8(13) 5 Kustannukset ja hintaseuranta Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon, joko laskien tai arvioiden, kustan- nustekijät mahdollisimman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan melko rajoitettu joukko muuttujia. Isosta hyödykejoukosta valitaan muutamia, il- miöitä mahdollisimman hyvin kuvaavia, edustavia hyödykkeitä, joiden hintakehi- tystä seurataan kuukaudesta toiseen. Koska indeksissä kustannuksen muutokset las- ketaan otosjoukosta, eli osasta suurta kokonaisuutta, ovat hyödykkeiden hinnat ja tiedonantajat salaisia. Tiedon puuttuessa kokonaan turvaudutaan ilmiötä mahdollisimman hyvin kuvaa- vaan korvaavaan aikasarjaan. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilas- toista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäk- si mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien edellisen kuu- kauden keskiarvoa tai sen puoliväliä. Tiedustelut tehdään puhelimitse tai lomake- kyselynä sähköisesti tai faksilla toimitettuna. 5.1 Autohenkilökunnan palkat Autohenkilökunnan palkat koostuvat pääasiassa kuljettajien palkoista. Pikavuoro- liikenteessä mukana ovat myös autoemäntien palkat, joiden osuus autohenkilökun- nan palkoista on 11 prosenttia. Palkkojen hintaseurannassa on Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mu- kaisia kuljettajien taulukkopalkkoja, joissa edellytetään yli 12 vuoden työkoke- musta. Sopimus- ja kaupunkiliikenteessä taulukkopalkka koskee ensimmäistä paik- kakuntakalleusluokkaa, kun taas maaseutu-, pikavuoro- ja tilausliikenteessä toista paikkakuntakalleusluokkaa. Autoemäntien palkkaa seurataan taulukkopalkalla, joka koskee toista paikkakuntakalleusluokkaa ja yli 8 vuoden työkokemusta. Liikennelaitosten palkkojen hintaseurannassa on kunnallisen yleisen virkaehtoso- pimuksen mukainen Y 25 palkkaluokka kolmella kokemuslisällä I paikkakuntakal- leusluokassa. Sopimusliikenteen palkkoja seurataan sekä yksityisen sektorin tau- lukkopalkoilla että kuntasektorin taulukkopalkoilla. Palkkaliukumia ei oteta kustannusseurannassa huomioon. Tämä johtuu siitä, että käytettävissä olevat lopulliset palkkatilastot valmistuvat liian myöhään indeksin tarpeita varten. 5.2 Autohenkilökunnan välilliset palkat Välilliset palkat sisältävät sekä ns. sosiaalipalkkoja että sosiaalivakuutuksia. Sosi- aalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys (palkalliset vapaa- päivät ja ns. Pekkaspäivät) sekä sairaus- yms. ajan palkat. Sosiaalipalkat perustuvat linja-autoliikenteen työehtosopimuksiin sekä vuosilomalakiin. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu – so. kansaneläke- ja sairaus- vakuutusmaksu - , työeläkemaksu (TEL/ KVTEL), työttömyysvakuutusmaksu, ta- paturmavakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu liikennelaitoksia lukuun ottamatta. Liikennelaitosten välillisissä palkkakustannuksissa on mukana myös oman eläke- järjestelmän mukaiset eläkemaksut, jotka määräytyvät jo eläkkeellä olevan henkilö- kunnan määrästä ja eläke-eduista.
9(13) Välillisten palkkojen hintaseurannassa ovat em. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutus- maksut. Sosiaalipalkat määräytyvät prosentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmak- sut prosentteina palkkasummasta (palkat + sosiaalipalkat). Välillisten palkkojen ke- hitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuvat muu- tokset myös palkoissa tapahtuvat muutokset. 5.3 Poltto- ja voiteluaineet Voiteluaineiden osuus poltto- ja voiteluainekustannuksista on 2-3 prosenttia liiken- netyypistä riippuen. Polttoaineiden hintaseurannassa on sama dieselöljyn hinta kuin Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksissä. Kyseessä on öljy-yhtiöiden myynnin mukainen ns. kylmien asemien D-mittarihinta. 5.4 Renkaat ja muut varaosat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hankinnasta ja vanhojen renkaiden pinnoituksista. Rengas- ja pinnoituskustannusten osuus renkaiden ja muiden vara- osien muodostamasta kuluerästä vaihtelee runsaasta 10 prosentista 33 prosenttiin liikennetyypistä riippuen. Uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 35 pro- senttia ja pinnoitusten 65 prosenttia. Liikennelaitoksilla kuitenkin uusien renkaiden osuus on 67 prosenttia ja pinnoitteiden 33 prosenttia. Pinnoituskustannuksista talvi- pinnoitteiden osuus on 2/3 ja kesäpinnoitteiden 1/3. Rengaskustannusten hintaseurannassa on eri tyyppisiä talvi- ja kesärenkaita sekä pinnoituksia. Taulukko 4. Renkaiden ja muiden varaosien kustannusjakautuma, % Liiken- nelaitok- set Sopimus- liikenne Kaupun- kiliikenne Maaseu- tuliikenne Pikavuo- roliikenne Tilaus- liikenne Renkaat 10,4 33 26 24 32 20 Muut varaosat 89,6 67 74 76 68 80 Varaosat koostuvat alustan ja korin varaosista, joiden kustannuksista alustan vara- osat muodostavat 70 prosenttia ja korin 30 prosenttia. Alustan hintaseurannassa on moottorin, polttoaine- ja poistojärjestelmän, voiman- siirron, jarru- ja paineilmajärjestelmän sekä akseliston ja jousituksen varaosia. Ko- rin varaosien hintaseurannassa ovat tuulilasi, kaasujousi, tuulilasin pyyhkijän sulka, ajovalaisin ja etuvilkku.
