Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2020=100)
Menetelmäseloste, helmikuu 2022
Alkusanat
Tilastokeskus alkoi helmikuussa 2022 julkistaa uudistettua kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä 2020=100. Tiedot julkistetaan tammikuusta 2020 lähtien. Uudistetun kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin perusvuosi on 2020. Rakenteeltaan ja menetelmäkuvaukseltaan käsikirja pohjautuu edellisiin kuorma-autoliikenteen kustannusindeksien menetelmäselosteisiin, jotka laadittiin perusvuosien 2005, 2010 ja 2015 indekseistä. Tähän käsikirjaan on päivitetty uudistetun indeksin kuvaukset ja menetelmät muuttuneilta osin. Indeksiin on otettu mukaan uusi osaindeksi HCT- ajoneuvoyhdistelmät.
Sisällysluettelo
Alkusanat .................................................................................................................................................. 1 1 Taustaa................................................................................................................................................. 4 2 Indeksin määritelmä ja käyttö ............................................................................................................... 5 3 Ajoneuvotyypit ja painorakenne ............................................................................................................ 5 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin .................................................................................... 8 4.1 Kuljettajan palkka .............................................................................................................................. 8 4.2 Välilliset palkat ................................................................................................................................... 8 4.3 Päivärahat ......................................................................................................................................... 8 4.4 Polttoaineet ........................................................................................................................................ 8 4.5 Korjaus ja huolto ................................................................................................................................ 8 4.6 Renkaat ............................................................................................................................................. 8 4.7 Pääoman poisto ................................................................................................................................. 9 4.8 Korot .................................................................................................................................................. 9 4.9 Vakuutukset ....................................................................................................................................... 9 4.10 Liikennöimismaksut ......................................................................................................................... 9 4.11 Hallinto ............................................................................................................................................. 9 4.12 Ylläpito ........................................................................................................................................... 10 5 Indeksin laskenta ja mahdolliset virhelähteet...................................................................................... 11 6 Esimerkkejä indekseillä laskemisesta ................................................................................................. 12 6.1 Muutosten laskeminen ..................................................................................................................... 12 6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin ................................................................................. 12 6.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen ................................................................................................... 13 6.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta ........................................................ 14 7 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin julkistaminen .................................................................... 15
1 Taustaa
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1974 lähtien, aluksi Tie- ja
vesirakennushallituksen tekemänä ja Liikenneministeriön julkaisemana ja vuoden 1988 III
vuosineljänneksestä lähtien Tilastokeskuksen toimesta. Siirron yhteydessä inde ksiä
uusittiin: uudeksi perusvuodeksi tuli 1985, kun se aikaisemmin oli 1974.
Kokonaiskustannusindeksin lisäksi ryhdyttiin tuottamaan omia indeksejä kolmelle
autotyypille, kevyille kuorma-autoille, raskaille kuorma-autoille ja
perävaunuyhdistelmille. Kustannustekijän mukaisia osaindeksejä lisättiin kahdeksasta
kahteentoista. Indeksejä ruvettiin myös tuottamaan kuukausittain aikaisemman
neljännesvuosituotannon sijaan. Uudistuksesta on muistio: Liikenneministeriö, Julkaisuja
16/88, Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksityöryhmän muistio,
Helsinki 1988.
Muiden Tilastokeskuksen hintaindeksien tapaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä
on uudistettu viiden vuoden välein. Vuonna 1992 toteutetun 1990=100 -uudistuksen
yhteydessä normaalien painorakennekorjauksen ja perusvuoden muutoksen lisäksi
indeksiä laajennettiin uudella autoryhmällä pakettiautot. Myös tästä uudistuksesta on
muistio: Tilastokeskus, Muistio nro 130, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
1990=100, 24.4.1992.
Seuraavissa 1995=100, 2000=100, 2005=100, 2010=100 ja 2015=100 uudistuksissa
indeksin perusrakenne on säilytetty pääosin ennallaan. Tarkistukset ovat koskeneet
painorakenteen ja nimikkeiden, joiden hintoja seurataan, päivityksiä.
Vuoden 2020=100 perusvuosiuudistuksessa otettiin mukaan uutena osaindeksinä HCT-
ajoneuvoyhdistelmät.
2020=100 kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenteessa pakettiautojen ja
kevyiden kuorma-autojen ryhmän osuus kokonaisindeksistä laski prosenttiyksiköllä 12
prosenttiin Vastaavasti keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ryhmän osuus laski 18
prosentista 17 prosenttiin. Perävaunuyhdistelmien osuus nousi 69 prosentista 71
prosenttiin. Ajoneuvoyhdistelmien lukumäärät ovat puolestaan nousseet, mikä nosti niiden
painoa.
