kalki_2012-12-04_men_fi.pdf

7 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuksiin vai- kuttavien hyödykkeiden hintoja vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkittävien tiedon- antajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Tiedot kerätään osittain suoraan tavaraa tai palve- lua myyviltä yrityksiltä, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, Palvelujen tuot- tajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hin- nastot. Hintatiedot kerätään kuukausittain koskien edellisen kuukauden keskiarvoa tai kuu- kauden puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan puhelimitse tai lomakkeella.
Seuraavassa on esitelty lyhyesti kustannuslajit ja niiden sisällöt. 4.1 Kuljettajan palkka
Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipal- kat. Palkoissa seurataan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkoja. 4.2 Välilliset palkat
Välillisiä palkkakustannuksia ovat ns. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaali- palkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäi- vät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapa- luuraha. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TyEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välil- listen palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteis- sa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. 4.3 Päivärahat
Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopi- muksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen ja- kautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. 4.4 Polttoaineet
Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden kuukau- den myynnin mukainen D-asemien keskihinta. 4.5 Korjaus ja huolto
Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyöstä, kulutus- ja varaosien hinnoista, voiteluaineista sekä AdBlue-urealiuoksesta (ei pakettiautoilla). Pakettiautoilla korjaamotyön osuus on 60 prosenttia, kulutus- ja varaosien 35 prosenttia ja voiteluaineiden 5 prosenttia. Muilla ajoneuvotyypeillä korjaamotyön osuus on 55 prosenttia, kulutus- ja varaosien 30 pro- senttia, voiteluaineiden 5 prosenttia ja urean 10 prosenttia. Työkustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä määräaikaishuolto, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla ja asentajan palkkakustannuksilla. Lisäksi seurannassa on huoltosopimusten hintoja. Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaami- sessa käytetään alustan, polttoainejärjestelmän, voimansiirron, jarru- ja painejärjestelmän

8 sekä akseliston ja jousituksen varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä. AdBlue -hintatiedot saadaan öljy-yhtiöiltä. 4.6 Renkaat
Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin. Oletuksena on, että uuden renkaan runko pinnoitetaan keskimäärin yhden kerran elinkaaren- sa aikana. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 80 prosenttia ja töiden osuus 20 prosenttia. Kevyiden kuorma-autojen vastaavat luvut ovat 85 ja 15. Keskiraskailla ja ras- kailla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 47 prosenttia, pinnoitteiden 38 prosenttia ja rengastöiden 15 prosenttia. Puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmillä uusien renkai- den osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Hintaseurannassa on uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushin- toja. Rengastöiden osalta seurataan pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkki- tasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. 4.7 Pääoman poisto
Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, vetokytkin, peitekaaret ja kuormapeite.

Pakettiautot Kevyet ka:t Keskirask. ka:t Raskaat ka:t Puoliperäv . Täysperäv . Pakettiauto 100 % Alusta 70 % 80 % 80 % 70 % 50 % Päällirakenne 30 % 20 % 20 % 14,30 % Perävaunu 30 % 33,20 % Varuste 2,50 %

4.8 Korot
Koroissa seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seu- rannassa on täten myös aito marginaali ja sen kehittyminen. Tietolähteenä on Suomen Pan- kin julkaisema uusia yrityslainoja koskeva korkotilasto. Korkokustannuksiin vaikuttavat se- kä korkoprosentti että pääoman hinta. 4.9 Vakuutukset
Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekuljetus- vakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyypistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialueit- tain. Autovakuutuksissa hintaseurataan eri autotyyppien sekä puoli- ja täysperävaunujen kaskovakuutusmaksuja. Lisäksi hintaseurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että il- man perävaunua olevien kuorma-autojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. 4.10 Liikennöimismaksut
Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia ajoneuvoveroja, autojen ja perä- vaunujen katsastusmaksuja ja liikennelupamaksua. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3-akseliset vetoautot.