10(13) Taulukko 5. Varaosien kustannusjakautumat Alusta % Kori % Moottori 26 Tuulilasi 27 Polttoaine- ja poistojärjestelmä 15 Kaasujousi 29 Voimansiirto 18 Tuulilasin pyyhkijän sulka 12 Jarru- ja paineilmajärjestelmä 24 Ajovalaisin 26 Akselisto ja jousitus 17 Etuvilkku 6 Yhteensä 100 Yhteensä 100 5.5 Korjaus ja huolto Korjaus- ja huoltokustannukset koostuvat ulkopuolelta ostetuista korjaus- ja huol- topalveluista sekä itse suoritetuista korjaus- ja huoltotöistä. Ostettujen ja itse suori- tettujen töiden kustannusosuudet vaihtelevat eri liikennetyypeissä (Taulukko 6). Liikennelaitoksissa ulkopuolelta ostetut palvelut ovat noin 6 prosenttia korjaus- ja huoltokustannuksista, pikavuoro- ja tilausliikenteessä ne muodostavat runsaat 20 prosenttia. Taulukko 6. Ulkopuolelta ostetun ja itse tehdyn korjaus- ja huoltotyön kustannusjakautuma, % Painot Liikennelaitokset Sopimuslii- kenne Kaupunkilii- kenne Maaseutulii- kenne Pikavuo- roliikenne Tilauslii- kenne Ulkopuolelta oste- tut palvelut 62 0 1 8 1 8 2 5 2 3 Oma korjaus ja huolto 94 80 82 82 75 77 Ulkopuolelta ostettujen korjaus- ja huoltopalvelujen kustannuskehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin auton määräaikaishuollon maksuilla sekä asentajan palkalla. Itse tehdyn korjauksen ja huollon kustannusten hintaseurannassa on asentajien palkka välillisine palkkoineen. Yksityisen sektorin liikennetyypeissä huoltokorjaa- moiden työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka koskee 18 vuotta täyttä- neitä täysin työkykyisiä ja vaativaa ammattityötä tekeviä työntekijöitä. Sopimus- ja kaupunkiliikenteen palkka koskee ensimmäistä paikkakuntakalleusluokkaa ja maa- seutu-, pikavuoro- ja tilausliikenteessä toista paikkakuntakalleusluokkaa. Liikennelaitosten osalta seurataan Helsingin kaupungin tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevia työehtosopimusmääräyksiä. Seurataan vanhemman ammattityöntekijän palkkaryhmän I B mukaista perustuntipalkkaa. 11(13) 5.6 Pääoman poisto Yksityisen sektorin liikennetyypeissä seurataan eri valmistajien alustojen, korien ja kokonaisten autojen ohjehintoja. Liikennelaitosten yhteydessä seurataan linja- autojen todellisia keskimääräisiä ostohintoja. Korimalleissa istumapaikkojen ja ovien lukumäärä vaihtelee, samoin muu varus- tustaso. Erityisesti pikavuoro- ja tilausliikenteen korit ovat hyvin varustettuja. Va- rusteina on ilmastointi (kattokanavatuuletus), WC ja videot. Joissain malleissa on lisäksi jääkaappi ja kahviautomaatti. 5.7 Korot Korkokuluista kolmasosa koostuu 3 kuukauden ja kolmasosa 12 kuukauden euribor -korkoon sidottujen lainojen kannan keskikoroista sekä kolmasosa pankkien yrityk- sille antamien lainojen kannan keskikorosta. Korkokustannukset ovat prosenttia pääoman hinnasta, jolloin korkokehitykseen vaikuttavat sekä korkoprosentin että pääoman hinnan muutos. 5.8 Vakuutukset Vakuutusmaksut sisältävät liikennevakuutuksen ja autovakuutuksen maksuja, joista edellisten osuus vakuutuskustannuksista on 2/3 ja jälkimmäisten 1/3. Liikennelai- toksilla liikennevakuutuksen osuus uudistuksen jälkeen on 80,5 prosenttia ja auto- vakuutuksen 19,5 prosenttia. Liikennevakuutuksissa seurataan eri vakuutusyhtiöiden maksutauluston mukaisia perusmaksuja. Maksut määräytyvät alueen, paikkalukumäärän ja tariffiluokan mu- kaan. Autovakuutusmaksuissa seurataan ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen linja- autojen laajakaskoa ilman bonusoikeutta ja pienimmällä mahdollisella omavastuul- la. Kullakin liikennetyypillä on oma autovakuutusmaksunsa, joka määräytyy auton hinnan mukaan. Autovakuutusmaksuihin vaikuttavat paitsi tariffimuutokset myös autojen hintojen muutokset. Pääoman hinta otetaan laskelmissa huomioon autokaluston vuosittaista uudistamista vastaavasti. 5.9 Yleiskustannukset Yksityisen sektorin johto- ja toimistohenkilöstön palkkakustannuksissa seurataan toimihenkilöiden palkkasopimuksen II paikkakuntakalleusluokan mukaista ohje- palkkaa 9 –11 vuoden kokemuksella ja koulutustasolla 3A. Liikennelaitosten vas- taavien palkkojen hintaseurannassa on Kunnallisen työehtosopimuksen kuukausi- palkkaisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden Y 27 palkkaluokka kolmella koke- muslisällä. Toimitilojen vuokrien ja vastikekustannusten hintaseurannassa on Kuluttajahintain- deksin kokonaispisteluku. Matka-, majoitus- ja edustuskuluissa seurataan Kulutta- jahintaindeksin osaindeksejä pitkät junamatkat, kotimaiset lentomatkat, taksimatkat, hotellimaksu, ruokailu, alkoholittomat juomat ja alkoholijuomien ravintolahinnat. Näistä hintanimikkeistä hotellimaksujen paino on 30 prosenttia, ruokailun 20 pro- senttia ja kunkin muun 10 prosenttia.