Kokonaisindeksin kustannustekijöistä suurimmat muutokset olivat korjauksessa ja
huollossa, vakuutusmaksuissa, työvoimakustannuksissa ja polttoaineissa. Korjauksen ja
huollon osuus nousi 5,6 prosenttiin 4,8 prosentista. Vakuutusmaksujen osuus nousi 0,7
prosenttiyksiköllä 5,9 prosenttiin. Työvoimakustannusten, so. palkkojen ja välillisten
palkkojen, osuus kokonaisindeksissä pieni 0,5 prosenttiyksiköllä etenkin vuoden 2020
tilapäisen työeläkemaksun alentamisen seurauksena. Niiden yhteenlaskettu osuus on nyt
45,3 prosenttia. Polttoaineiden osuus on nykyisin 20,2 prosenttia, vuoden 2015=100
tilanteessa se oli 21,4 prosenttia.
Perusvuosien 2015=100 ja 1990=100 ajoneuvotyypittäisiä indeksejä jatketaan
ketjuttamalla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2021. Indeksin, jonka perusvuosi on
2010=100 on laatiminen lopetettu.
2020=100-indeksin uudistaminen on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten
käyttäjätahojen kanssa. Uudistustyötä valvovassa työryhmässä ovat olleet käyttäjien
asiantuntijoina Petri Murto ja Jari Harju Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä,
Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä, Asko Poikela Metsäteho Oy:stä, Kari Palojärvi
Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:stä ja Jari Gröhn Väylävirastosta ja Mikko Västilä
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat
osallistuneet Pentti Wanhatalo ja Toni Udd
2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen, luvanvaraisen kuorma- ja
pakettiautoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi koskee tavallisia
pakettiautoja ja kevyitä kuorma-autoja, keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja sekä
puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmiä sekä HCT-ajoneuvoyhdistelmiä.
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi on kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka
tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Tuotteiden fyysisten
tai taloudellisten ominaisuuksien muutoksista johtuva hinnanmuutos eliminoidaan
indeksistä. Indeksilaskenta perustuu parivertailuun, jolloin kuukaudesta toiseen seurataan
laadultaan samanlaisia tuotteita. Uusista lakisääteisistä vaatimuksista tai veroluonteisista
maksuista aiheutuvat kustannukset huomioidaan tapauskohtaisesti indeksissä.
Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yrittäjien kustannustekijöistä maksamien
hintojen muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Palvelun tuottaakseen yrittäjä
käyttää erilaisia panoksia, esimerkiksi työvoimaa, autokalustoa ja polttoainetta. Lisäksi
liiketoimintaan sisältyy kustannuksia esimerkiksi rahoituksesta, tilojen vuokrista ja
hallinnosta. Tällaisiin kustannustekijöihin liittyviä hintoja seurataan ajassa ja verrataan
niitä vertailuajankohdan hintoihin. Indeksi ei kuvaa kuljetuspalvelujen ostajan maksamaa
hintaa, johon vaikuttavat kustannusten lisäksi toimintaylijäämän ja tuottavuuden
muutokset.
Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat kiinteät
- määrien muutoksia ei indeksissä huomioida. Suoritteiden ja määrien muutoksista
johtuvat kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos esimerkiksi ajosuorite
poikkeuksellisesti kasvaa tiettynä kuukautena ja tähän liittyy ylitöiden tekeminen ja
polttoainekulujen kasvaminen, ei tällainen näy tilaston pisteluvuissa. To isaalta, jos
ajosuorite säilyy ennallaan mutta sen aikaansaamiseksi tarvitaan ylitöitä, vaikka
sairastapauksen takia, ei tämä työkustannusten kasvaminen vaikuta tilaston pistelukuihin.
Indeksin laskemisessa käytettävät tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat ilman
arvonlisäveroa. Arvonlisäveron voimaantulon jälkeen kesäkuussa 1994, yritykset saivat
tehdä arvonlisäverovähennyksen, joka näkyi indeksin pisteluvun pienenemisenä.
Indeksiä voidaan käyttää taustatietona kuorma-autoliikenteen yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä pitkäaikaisia kuljetussopimuksia käsittelevissä neuvotteluissa. Se antaa myös vertailutietoa kustannus- ja kannattavuuskehityksen seuraamiseen. Lisäksi indeksin tiedot voivat olla apuna esimerkiksi talous- ja kustannusarvioita laadittaessa.