9 4.11 Hallinto
Hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan johdon ja toimihenkilöiden palkkoja vä- lillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin avulla. Kyseistä indeksiä käytetään vuokrien, sähkön, puhelin- ja telekopiopalveluiden, pos- tipalveluiden ja paperitavaran hintamuutoksien seurantaan. Kirjanpitokustannuksia seurataan Palvelujen tuottajahintaindeksin osaindeksillä ”Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta”. Tähän kustannuslajiin sisältyy myös digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien kus- tannusten seuranta. 4.12 Ylläpito
Ylläpitokustannuksista 40 prosenttia on ostetun pesun kustannuksia, 20 prosenttia kuljetta- jan itse tekemää ylläpitotyötä ja 20 prosenttia asentajan palkkakustannuksia. Loput 20 pro- senttia jakautuu puoliksi sähkökuluihin ja muihin kuluihin. Pesukustannuksia seurataan kuorma-autojen pesuun erikoistuneiden yritysten pesuhinnoilla. Kuljettajan itse tekemän yl- läpitotyön kustannuksia seurataan kuljettajan palkka- ja välillisillä palkkakustannuksilla. Sähkökuluja seurataan Kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia Kulut- tajahintaindeksin kokonaisindeksin pisteluvulla. 5 Indeksin laskenta ja mahdolliset virhelähteet
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyres’n indeksikaavalla. Indeksipis- teluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapa- uksessa vuoteen 2010. Indeksit lasketaan seuraavasti n i i it it p pwInd 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankohta- na ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painoja- kautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokes- kuksen hintaindeksit uudistetaan yleensä vähintään viiden vuoden välein. Jos toimintaympä- ristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi teknologian muuttumisen ta- kia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Mahdollisia virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyö- dykkeeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, laadunmuutosten puutteellinen käsit- tely, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset kä- sittelyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksiin sisään katkeamattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhtey- dessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadunmuutoksis- ta johtuvat hinnanmuutokset. 6 Esimerkkejä i ndekseillä laskemi sesta
6.1 Muutosten laskeminen
Indeksilukujen muutos kahden ajankohdan välillä lasketaan yleensä prosentteina. Muutos- prosentti lasketaan seuraavalla kaavalla:

10 , 100 * 0 0 I I It jossa It = tarkasteluajankohdan indeksi ja I0 = vertailuajankohdan indeksi. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutokset lasketaan Tilastokeskuksessa kahden desimaalin katkaistuista luvuista. Julkaistavat pisteluvut ovat kuitenkin yhteen desi- maaliin pyöristettyjä, joten tilaston käyttäjän laskiessa muutoksia näistä luvuista voivat ne erota desimaalin verran julkaistuista vuosimuutoksista. Seuraavassa esimerkissä lasketaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kokonaisin- deksin 2010=100 vuosi- ja kuukausimuutos toukokuussa 2012: Pisteluku toukokuussa 2011: 105,3 Pisteluku huhtikuussa 2012: 112,3 Pisteluku toukokuussa 2012: 111,7 08 ,6 % 100 * 3, 105 3, 105 7, 111 s Vuosimuuto eli noin 6,1 prosenttia 53 ,0 % 100 * 3, 112 3, 112 7, 111 utos Kuukausimu eli noin -0,5 prosenttia Indeksin perusvuoden vaihtuessa vanhan ja uuden perusvuoden indeksit eivät heti kehity samalla tavalla. Ensimmäinen ajankohta, josta lähtien vuosimuutokset ovat samat 2005=100- ja 2010=100 -indekseillä on tammikuu 2013. Tämä johtuu siitä, että molempien perusvuosien vuoden 2011 indeksejä on laskettu omilla painorakenteillaan. Kun siis verra- taan vuoden 2012 lukuja vuoden 2011 lukuihin, saadaan vuodelle 2012 erilaisia vuosimuu- tosprosentteja eri perusvuosien indekseille, koska vertailulukuina ovat omilla painorakenteil- laan lasketut vuoden 2011 luvut. Vanhaa 2005=100 -indeksiä lasketaan ketjuttamalla sitä uudella 2010=100 -indeksillä. Ket- jutuskuukausi on joulukuu 2011. Tammikuusta 2012 alkaen kuukausimuutokset ovat samat sekä 2005=100- että 2010=100 -indekseillä. 6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutoksia tarkasteltaessa tapahtuneet hin- nanmuutokset on suhteutettava kustannustekijän/tuotteen painoon. Kustannusteki- jän/tuotteen, jonka paino on suuri, kuten esimerkiksi polttoaineen, pienikin hinnanmuutos aiheuttaa merkittävän vaikutuksen kokonaisindeksiin. Seuraavassa on esimerkki polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutuksesta kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutokseen toukokuussa 2012. Laskelmaan tarvi- taan:

• polttoaineen paino kokonaisindeksistä: 20,63 %
• polttoaineen toukokuun 2011 pisteluku: 115,2
• polttoaineen toukokuun 2012 pisteluku: 133,1
• kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2010=100 kokonaispisteluku toukokuussa 2011: 105,3. Toukokuussa 2012 pisteluku oli 111,7. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutos on täten 08 ,6 % 100

3, 105 3, 105 7, 111

Käytännössä joidenkin tuotteiden hinnat saattoivat nousta ja joidenkin laskea, mutta vuosita- solla kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin laskennassa käytettävät hinnat nousivat kes- kimäärin 6,1 prosenttia. Tämä muutos halutaan hajottaa additiivisiin komponentteihin eli prosenttiyksiköihin ja selvittää, kuinka paljon 6,08 prosentin muutoksesta johtui polttoainei- den kallistumisesta.

11 Polttoaineen hinnanmuutoksen vaikutus kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kokonai- sindeksiin voidaan laskea seuraavasti: 507 ,3 3, 105 ) 2, 115 1, 133 ( 63 , 20 prosenttiyksikköä eli 6,08 prosentin noususta 3,507 prosenttiyksikköä johtui polttoaineen kallistumisesta ja loput 2,573 prosenttiyksikköä mui- den hintojen kallistumisesta. Toisin ilmaistuna: kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin vuosimuutoksesta noin 58 prosenttia johtui polttoaineiden kallistumisesta. Indeksilaskennasta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen verkkokoulusta. 6.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen Vanhojen 1990=100- ja 2005=100-indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla autoryhmien osalta. Samoin vanhaa Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden neljän- nesvuosittaista hintaindeksiä 1974=100 jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskertoimet on muo- dostettu joulukuun 2011 pistelukujen avulla. Vanhoja 2000=100 ajoneuvotyypeittäisiä piste- lukuja ei enää tuoteta. Tarvittaessa ne voidaan kuitenkin laskea ketjuttamalla. Alla on ajo- neuvotyyppiä koskeva kerroin, jolla kerrotaan 2010=100-pisteluku ketjutetun 2000=100 - pisteluvun saamiseksi.

Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot 1,43311 Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot 1,42861 Perävaunuyhdistelmät 1,40957 Kokonaisindeksi 1,41597
Vanhoille kustannuslajeittaisille pääryhmille ketjutuskertoimet muodostetaan kuukausipake- tissa olevien pistelukujen avulla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2011. Kerroin muodostetaan jakamalla vanhan indeksin pisteluku uuden indeksin sitä vastaavalla pisteluvulla. Esimerkki 1. Halutaan laskea 2005=100 kokonaisindeksin Polttoaineet -ryhmän pisteluku toukokuulle 2012. Valitaan Polttoaineet -ryhmän perusvuoden 2005=100 joulukuun 2011 pisteluku 146,9 ja jaetaan se vastaavalla 2010=100 indeksin joulukuun 2011 pisteluvulla 120,7. 146,9/120,7=1,21706 (katkaisu viiteen desimaaliin). Saadulla kertoimella kerrotaan 2010=100 -indeksin Polttoaineet -ryhmän toukokuun 2012 pisteluku. Saadaan haluttu 2005=100 Polttoaineet -ryhmän indeksi. 1,21706 x 133,1 = 162,0. 6.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta Suomessa vallitsevat indeksisidonnaisuudet. Indeksiehdon käyttö on ollut Suomessa lailla rajoitettu vuodesta 1968 lähtien. Nyt voimassa oleva laki indeksiehdon käytön rajoittamises- ta 11.12.2009/1046 on vuodelta 2009. Lakia on täsmennetty useasti ja voimassaoloa on jat- kettu vähäisin tarkennuksin vuoden 2012 loppuun. Laki sisältää useita kohtia, joilla se sallii indeksiehdon käytön eri tapauksissa. Indeksiehtoa voi käyttää mm. luvanvaraisen kuljetuk- sen sopimuksessa, joka on voimassa toistaiseksi tai tehty vähintään vuodeksi. Indeksejä sovelletaan sopimuksissa useilla tavoilla. Indeksimuutos voidaan viedä sopimuk- sessa olevaan hintaan täysimääräisenä tai osittain, esim. indeksimuutoksesta 70 prosenttia. Sopimuksessa oleva hinta voidaan sitoa kokonaisindeksiin (Kuorma-autoliikenteen kustan- nusindeksin kokonaispisteluku), osaindeksiin (esim. Perävaunuyhdistelmät) tai erityisindek- siin esim. kokonaisindeksiin ilman polttoainekustannuksia. Seuraavassa fiktiivisessä laskuesimerkissä kuljetuspalvelusopimus on sidottu Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin Perävaunuyhdistelmien kokonaisindeksiin. Sopimuksessa