12(13) Rakennusten poistoja seurataan Rakennuskustannusindeksillä, koneiden poistoja Tukkuhintaindeksin osaindeksillä investointitavarat ja muun kaluston poistoja Tuk- kuhintaindeksin osaindeksillä kestokulutustavarat. Korkokulut muista kuin autoista ja vieraan pääoman kulut kustannuserää mitataan kohdan Korot pisteluvuilla. Leasing vuokrissa ja vieraissa kuljetuspalveluissa seurataan Kuluttajahintojen erityisindeksiä Autoilun indeksi. Autoilun indeksi sisältää henkilöauton hankinnan, poltto- ja voiteluaineet, varaosat, huollon ja korjauksen sekä muita autoiluun liitty- viä kustannuksia. Muita konttori- yms. kuluja mitataan Kuluttajahintaindeksin pu- helin ja postimaksuilla, paperitavaroiden hinnoilla sekä kokonaispisteluvulla. 6 Indeksin laskentakaava Linja-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla, jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2000. 9 i i P= /g229 A * P 2000,t i= 1 2000 2000,t missä P = Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t 2000,t i A = Kustannustekijän i suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista v. 2000 2000 i P = Hintaindeksi kustannustekijän i kustannuskehitykselle vuodesta 2000 2000,t ajankohtaan t. Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toi- seen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden vä- lein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muutta- maan useamman kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai kor- vautuminen toisella toteutetaan siten, että se ei vaikuta indeksin pistelukuihin. 7 Indeksin ylläpito, tulosteet ja saatavuus Linja-autoliikenteen kustannusindeksiä tuotetaan kuukausittain aina kyseistä kuu- kautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Kullekin kuudelle liikennetyypille tuote- taan omaa indeksiä. Lisäksi tuotetaan kullekin liikennetyypille pääkustannusteki- jöittäin eriteltyjä indeksisarjoja. Indeksisarjoja tuotetaan myös eriteltynä palkka- kustannuksiin, muuttuviin kustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin. Uuden indek- sin pistelukuja on saatavana tammikuusta 2000 lähtien. Vanhan 1995=100 -indeksin eri liikennetyyppien mukaisten pistelukujen (taulukko 1C) tuotantoa jatketaan ketjuttamalla samoin 1990=100 indeksin vastaavaa tauluk- koa (taulukko 1D). Muiden vanhojen taulukoiden sarjoja ei jatketa. Kuukausipaketti on saatavana myös sähköisenä versiona. Indeksi on tilattavissa Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat yksiköstä. Linja-autoliikenteen kustannusindek- 13(13) sin tuoreita pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsi- vuilta. Tilastokeskus tuottaa muita vastaavia indeksejä kuorma-auto-, taksi-, sairaankulje- tus- ja raideliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista. LIITTEET: Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 pisteluvut tammikuu 2000 joulukuu 2003 Taulu 1A. Indeksit liikennetyypin mukaan ja vuosimuutos Taulu 1B. Indeksit liikennetyypin mukaan ja vuosimuutos (neljännesvuosittaiset pisteluvut) Taulu 3. Indeksit kustannustekijöittäin, kokonaisindeksi Taulu 4. Indeksit kustannustekijöittäin, liikennelaitokset Taulu 5. Indeksit kustannustekijöittäin, sopimusliikenne Taulu 6. Indeksit kustannustekijöittäin, kaupunkiliikenne Taulu 7. Indeksit kustannustekijöittäin, maaseutuliikenne Taulu 8. Indeksit kustannustekijöittäin, pikavuoroliikenne Taulu 9. Indeksit kustannustekijöittäin, tilausliikenne