4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuksiin vaikuttavien tuotteiden hintoja, vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkittävien tiedonantajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Tiedot kerätään osittain suoraan tavaraa tai palvelua myyviltä yrityksiltä, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, Palvelujen tuottajahintaindeksi, alan työehtosopimukset ja Suomen Pankin tilastot. Hintatiedot kerätään pääosin kuukausittain koskien edellisen kuukauden keskiarvoa tai kuukauden puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan pääosin web-kyselylomakkeella.
Seuraavassa on esitelty lyhyesti kustannuslajit ja niiden sisällöt. 4.1 Kuljettajan palkka Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipalkat. Palkoissa seurataan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkoja. 4.2 Välilliset palkat Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TyEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalivakuutusmaksut olivat keskimäärin 59,6 prosenttia vuonna 2020. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset.
4.3 Päivärahat Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen jakautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. 4.4 Polttoaineet Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden kuukauden myynnin mukainen ns. kylmien asemien keskihinta.
4.5 Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu huoltosopimuksista ja Ad-Blue- urealiuoksesta. 2020=100-indeksin yhteydessä tehtiin muutoksia autojen pitoaikoihin. Kaluston vaihtoajat ovat indeksissä lyhentyneet ja huollon ja korjauksen luonne on muuttunut enemmän huoltosopimuspainotteiseksi. Perinteisten varaosien ja työkustannusten sijaan hintaseurannassa on eri huoltosopimusten hintoja ajoneuvotyypeittäin. 4.6 Renkaat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin.

Oletuksena on, että uuden renkaan runko pinnoitetaan keskimäärin yhden kerran elinkaarensa aikana. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 80 prosenttia ja töiden osuus 20 prosenttia. Kevyiden kuorma-autojen vastaavat luvut ovat 85 ja 15. Keskiraskailla ja raskailla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 47 prosenttia, pinnoitteiden 38 prosenttia ja rengastöiden 15 prosenttia. Puoliperävaunu uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia.
Täysperävaunu- ja HCT-ajoneuvoyhdistelmillä jakauma on 57 / 33 / 10. Hintaseurannassa on uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushintoja. Rengastöiden osalta seurataan pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. 4.7 Pääoman poisto Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen, dollyn ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, maansiirtolava, vetokytkin, peitekaaret ja kuormapeite.
4.8 Korot Koroissa seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seurannassa on täten myös aito marginaali ja sen kehittyminen. Tietolähteenä on Suomen Pankin julkaisema uusia yrityslainoja koskeva korkotilasto. Korkokustannuksiin vaikuttavat sekä korkoprosentti, että pääoman hinta. 4.9 Vakuutukset Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekuljetusvakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyypistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialueittain. Autovakuutuksissa hintaseurataan eri autotyyppien sekä puoli - ja täysperävaunujen kaskovakuutusmaksuja. Lisäksi hintaseurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että ilman perävaunua olevien kuorma-autojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. 4.10 Liikennöimismaksut Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia ajoneuvoveroja. Pakettiautoilla seurataan perusveroa + käyttövoimaveroa ja kuorma-autoitoilla käyttövoimaveroa.
Lisäksi seurataan autojen ja perävaunujen katsastusmaksuja ja liikennelupamaksua. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3-akseliset vetoautot. 4.11 Hallinto Hallintokustannuksista 60 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 20 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan johdon ja toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin avulla. Kyseistä indeksiä käytetään vuokrien, sähkön, puhelinkulujen ja internet-yhteyksien, postipalveluiden ja paperitavaran hintamuutoksien seurantaan.
Kirjanpitokustannuksia seurataan Palvelujen tuottajahintaindeksin osaindeksillä ”Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta”. Tähän kustannuslajiin sisältyy myös digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien kustannusten seuranta.
4.12 Ylläpito Ylläpitokustannuksista 40 prosenttia on ostetun pesun kustannuksia, 20 prosenttia kuljettajan itse tekemää ylläpitotyötä ja 20 prosenttia asentajan palkkakustannuksia. Loput 20 prosenttia jakautuu puoliksi sähkökuluihin ja muihin kuluihin. Pesukustannuksia seurataan kuorma-autojen pesuun erikoistuneiden yritysten pesuhinnoilla. Sähkökuluja seurataan Kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia Kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin pisteluvulla.

