 0,2 Tekijänoikeusmaksut 0,1 0,1 0,2 Painaminen ja siihen liit. 0,6 0,5 1,0 0,5 0,5 1,0 0,7 Linja-auton katsastus 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,4 0,2 9 Yleiskustannukset 15,3 10,8 15,8 17,2 14,7 16,8 14,5 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkakustannukset yhteensä 60,8 60,2 55,9 52,6 54,8 44,2 54,8 Muuttuvat kustannukset 20,0 21,0 25,8 28,2 25,5 27,8 24,8 Kiinteät kustannukset 19,2 18,8 18,3 19,2 19,7 28,0 20,4 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisindeksissä suurimmat muutokset olivat palkoissa, välillisissä palkoissa, poltto- ja voiteluaineissa, koroissa ja yleiskustannuksissa. Palkkojen osuus nousi 27,6 prosenttiin 26,2 prosentista ja välillisten palkkojen 18,8 prosenttiin 16,7 pro-
7(14) sentista. Poltto- ja voiteluaineiden osuus on nykyisin 15,8 prosenttia, kun se aiem- min oli 14,9 prosenttia. Yleiskustannusten osuus kokonaiskustannuksista pieneni 1,7 prosenttiyksiköllä ollen nyt 14,5 prosenttia. Korkojen osuus aleni 1,2 prosent- tiin 2,3 prosentista. Korkojen osuuden laskemiseen on vaikuttanut yleisen korkotason laskeminen vuonna 2005. Yleiskustannusten pienenemiseen ovat vaikuttaneet yritysten pyrki- mykset tehostaa omia toimintojaan tavoitteena kustannusten pienentäminen. Pää- omien poistojen osuuden pienentyminen selittyy osin sillä, että yritysten investoin- nit uuteen kalustoon ovat pienentyneet verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kaluston keski-ikä on kasvanut. Liikennetyyppien kustannustekijöiden painoissa palkkojen osuus nousi kaikissa muissa liikennetyypeissä paitsi liikennelaitoksissa. Poltto- ja voiteluaineiden osuus kasvoi tilausliikennettä lukuun ottamatta ja sopimusliikenteessä sen paino säilyi li- kimain muuttumattomana. Pääoman poiston osuus kokonaiskustannuksista on pie- nentynyt kaikilla muilla liikennetyypeillä tilausliikennettä lukuun ottamatta. Kor- kojen osuus aleni kaikilla tyypeillä. Yleiskustannusten paino pieneni muilla kuin liikennelaitoksilla.