12 sovitaan, että palvelun tilaajaosapuoli maksaa tuottajaosapuolelle palvelun tuottamisesta 100 000 euron vuosikorvauksen. Sopimussummaa tarkistetaan vuosittain 1.7. kyseisellä het- kellä tiedossa olevan uusimman pisteluvun (toukokuu) mukaisesti ja indeksimuutos (sekä nousu että lasku) viedään täysimääräisenä sopimuksen hintaan. Sopimus allekirjoitetaan 1.7.2008, jolloin on tiedossa toukokuun 2008 indeksipisteluku 123,3. Indeksin nimi: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100, Perävaunuyhdistelmien kokonaisindeksi.
Sopimuksen perusajankohta ja sitä vastaava pisteluku: 1.5.2008 ja 123,3 Perusajankohtaa vastaava sopimuksen rahamäärä: 100 000 € Tarkistusajankohta ja sitä vastaava pisteluku: 1.5.2009/113,1; 1.5.2010/119,6; 1.5.2011/127,1 ja 1.5.2012/135,2 Ajankohta Pisteluku Kerroin Sopimussumma Indeksimuutos 1.7.2008 123,3

100 000

1.7.2009 113,1 0,91727 91 727 -8,27 % 1.7.2010 119,6 0,96999 96 999 5,75 % 1.7.2011 127,1 1,03082 103 082 6,27 % 1.7.2012 135,2 1,09651 109 651 6,37 %

Kertoimet, joilla perusajankohdan sopimussumma kerrotaan sopimuksen tarkistusajankohti- na, saadaan jakamalla tarkistusajankohdan pisteluku perusajankohdan pisteluvulla. Vuoden 2009 heinäkuussa sopimuksen hinta laskee 91 727 euroon. Vuoden päästä samaan aikaan hinta nousee 96 999 euroon. Vuoden 2011 heinäkuussa sopimuksen hinta nousee 103 082 euroon ja vuoden 2012 heinäkuussa 109 651 euroon. 7 Julkaiseminen, vanhat indeksit ja indeksien saatavuus Julkaisu Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain aina kyseistä tilastokuu- kautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Mikäli 17. päivä osuu viikonloppuun tai arkipy- hään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. 2010=100-indeksi julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2012. Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle: pakettiautoille ja ke- vyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistel- mille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Li- säksi on saatavana erilliset kokonaisindeksin pisteluvut kaikille kuudelle autotyypille. Monistemuotoinen kuukausituloste sisältää edellä mainittujen pistelukujen lisäksi autoryh- mittäiset pisteluvut perusvuosille 1990=100 ja 2005=100. Mukana on myös laskelma kus- tannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja sekä laskelma kustannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2010 lähtien tapahtuneet hintojen muutokset on otettu huomioon. Neljännesvuosittain ilmestyvä julkaisu sisältää indeksipistelukuja kolmelta autoryhmältä se- kä kustannustekijöittäin koko kuorma-autoliikenteestä. Lisäksi julkaistaan kokonaisindekse- jä vanhoista 1990=100- ja 2005=100-indekseistä ja kyseisen neljänneksen pisteluku 1974=100-indeksistä. Asiakkaan erityisindeksi Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mi- käli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kus- tannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painorakennet- ta. Erityisindeksi voidaan laatia myös käyttämällä hyväksi muita Tilastokeskuksen hinta- ja kustannusindeksien tietoja.