5 Indeksin laskenta ja mahdolliset virhelähteet Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyres’n indeksikaavalla. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2020. Indeksit lasketaan seuraavasti =

n i i it i t p p w Ind 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankohtana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Kiinteämääräisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen hintaindeksit uudistetaan yleensä vähintään viiden vuoden välein. Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi teknologian muuttumisen takia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Mahdollisia virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan tuotteeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, laadunmuutosten puutteellinen käsittely, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset käsittelyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksiin sisään katkeamattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksista johtuvat hinnanmuutokset.

6 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta 6.1 Muutosten laskeminen Indeksilukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä pro sentteina. Muutosprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: ,100* 0 0 I II t − jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuitenkin yhteen desimaaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän laskiessa muutoksia näistä luvuista voivat ne erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista. Seuraavassa esimerkissä lasketaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kokonaisindeksin 2020=100 vuosi- ja kuukausimuutos tammikuussa 2022: Pisteluku tammikuussa 2021: 104,1 Pisteluku joulukuussa 2021: 110,7 Pisteluku tammikuussa 2022: 113,8 𝑉𝑢𝑜𝑠𝑖𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠 = (113,8−104,1) 104,1 ∗ 100 ≈ 9,3 eli noin 9,3 prosenttia

𝐾𝑢𝑢𝑘𝑎𝑢𝑠𝑖𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠 = (113,8−110,7) 110,7 ∗ 100 ≈ 2,8 eli noin 2,8 prosenttia Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2020=100- ja 2015=100 -indekseillä on joulukuu 2022. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2021 indeksejä on laskettu omilla painorakenteillaan. Kun siis verrataan vuoden 2022 lukuja vuoden 2021 lukuihin, saadaan vuodelle 2022 erilaisia vuosimuutosprosentteja eri perusvuosien indekseille, koska vertailulukuina ovat omilla painorakenteillaan lasketut vuoden 2021 luvut. Vanhaa 2010=100 -indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2020=100 -indeksillä. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2021. Tammikuusta 2022 alkaen kuukausimuutokset ovat samat sekä 2015=100- että 2010=100 -indekseillä. 6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutoksia tarkasteltaessa tapahtuneet hinnanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon. Kustannustekijän/tuotteen, jonka paino on suuri, kuten esimerkiksi polttoaineen, pienikin hinnanmuutos aiheuttaa merkittävän vaikutuksen kokonaisindeksiin. Seuraavassa on esimerkki polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutuksesta kuorma - autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutokseen tammikuussa 2022. Laskelmaan tarvitaan:

• polttoaineen paino kokonaisindeksistä: 20,21%
• polttoaineen tammikuu 2021 pisteluku: 112,7
• polttoaineen tammikuu 2022 pisteluku: 145,5
• kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2020=100 kokonaispisteluku tammikuussa 2022: 113,8. Tammikuussa 2021 pisteluku oli 104,1 𝑉𝑢𝑜𝑠𝑖𝑚𝑢𝑢𝑡𝑜𝑠=
  Käytännössä joidenkin tuotteiden hinnat saattoivat nousta ja joidenkin laskea, mutta vuositasolla kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin laskennassa käytettävät hinnat nousivat keskimäärin 9,3 prosenttia. (113,8−104,1) 104,1 ∗100 ≈9,3 Tämä muutos halutaan hajottaa additiivisiin komponentteihin eli prosenttiyksiköihin ja selvittää, kuinka paljon 9,3 prosentin muutoksesta johtui polttoaineiden kallistumisesta. Polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutus kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kokonaisindeksiin voidaan laskea seuraavasti: = 20,21 ∗ (145,5−112,7) 104,07 ≈6,4 prosenttiyksikköä eli 9,3 prosentin noususta 6,4 prosenttiyksikköä johtui polttoaineen kallistumisesta ja loput 2,9 prosenttiyksikköä muiden hintojen kallistumisesta. Toisin ilmaistuna: kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutoksesta noin 69 prosenttia johtui polttoaineiden kallistumisesta. Indeksilaskennasta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen verkkokoulusta. 6.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen Vanhojen 1990=100- ja 2015=100-indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla ajoneuvoryhmien osalta. Ketjutuskertoimet on muodostettu joulukuun 2021 pistelukujen avulla.
  Muidenkin vanhojen perusvuosien indeksipisteluvut voidaan tarvittaessa laskea ketjuttamalla. Alla on ajoneuvotyyppiä koskeva kerroin, jolla kerrotaan 2020=100- pisteluku ketjutetun vanhan perusvuoden indeksin pisteluvun saamiseksi. Kertoimet 2000=100 indeksin jatkamiseksi 2020=100 indeksillä: Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot
  1,67455 Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot 1,70111 Perävaunuyhdistelmät 1,64502 Kokonaisindeksi 1,65756 Kertoimet 2005=100-indeksin jatkamiseksi 2020=100-indeksillä: Pakettiautot
  1,3779 Kevyet kuorma-autot
  1,42817 Keskiraskaat kuorma-autot
  1,45227 Raskaat kuorma-autot
  1,43423 Puoliperävaunuyhdistelmät
  1,41701 Täysperävaunuyhdistelmät
  1,39972 Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot
  1,40720 Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot 1,44096 Perävaunuyhdistelmät 1,40274 Kokonaisindeksi 1,40926

