MENETELMÄSELOSTE 27.8.2004 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 – kesäkuu 2004 -1 0 1 2 3 4 5 6 2001 2002 2003 2004 % Kokonaisindeksi Sopimusliikenne
2(13) Sisältö LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000 = 100 ................................................................................... 1 1 ALKUSANAT ............................................................................................................................... ......................................... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ ............................................................................................................................... ..... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA ............................................................................................................................... .... 3 Liikennelaitokset ............................................................................................................................... ................................ 3 Sopimusliikenne ............................................................................................................................... ................................. 3 Kaupunkiliikenne ............................................................................................................................... ............................... 4 Maaseutuliikenne............................................................................................................................... ................................ 4 Pikavuoroliikenne............................................................................................................................... ............................... 4 Tilausliikenne ............................................................................................................................... ..................................... 5 4 PÄÄKUSTANNUSTEKIJÄT JA PAINORAKENNE 2000............................................................................................................... 5 5 KUSTANNUKSET JA HINTASEURANTA ............................................................................................................................... ... 8 5.1 Autohenkilökunnan palkat............................................................................................................................... ............ 8 5.2 Autohenkilökunnan välilliset palkat ............................................................................................................................ 8 5.3 Poltto- ja voiteluaineet............................................................................................................................... .................. 9 5.4 Renkaat ja muut varaosat............................................................................................................................... .............. 9 5.5 Korjaus ja huolto ............................................................................................................................... ........................ 10 5.6 Pääoman poisto............................................................................................................................... ........................... 11 5.7 Korot............................................................................................................................... ........................................... 11 5.8 Vakuutukset............................................................................................................................... ................................ 11 5.9 Yleiskustannukset............................................................................................................................... ....................... 11 6 INDEKSIN LASKENTAKAAVA............................................................................................................................... ............... 12 7 INDEKSIN YLLÄPITO, TULOSTEET JA SAATAVUUS .............................................................................................................. 12 LIITTEET: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSIN 2000=100 PISTELUVUT TAMMIKUU 2000 JOULUKUU 2003... 