3 Ajoneuvotyypit ja painorakenne Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenne perustuu tyyppiajoneuvoihin ja niiden arvioituihin vuosittaisiin ajosuoritteisiin. Laskelmissa on käytetty hyväksi kuorma - ja pakettiautoyritysten kustannustietoja sekä Tilastokeskuksen ja Traficomin tietoja liikennekäytössä olevista ajoneuvoista. Kustannusjakautumat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten sekä liikenneviraston ja Traficomin yhteisesti sopimat ja hyväksymät. Ajoneuvotyypit ovat seuraavat:
- PA, pakettiautot
- KA7, kevyet kuorma-autot (enintään 12 t), kokonaismassa 7 tonnia
- KA18, keskiraskaat kuorma-autot (2-aks. yli 12 t), kokonaismassa 18 tonnia
- RASK, raskaat kuorma-autot (vähintään 3-aks.), kokonaismassa 26 ja 35 tonnia
- KAPP, puoliperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 48 tonnia
- KAVP, täysperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 64 tonnia
- HCT, ajoneuvoyhdistelmät, kokonaismassa 76 tonnia
Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen yhteenlaskettu osuus kokonaisindeksistä on
uudistuksen jälkeen 12,1 prosenttia. Pakettiautojen paino-osuus nousi 8,1 prosenttiin 7,5
prosentista ja kevyiden kuorma-autojen laski 5,5 prosentista 4,0 prosenttiin.
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen yhteenlaskettu paino kokonaisindeksistä laski
17,9 prosentista 17,3 prosenttiin. Keskiraskaiden osuus pieneni 6,5 prosentista 6,2
prosenttiin ja raskaiden osuus laski 11,4 prosentista 11,1 prosenttiin.
Puoliperävaunu-, täysperävaunu- ja HCT-yhdistelmien yhteenlaskettu paino nousi 69,2
prosentista 70,7 prosenttiin. Täysperävaunuyhdistelmien paino-osuus laski 54,4
prosentista 53,2 prosenttiin ja puoliperävaunuyhdistelmien osuus laski 14,9 prosentista
12,8 prosenttiin. Uutena ajoneuvotyyppinä indeksiin mukaan otettujen HCT-
ajoneuvoyhdistelmien paino-osuus on 4,7 prosenttia.
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painojen määritys perustuu
kustannuslaskelmiin. Kustannuslaskennassa käytetyt ajoneuvokohtaiset lähtöarvot on
esitetty taulukossa 1.
Ajosuoritteet pysyivät muuttumattomina, paitsi täysperävaunuyhdistelmillä vuotuinen
ajosuorite kasvoi 5 000 km/vuosi ollen nyt 125 000 kilometriä vuodessa. Kuljettajien
palkkatunnit pienentyivät kaikissa ajoneuvotyypeissä. Polttoaineen kulutus pieneni tai
pysyi samana kaikissa ajoneuvoryhmissä.
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2020=100 painorakenne eli kustannustekijöiden
prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 1. Kustannuslaskennassa käytetyt ajoneuvokohtaiset lähtöarvot 2020=100 indeksissä
Taulukko 2. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2020=100 painorakenne
Pakettiautot Kevyet kuorma- autot Keskiraskaat kuorma-autot Raskaat kuorma-autot, 35 tn Puoliperävaunu- yhdistelmät, 48 tn Täysperävaunu- yhdistelmät, 64 tn HCT, 76 tn Ajosuorite/vuosi 45 000 km 50 000 km 55 000 km 60 000 km 100 000 km 125 000 km 170000 Kuljettajien palkkatunnit (sis. apuaikalisä) 1800 (1800 h) 1900 (1900 h) 2100 (2100 h) 2 200 (2 200 h) 2 500 (2 500 h) 3 000 (3 000 h) 4200 (4536) Renkaiden kestoaika 45000 km 60 000 km 75 000 km 70 000 km 115 000 km 120 000 km 170 000 km Polttoaineen kulutus l/100 km 12 18 25 45 36 46 48 Auton alusta pitoaika, vuosi 5 6 6 6 6 6 4 Auton kuormatilan pitoaika, vuosi
6 6 6 6 6 6 Perävaunun pitoaika, vuosi
10 10 7 Lisälaitteet ja varusteiden pitoaika, vuosi