Kertoimet 2010=100-indeksin jatkamiseksi 2020=100-indeksillä:

Pakettiautot
1,15416 Kevyet kuorma-autot
1,18131 Keskiraskaat kuorma-autot
1,20225 Raskaat kuorma-autot
1,1836 Puoliperävaunuyhdistelmät
1,17622 Täysperävaunuyhdistelmät
1,16521 Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot
1,16850 Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot 1,19081 Perävaunuyhdistelmät 1,16708 Kokonaisindeksi 1,17070

Kertoimet 2015=100-indeksin jatkamiseksi 2020=100-indeksillä: Pakettiautot
1,03961 Kevyet kuorma-autot
1,05667 Keskiraskaat kuorma-autot
1,06972 Raskaat kuorma-autot
1,05938 Puoliperävaunuyhdistelmät
1,05021 Täysperävaunuyhdistelmät
1,04775 Kokonaisindeksi 1,04994

Vanhoille kustannuslajeittaisille pääryhmille ketjutuskertoimet muodostetaan kuukausipaketissa olevien pistelukujen avulla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2021. Kerroin muodostetaan jakamalla vanhan indeksin pisteluku uuden indeksin sitä vastaavalla pisteluvulla. Esimerkki 1. Halutaan laskea 2015=100 kokonaisindeksin Polttoaineet-ryhmän pisteluku tammikuulle 2022. Valitaan Polttoaineet-ryhmän perusvuoden 2015=100 joulukuun 2021 pisteluku 132,4 ja jaetaan se vastaavalla 2020=100 indeksin joulukuun 2021 pisteluvulla 131,8 jolloin saadaan ketjutuskerroin 132,4/131,8=1,00455 (katkaisu viiteen desimaaliin).
Saadulla kertoimella kerrotaan 2020=100-indeksin Polttoaineet-ryhmän tammikuun 2022 pisteluku, jolloin saadaan haluttu 2015=100 Polttoaineet-ryhmän indeksipisteluku. 1,00455 x 145,5 = 146,2.
Tilastokeskus laskee ketjutuskertoimet tarkemmista luvuista kuin taulukkopaketissa esitetään. 6.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta Indeksiehdon käyttö oli Suomessa lailla rajoitettu vuodesta 1968 vuoden 2012 loppuun. Nykyisin ei rajoituksia ole. Viimeisin laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta 11.12.2009/1046 oli vuodelta 2009. Indeksiehdon käyttöä rajoittavaa lakia täsmennettiin sen voimassaoloaikana useasti ja voimassaoloa jatkettiin vähäisin tarkennuksin. Laki sisälsi useita kohtia, joilla se salli indeksiehdon käytön eri tapauksissa.