13 1 Alkusanat Linja-autoliikenteen kustannusindeksiä on uudistettu painorakenteeltaan ja hin- tanimikkeiltään ajanmukaisiksi ja samalla on muutettu myös sen perusvuosi. Indek- sin uudistaminen, niin kuin aikoinaan sen suunnittelukin, on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten käyttäjätahojen kanssa. Uudistustyötä valvovassa työryh- mässä ovat olleet käyttäjien asiantuntijoina Risto Palonen Suomen Paikallisliiken- neliitosta, Mikko Saavola Linja-autoliitosta, Tapio Tanskanen Helsingin kaupungin liikennelaitokselta ja Harri Uusnäkki Liikenneministeriöstä. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Ilkka Lehtinen, Tuula Turunen ja Pirkko Hemmilä. Taustaselvityksistä ovat vastanneet Mikko Saavola yksityisen sektorin ja Tapio Tanskanen liikennelaitosten osalta. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuo- den 1992 alussa. Sen ensimmäiset pisteluvut koskivat tammikuuta 1990. Ensimmäi- sessä indeksissä painorakenne- ja perusvuotena oli 1990. Tässä uudistuksessa linja- autoliikenteen kustannusindeksin perusajankohdaksi muutettiin vuosi 2000 paino- rakenteen koskiessa kuitenkin vuotta 1999. Kokonaisindeksin lisäksi Tilastokeskus tuottaa omaa indeksiä liikennelaitoksista, sopimus-, kaupunki-, maaseutu-, pikavuoro- sekä tilausliikenteestä. Pistelukuja tuotetaan myös yhdeksästä pääkustannusryhmästä sekä ryhmistä palkkakustannuk- set yhteensä, muuttuvat kustannukset ja kiinteät kustannukset. 2 Indeksin määritelmä ja käyttö Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linja-autojen liikennöintiin - käyttöön ja omistukseen - liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Se on kiinteäpainoi- nen kustannusindeksi, joka ilmaisee vertailuluvun tarkasteluajankohdan kustannuk- 3(13) sista suhteessa perusvuoden kustannuksiin. Indeksi ei ota huomioon tuottavuuden kehitystä. Se ei sisällä myöskään toimintaylijäämää, eikä se ota huomioon liiken- nöitsijöiden mahdollisesti saamia kustannusten peittämiseksi tarkoitettuja tulon- siirtoja. Kustannusindeksit kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalustos- ta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen pal- velun. Indeksi ei siis kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisi- vat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Indeksi kuvaa keskimääräistä kustannuskehitystä, eikä yksittäisen yrityksen kus- tannuskehitystä, jos sen kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin raken- teesta. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi palvelee osaltaan alan yrittäjiä ja julkista valtaa tarjoamalla vertailevaa informaatiota kustannuskehityksen seuraamiseen sekä taustainformaatiota korvausten tarkistuksiin, taksojen määrityksiin sekä tukikysy- myksiin. Indeksi on hyödyllinen myös talous- ja kustannusarvioiden laadinnassa. 3 Liikennetyyppien ominaisuuksia Liikennetyypeistä liikennelaitokset, sopimusliikenne ja kaupunkiliikenne edustavat taajamien liikennettä, paikallisliikennettä ja suhteellisen lyhyitä matkoja, kun taas pikavuoroliikenne ja tilausliikenne edustavat pitkiä ajomatkoja. Seuraavassa ku- vaillaan lyhyesti näiden liikennetyyppien ominaisuuksia ja toiminta-ajatuksia. Liikennelaitokset Liikennelaitoksilla julkinen sektori on ottanut vastuun joukkoliikennepalvelujen tarjonnasta. Liikennelaitosten toimintaperiaatteena on varmistaa kaupunkiliikenteen toimivuus ja tarjota kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle. Niiden tulee toimia ympäristöystävällisesti ja samalla taloudellisesti. Liikennelaitokset tuottavat joukkoliikennepalveluja joko omilla kulkumuodoillaan tai ostamalla pal- veluja liikenneyhtiöiltä. Liikennelaitoksia on suurimmissa kaupungeissa: Helsingis- sä, Tampereella ja Turussa. Sopimusliikenne Sopimusliikenne on kaupunkimaista paikallisliikennettä, jossa yhteiskunta on otta- nut taloudellisen vastuun liikenteen hoitamisesta matkustajien matkakustannusten alentamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi. Sopimusliikenne on eräällä tavalla bussin vuokraamista kuljettajineen tilausliiken- teen tavalla yhteiskunnan käyttöön. Sopimusliikennettä harjoitetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Sopimusliikenne tarkoittaa liikennöintisopimusta, jonka mukaan saadut lipputulot tilitetään kaupungille niiden vaikuttamatta bussiyrityksen liikennesuoritteen myyn- nistä saamaan korvaukseen (bruttoperiaate). Liikennöintisopimukset perustuvat yritysten kilpailuttamiseen. Liikennöinnistä saatava korvaus perustuu autopäiväkorvauksiin, ajotunteihin ja ki- lometrikorvauksiin. Autopäiväkorvauksissa merkittävänä kustannustekijänä ovat pääoma- ja yleiskulut, ajotunteihin vaikuttavat autohenkilökunnan palkkakustan- nukset ja kilometrikorvauksiin vaikuttavat mm. korjaus-, huolto- ja polttoainekus- tannukset.
4(13) Kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenteeseen luetaan nimestään huolimatta sekä kaupunkien että muiden taajamien sisäisiä matkustustarpeita palveleva bussiliikenne. Sen toiminta on käsi- tettävä laajemmin kuin vain kaupunkien hallinnollisten rajojen sisällä tapahtuvana liikenteenä, koska taajama-alueet ovat usein levittäytyneet naapurikuntien puolelle. Tämä liikenne on myös paikallisliikennettä. Kaupunkiliikenne eroaa sopimusliikenteestä siinä, että sen toiminta perustuu lähes kokonaan matkustajilta saataviin lipputuloihin. Useat kaupungit kuitenkin rahoitta- vat kaupunkiliikennettä. Tämä rahoitus on voitu kohdistaa joko matkustajien lipun- hinnan alentamiseen tai riittävän palvelutason säilyttämiseen. Julkista rahoitusta käytetään myös erilaisiin kokeiluhankkeisiin. Paikallisliikenteen kustannuksia ajokilometriä kohden nostavat hidas ja kuluttava liikennöinti sekä vuorotyö. Paikallisliikenne on väylien ahtaudesta johtuen myös vahinkoherkempää kuin maaseutuliikenne, mikä osaltaan lisää vakuutuskustannuk- sia sekä korjaus- ja huoltokustannuksia. Paikallisliikenteessä käytetään yleensä myös paikallisliikennekalustoa, johon kuu- luvat useampi käyntiovi ja seisomapaikkoja. Uutta tekniikan kehityksessä ovat ym- päristöä vähän saastuttavat sekä matkustamisen sujuvuutta lisäävät matalalattiaiset bussit. Maaseutuliikenne Maaseutuliikenne on pääosin sovittua aikataulua noudattavaa ns. vakiovuoroliiken- nettä, jonka runkona ovat koululaiskuljetukset. Tälle liikenteelle on tyypillistä, että kuljetustarpeet keskittyvät koulujen alkamis- ja päättymisajankohtien välille har- vaan asutuilla seuduilla. Muiden kuljetustarpeiden vähäisyyden vuoksi liikennettä ei muuna aikana useinkaan pystytä järjestämään tehokkaasti. Toinen vakiovuorolii- kenteen pääkäyttäjäryhmä on työmatkalaiset. Kaupunkiseutujen ympäristökunnista kaupunkikeskukseen suuntautuva lähi- ja seutuliikenne palvelevat työmatkaliiken- teen matkustustarpeita. Suurin osa maaseutuliikenteestä on edelleen matkustajilta saatavilla lipputuloilla hoidettua liikennettä. Osa maaseutuliikenteestä on lääninhallitusten ostamaa lippu- tuloilla hoidettua vakiovuoroliikennettä täydentävää runkoliikennettä. Lääninhalli- tukset ostavat liikenteen nettoperiaatteella eli bussiyritys saa pitää lipputulot. Os- toliikenne hankitaan kilpailuttamalla liikennöintikohteet. Maaseutuliikenne voi olla siis lipputulojen varassa hoidettua vakiovuoroliikennettä tai läänin ostamaa ostolii- kennettä. Maaseutuliikennettä on viime vuosina rationalisoitu merkittävästi. Näitä palveluja hoidetaan osittain myös takseilla. Pikavuoroliikenne Pikavuoroliikenne on taajamien välistä päätietä pitkin tapahtuvaa ja aikataulujen mukaista linjaliikennettä. Tämä liikennemuoto palvelee pitkänmatkan matkustajia, joten käytössä on yleensä myös korkeatasoinen kalusto. Pikavuorojen tarkoituksena on tarjota nopea, mukava ja kilpailukykyinen matkustusmuoto työhön, opiskeluun, asiointiin, vierailuun tai muuhun vapaa-aikaan liittyvään matkustamiseen sekä tar- jota asiakkaille mahdollisuus kuljettaa tavaroita nopeasti. Liiketoiminnan kannalta tavoitteena on ylläpitää ja kehittää palvelutasoltaan korkealuokkaista ja koko maan kattavaa pikavuorojärjestelmää, joka toimii liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla.
5(13) Tilausliikenne Tilausliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilölii- kennettä, mikä ei ole linja- eikä ostoliikennettä. 4 Pääkustannustekijät ja painorakenne 2000 Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 painorakenne perustuu Linja- autoliiton jäsenyritysten ja liikennelaitosten kustannuslaskelmiin vuodelta 1999. Tärkeimpänä kriteerinä yritysten jakautumisessa liikennetyyppeihin on ollut ajoki- lometreillä mitattu osuus yrityksen koko ajosuoritteesta. Liikennetyyppien välinen painojakautuma perustuu yritysten liikevaihtoon. Taulukossa 1 on esitetty kustan- nuslaskelmien taustatietoja. Autojen keski-iät vaihtelevat sopimusliikenteen noin 6 vuodesta kaupunkiliikenteen 11,5 vuoteen. Pääoman poistoprosentit vaihtelevat liikennelaitosten 8,3 prosentista maaseutuliikenteen 22,6 prosenttiin. Rahoituskulut koostuvat lainakustannuksista. Myös liikennelaitosten indeksissä on nyt aiemman laskennallisen pääomakoron sijasta siirrytty käyttämään rahoituskor- koa. Vieraan pääoman osuus taseen loppusummasta vaihtelee sopimusliikenteen noin 28 prosentista liikennelaitosten 60 prosenttiin. Vierasta pääomaa lainan muo- dossa on liikennelaitoksilla varsin vähän. Tämä johti selvään muutokseen, joka nä- kyy sekä liikennelaitosten omassa sisäisessä painorakenteessa että kokonaisindek- sissä liikennelaitosten osuuden pienenemisenä. Taulukko 1. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin taustatietoja Liikennelaitos Sopimus Kaupunki Maaseutu Pikavuoro Tilaus Autojen keski-ikä, v. 7,4 6,2 11,5 11,0 10,3 10,3 Ajosuoritteet/ auto/ vuosi, km 57212 66845 68045 66157 95607 67569 Vieraan pääoman osuus taseen loppu- summasta, % 60.0 27,8 45,5 51,7 47,0 36,2 Autopoistot, % 8,3 14,3 17,7 22,6 16,7 21,9 Linja-autoliikenteen kustannusindeksin kustannustekijät ovat pitkälti samoja kuin Tilastokeskuksen muissakin liikenteen kustannusindekseissä. Tilastossa kustannuk- set on ryhmitelty myös kolmeen pääryhmään: kaikkiin palkkakustannuksiin, muut- tuviin kustannuksiin sekä kiinteisiin kustannuksiin. Palkkakustannuksiin yhteen- sä sisältyvät kuljettajien ja rahastajien, autonasentajien sekä johto- ja toimistohen- kilökunnan palkat välillisine palkkoineen. Muuttuvissa kustannuksissa ovat mu- kana poltto- ja voiteluaineet, renkaat ja muut varaosat, ulkopuolelta ostetut korjaus- ja huoltopalvelut, matka-, majoitus- ja edustuskulut sekä leasing-vuokrat ja vieraat kuljetuspalvelut. Kiinteissä kustannuksissa ovat pääoman poisto, korot, vakuutuk- set, vuokrat ja vastikkeet, liike- ja toimistokulut, muut poistot, muut korko- ja vie- raan pääoman kulut sekä muut kulut.
6(13) Taulukko 2. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenne 2000, promillea Liiken- nelaitok- set Sopi- muslii- kenne Kaupun- kiliiken- ne Maa- seutulii- kenne Pikavuo- roliiken- ne Tilaus- liikenne Kokonai- sindeksi Kustannustekijät Liikennetyyppien painot (140,1) (220,3) (147,3) (200,4) (138,0) (153,9) (1000) 1 Palkat 343,6 293,5 261,8 231,3 236,7 203,8 261,8 2 Välilliset palkat 166,7 197,5 176,2 155,7 159,3 137,2 167,1 3 Poltto- ja voiteluaineet 105,6 144,0 146,0 165,0 163,0 167,0 149,3 Dieselöljy 103,9 141,1 141,6 160,1 159,7 163,7 145,8 Voiteluaineet 1,8 2,9 4,4 5,0 3,3 3,3 3,5 4 Renkaat ja varaosat 37,9 37,0 45,0 58,0 58,0 78,0 51,7 Renkaat 4,0 12,3 11,7 13,9 18,6 15,6 12,7 Varaosat 34,0 24,7 33,3 44,1 39,4 62,4 39,0 5 Korjaus- ja huolto 80,7 61,0 82,0 76,0 79,0 60,0 72,2 Ulkopuolinen 4,9 11,9 14,8 14,0 19,7 13,7 13,1 Oma korjaus ja huolto 75,8 49,1 67,2 62,0 59,3 46,3 59,1 6 Pääoman poisto 90,9 112,0 86,0 98,0 98,0 105,0 99,4 Alustat 156,8 120,4 133,3 133,3 142,8 132,1 Kaupunkiauto 90,9 12,7 Korit 67,2 51,6 62,7 62,7 67,2 54,0 7 Korot 20,4 18,0 24,0 27,0 21,0 31,0 23,4 8 Vakuutukset 9,8 8,0 14,0 14,0 10,0 23,0 12,9 Liikennevakuutus 7,9 5,3 9,3 9,3 6,7 15,3 8,8 Autovakuutus 1,9 2,7 4,7 4,7 3,3 7,7 4,1 9 Yleiskustannukset 144,4 129,0 165,0 175,0 175,0 195,0 162,2 Johdon ja toimihenkilöiden palkat 41,1 31,0 55,0 62,0 54,0 66,0 50,7 Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet 27,0 32,0 19,0 12,0 2,0 14,0 18,5 Matka-, majoitus- ja edustuskulut 1,7 1,6 15,5 18,9 4,9 31,3 12,2 Muut liike- ja toimistokulut 36,7 17,8 36,9 41,3 52,9 45,7 37,1 Poistot rakennuksista 1,4 11,3 12,3 21,2 22,5 13,2 13,9 Poistot koneista 5,0 3,8 4,1 3,8 7,5 4,4 4,6 Poistot muusta kalustosta 3,2 9,6 10,3 1,3 17,1 9,8 8,2 Muut korko- ja vieraan pääoman kulut 9,4 1,4 2,3 7,7 2,9 0,6 4,0 Leasingvuokrat 3,0 16,8 1,4 1,6
0,5 4,7 Muut kulut 15,8 3,7 8,2 5,2 11,3 9,5 8,3 Kokonaisindeksi 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Palkkakustannukset yhteensä 627,1 571,1 560,2 511,0 509,3 453,3 538,6 Muuttuvat kustannukset 153,1 211,3 222,7 257,6 245,6 290,5 231,0 Kiinteät kustannukset 219,7 217,6 217,1 231,5 245,1 256,1 230,3 Kokonaisindeksi 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Taulukossa 2 on esitetty Linja-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 paino- rakenne ja taulukossa 3 on 2000=100 ja edellisen 1995=100 indeksien painoraken- teiden erotus prosentteina. Vuoden 1995 painorakenteeseen verrattuna uudistetussa indeksissä liikennelaitosten, maaseutuliikenteen ja tilausliikenteen osuudet koko- naisindeksistä pienenivät ja vastaavasti muiden liikennetyyppien osuudet kasvoivat. Liikennetyyppikohtaiset suurehkot muutokset johtuvat siitä, että nykyinen laskelma perustuu liikevaihtoon eikä, kuten ennen, ajokilometreihin.
7(13) Pääkustannustekijöistä poltto- ja voiteluaineiden osuus kokonaiskustannuksista kasvoi. Pääoman poiston osuus on alentunut sopimusliikennettä lukuun ottamatta. Tämä johtuu autokaluston vanhenemisesta ja toisaalta pääkaupunkiseudulla kalus- ton muuta maata nopeammasta uusimisesta. Yleiskustannusten osuus kokonaiskus- tannuksista (maaseutuliikennettä lukuun ottamatta) on myös selvästi alentunut. Tä- mä johtui paitsi aidosta kustannusten karsimisesta, myös siitä, että yleiskustannuk- sista on poistettu alihankintakustannukset niiden kaksinkertaisen kirjautumisen välttämiseksi. Korjaus- ja huoltokustannusten paino-osuus kasvoi kaikilla muilla liikennetyypeillä paitsi maaseutuliikenteessä, jossa se pysyi ennallaan. Korkokulu- jen paino kasvoi liikennelaitoksilla, kaupunki- ja tilausliikenteessä. Kokonaisuudessaan palkkakustannusten osuudessa ei tapahtunut muutoksia. Välil- listen palkkakustannusten nousu ja palkkojen lasku johtui pääasiassa liikennelaitok- sista, joissa 1995=100 indeksissä vuosiloma-ajan palkat oli kirjattu välillisiin palk- koihin. Uudessa painorakenteessa ne on kirjattu välillisiin palkkoihin, kuten muis- sakin liikennetyypeissä. Muuttuvien kustannusten paino-osuus nousi 1,7 prosent- tiyksikköä ja kiinteiden kustannusten vastaavasti laski. Uudistetussa indeksissä muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia on keskimäärin saman verran, noin 23 prosent- tia. Taulukko 3. Linja-autoliikenteen kustannusindeksien 2000=100 ja 1995=100 painorakenteiden erot, prosenttia Kustannustekijät Liikennelai- tokset Sopimus Kaupunki Maaseutu Pikavuoro Tilaus Koko- naisin- deksi Liikennetyyppien painot -1,0 7,3 2,3 -6,3 0,9 -3,2 1 Palkat -8,1 0,7 -0,1 1,0 -0,5 0,1 -0,4 2 Välilliset palkat 4,6 0,2 -0,3 0,6 -0,5 -0,1 1,1 Dieselöljy 0,4 2,8 2,1 1,4 2,4 1,9 1,6 Voiteluaineet -0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3 Poltto- ja voiteluaineet 0,2 2,8 2,1 1,4 2,4 1,9 1,6 Renkaat -0,1 -0,1 0,0 -0,1 0,0 0,1 0,0 Varaosat 0,7 -0,2 -0,2 -0,4 -0,1 0,2 -0,2 4 Renkaat ja varaosat 0,6 -0,3 -0,2 -0,5 -0,1 0,3 -0,3 Ulkopuolinen 0,1 0,6 0,0 0,6 1,2 0,4 0,5 Oma korjaus ja huolto 2,0 0,2 0,4 -0,6 0,8 0,3 0,3 5 Korjaus- ja huolto 2,2 0,8 0,5 0,0 1,9 0,7 0,8 6 Pääoman poisto -0,4 1,5 -0,7 -2,7 -0,9 -2,0 -1,1 7 Korot 1,9 0,0 0,2 0,0 -0,9 0,9 0,2 Liikennevakuutus -0,2 -0,1 0,1 -0,2 0,0 0,5 0,0 Autovakuutus -0,1 0,0 0,1 0,0 -0,1 0,3 0,0 8 Vakuutukset -0,3 -0,1 0,1 -0,2 -0,1 0,8 0,0 Johdon ja toimihenkilöiden palkat -1,5 -0,7 0,2 -1,3 -0,8 -0,7 -1,1 Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet -1,8 -0,2 -0,2 -0,8 -1,0 0,0 -0,6 Matka-, majoitus- ja edustuskulut 0,2 -0,1 -0,3 0,3 0,1 0,5 0,0 Muut liike- ja toimistokulut 1,7 -1,6 -0,7 0,6 1,2 0,9 0,2 Poistot rakennuksista -0,3 -0,4 -0,2 1,9 -0,5 -1,6 0,0 Poistot koneista 0,3 -0,1 -0,1 -0,7 -0,1 -0,6 -0,3 Poistot muusta kalustosta 0,3 -0,3 -0,2 0,0 -0,4 -1,2 -0,2 Muut korko- ja vieraan pääoman kulut 0,9 -0,1 -0,1 0,4 -0,1 0,0 0,2 Leasingvuokrat 0,3 -1,5 -0,1 0,1
0,1 0,0 Muut kulut -0,7 -0,3 -0,2 0,1 0,2 0,1 -0,1 9 Yleiskustannukset -0,6 -5,5 -1,6 0,4 -1,3 -2,5 -2,0 Palkkakustannukset yhteensä -3,1 0,3 0,2 -0,4 -1,1 -0,5 0,0 Muuttuvat kustannukset 1,3 1,3 1,6 1,9 3,6 3,2 1,7 Kiinteät kustannukset 1,8 -1,6 -1,9 -1,5 -2,5 -2,7 -1,7