6 6 6 10 6 2020=100 Paketti- autot Kevyet kuorma- autot Keskiraskaat kuorma-autot Raskaat kuorma- autot Puoliperävaunu- yhdistelmät Täysperävaunu- yhdistelmät HCT-autot Kokonaisindeksi Pakettiautot ja kevyet kuorma- autot Keskiraskaat ja raskaat kuorma- autot Perävaunu- yhdistelmät Ajoneuvotyyppien painot 8,1 % 4,0 % 6,2 % 11,1 % 12,8 % 53,2 % 4,7 % 100 % 12,0 % 17,3 % 70,7 % Palkat 44,4 37,8 33,9 29,0 27,0 25,5 25,6 28,6 42,2 30,8 25,8 Välilliset palkat 25,9 22,1 19,7 16,9 15,8 14,9 14,9 16,7 24,6 17,9 15,0 Päivärahat 1,4 2,0 1,5 1,3 1,9 Polttoaineet 7,3 9,6 11,9 14,0 20,4 24,7 25,2 20,2 8,1 13,3 24,0 Korjaus ja huolto 1,8 4,6 4,0 6,3 7,0 6,0 6,4 5,6 2,8 5,5 6,2 Rengaskustannukset 0,9 1,4 1,8 2,3 3,0 3,5 3,6 2,9 1,1 2,1 3,4 Pääoman poisto 6,7 11,5 13,5 16,5 12,5 12,9 14,4 12,8 8,3 15,4 12,9 Korot 0,5 0,8 0,9 1,0 0,9 1,0 0,9 0,9 0,6 1,0 1,0 Vakuutusmaksut 3,4 4,9 7,9 8,2 6,8 5,5 4,2 5,9 3,9 8,1 5,7 Liikennöimismaksut 0,6 0,5 0,7 0,8 1,0 0,8 0,7 0,8 0,6 0,8 0,8 Hallintokustannukset 6,1 4,8 3,9 3,2 2,6 1,9 1,4 2,7 5,7 3,5 2,0 Ylläpitokustannukset 2,3 1,8 1,7 1,7 1,6 1,3 1,1 1,5 2,2 1,7 1,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
Taulukko 3, jossa on esitetty vuosien 2020 ja 2015 kustannusjakautumat sekä niiden väliset erot, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Suurimmat muutokset olivat kokonaisindeksissä polttoaineissa, välillisissä palkoissa sekä korjauksessa ja huollossa. Muutokset vaihtelivat painorakenteissa osaindekseittäin. Polttoaineiden osuus laski 20,2 prosenttiin 21,4 prosentista. Polttoainekulut indeksissä pienenivät kaikilla ajoneuvotyypeillä. Korjauksen ja huollon osuus nousi 4,8 prosentista 5,6 prosenttiin. Välillisten palkkojen osuus laski 1,1 prosenttiyksikköä 16,7 prosenttiin. Välillisten palkkojen osuutta pienensi väliaikainen työnantajien työeläkemaksun alentaminen vuonna 2020. Pääoman poiston osuus nousi 12,3 prosentista 12,8 prosenttiin. Palkkojen ja välillisten osuus on lähes puolet kokonaiskustannuksista eli 45,3 prosenttia. Polttoaineet muodostavat yli viidenneksen kokonaiskustannuksista kokonaisindeksissä. Pääoman poiston osuuden kasvu johtuu osittain lyhentyneestä pitoajasta ja myös kallistuneesta kalustosta. Taulukko 3. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenteen erotukset 2020 - 2015
Painojen ero 2020-2015 Paketti-autot Kevyet kuorma- autot Keskiraskaat kuorma- autot Raskaat kuorma-autot Puoliperävaunu- yhdistelmät Täysperävaunu- yhdistelmät Kokonaisindeksi Pakettiautot ja kevyet kuorma- autot Keskiraskaat ja raskaat kuorma- autot Perävaunu- yhdistelmät Ajoneuvotyyppien painot 0,6 -1,5 -0,3 -0,3 -2,1 -1,2 -0,9 -0,6 1,5 Palkat 1,5 0,5 1,4 0,6 -0,5 0,9 0,6 1,7 0,9 0,6 Välilliset palkat -1,3 -1,7 -0,9 -1,1 -1,7 -0,7 -1,1 -1,1 -1,0 -1,0 Päivärahat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 Polttoaineet -0,2 -0,5 -1,7 -1,8 -2,7 -1,4 -1,2 -0,6 -1,8 -1,5 Korjaus ja huolto -1,0 0,3 -0,4 0,8 1,7 1,1 0,9 -0,7 0,4 1,2 Rengaskustannukset 0,1 -0,2 0,2 -0,2 -0,0 -0,2 -0,1 -0,1 -0,0 -0,1 Pääoman poisto 0,2 1,4 -0,1 0,5 1,3 0,1 0,5 0,3 0,3 0,5 Korot -0,1 -0,1 -0,3 -0,4 -0,2 -0,3 -0,3 -0,2 -0,4 -0,3 Vakuutusmaksut 0,7 0,4 1,8 1,6 2,2 0,2 0,7 0,4 1,7 0,5 Liikennöimismaksut 0,1 0,1 0,0 0,0 -0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 Hallintokustannukset 0,2 0,0 0,2 0,1 -0,0 0,1 0,0 0,2 0,1 0,0 Ylläpitokustannukset -0,0 -0,2 -0,2 -0,2 -0,2 -0,1 -0,1 -0,0 -0,2 -0,1