Indeksejä sovelletaan sopimuksissa useilla tavoilla. Indeksimuutos voidaan viedä sopimuksessa olevaan hintaan täysimääräisenä tai osittain, esim. indeksimuutoksesta 70 prosenttia. Sopimuksessa oleva hinta voidaan sitoa kokonaisindeksiin (Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin kokonaispisteluku), osaindeksiin (esim. Perävaunuyhdistelmät) tai erityisindeksiin esim. kokonaisindeksiin ilman polttoainekustannuksia. Seuraavassa fiktiivisessä laskuesimerkissä kuljetuspalvelusopimus on sidottu Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin Perävaunuyhdistelmien kokonaisindeksiin. Sopimuksessa sovitaan, että palvelun tilaajaosapuoli maksaa tuottajaosapuolelle palvelun tuottamisesta 100 000 euron vuosikorvauksen. Sopimussummaa tarkistetaan vuosittain 1.3. kyseisellä hetkellä tiedossa olevan uusimman pisteluvun (tammikuu) mukaisesti ja indeksimuutos (sekä nousu että lasku) viedään täysimääräisenä sopimuksen hintaan. Sopimus allekirjoitetaan 1.3.2020, jolloin on tiedossa tammikuun 2020 perävaunuyhdistelmän indeksipisteluku 103,4. Indeksin nimi: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2020=100, Perävaunuyhdistelmien kokonaisindeksi.
Sopimuksen perusajankohta ja sitä vastaava perusajankohdan pisteluku: 1.3.2020 ja 101,3 Perusajankohtaa vastaava sopimuksen rahamäärä: 100 000 € Tarkistusajankohta ja sitä vastaava pisteluku: 1.3.2021/104,5 ja 1.3.2022/115,6

Kertoimet, joilla perusajankohdan sopimussumma kerrotaan sopimuksen tarkistusajankohtina, saadaan jakamalla tarkistusajankohdan pisteluku perusajankohdan pisteluvulla. Vuoden 2021 maaliskuussa sopimuksen hinta nousee 101 064 euroon. Toisena tarkistusajankohtana maaliskuussa 2022 hinta nousee 111 7999 euroon.
7 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin julkistaminen Julkaiseminen Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain aina kyseistä tilastokuukautta seuraavan kuukauden 22. päivänä. Mikäli 22. päivä osuu viikonloppuun tai arkipyhään, julkaistaan indeksi edellisenä arkipäivänä. 2020=100-indeksi julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2022. Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle: pakettiautoille ja kevyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistelmille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Lisäksi on saatavana erilliset kokonaisindeksin pisteluvut kaikille seitsemällä ajoneuvotyypille. Monistemuotoinen kuukausituloste on sähköisessä Excel-tiedostona sisältäen edellä mainittujen pistelukujen lisäksi autoryhmittäiset pisteluvut perusvuosille 1990=100, 2015=100 ja 2020=100. Mukana on myös laskelma kustannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja sekä laskelma kustannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2020 lähtien tapahtuneet hintojen muutokset on otettu huomioon. Lisäksi on pitkä sarja polttoaineiden hintakehityksestä sekä erilaisten käyttövoiminen hintakehityksestä.

Ajankohta Pisteluku Kerroin Sopimussumma Indeksimuutos Perusajankohta 1.3.2020 103,4

100 000

Tarkistusajankohta 1.3.2021 104,5 1,01064 101 064 1,1 % Tarkistusajankohta 1.3.2022 115,6 1,11799 111 799 11,8 %

Asiakkaan erityisindeksi Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painorakennetta. Erityisindeksi voidaan laatia myös käyttämällä hyväksi muita Tilastokeskuksen hinta- ja kustannusindeksien tietoja. Tulosteet ja tilaaminen Maksullinen kuukausipaketti on tilattavissa sähköisenä Excel–tiedostona.
Kuukausituloste voidaan tilata osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tup/kustannusindeksit/kustannustekijoiden-hintojen-kehitys.html
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana eikä pistelukuja saa julkaista tai toimittaa eteenpäin ilman Tilastokeskuksen lupaa. Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksistä kuin myös Tilastokeskuksen muistakin hinta - ja kustannusindekseistä löytyy tietoa indeksien omilta kotisivuilta, joille pääsee osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tup/kustannusindeksit/kustannustekijoiden-hintojen-kehitys.html Lisätietoa tilastosta ja menetelmistä: [email protected] Lisätietoa indekseistä: [email protected] Lisätietoa tilauksista: [email protected] Muut hinta- ja kustannusindeksit Tilastokeskus tuottaa kustannusindeksejä myös puutavara-autoista, jätteen kuljetuksesta, linja-autoliikenteestä, taksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista.