Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja
Sisällysluettelo
1 TAUSTAA ............................................................................................................................................................................. 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ ..................................................................................................................................... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE .................................................................................................................................. 3 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA KUSTANNUSTEKIJÖITTÄIN .................................................................................................... 7 4.1 Kuljettajan palkka ........................................................................................................................................................ 7 4.2 Välilliset palkat ............................................................................................................................................................ 7 4.3 Päivärahat .................................................................................................................................................................... 7 4.4 Polttoaineet .................................................................................................................................................................. 7 4.5 Korjaus ja huolto ......................................................................................................................................................... 7 4.6 Renkaat ........................................................................................................................................................................ 8 4.7 Pääoman poisto ............................................................................................................................................................ 8 4.8 Korot ............................................................................................................................................................................ 8 4.9 Vakuutukset ................................................................................................................................................................. 8 4.10 Liikennöimismaksut ................................................................................................................................................... 8 4.11 Hallinto ...................................................................................................................................................................... 9 4.12 Ylläpito ...................................................................................................................................................................... 9 5 INDEKSIN LASKENTA JA MAHDOLLISET VIRHELÄHTEET ........................................................................................................ 9 6 ESIMERKKEJÄ INDEKSEILLÄ LASKEMISESTA ......................................................................................................................... 9 6.1 Muutosten laskeminen ................................................................................................................................................. 9 6.2 Hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin .......................................................................................................... 10 6.3 Vanhojen indeksien ketjuttaminen ............................................................................................................................. 11 6.4 Esimerkki indeksiin sidotun sopimuksen hinnantarkistuksesta .................................................................................. 11 7 JULKAISEMINEN, VANHAT INDEKSIT JA INDEKSIEN SAATAVUUS ......................................................................................... 12
2 1 Taustaa Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1974 lähtien, aluksi Tie- ja vesirakennushallituksen tekemänä ja Liikenneministeriön julkaisemana ja vuoden 1988 III neljänneksestä lähtien Tilastokeskuksen toimesta. Siirron yhteydessä indeksiä uusittiin: Uu- deksi perusvuodeksi tuli 1985, kun se aikaisemmin oli 1974. Kokonaiskustannusindeksin li- säksi ryhdyttiin tuottamaan omia indeksejä kolmelle autotyypille, kevyille kuorma-autoille, raskaille kuorma-autoille ja perävaunuyhdistelmille. Kustannustekijän mukaisia osaindekse- jä lisättiin kahdeksasta kahteentoista. Indeksejä ruvettiin myös tuottamaan kuukausittain ai- kaisemman neljännesvuosituotannon sijaan. Uudistuksesta on muistio: Liikenneministeriö, Julkaisuja 16/88, Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksityöryhmän muis- tio, Helsinki 1988. Muiden Tilastokeskuksen hintaindeksien tapaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Vuonna 1992 toteutetun 1990=100-uudistuksen yhtey- dessä normaalien painorakennekorjauksen ja perusvuoden muutoksen lisäksi indeksiä laa- jennettiin uudella autoryhmällä pakettiautot. Myös tästä uudistuksesta on muistio: Tilasto- keskus, Muistio nro 130, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 1990=100, 24.4.1992. Seuraavissa 1995=100, 2000=100, 2005=100 ja 2010=100 uudistuksissa indeksin perusra- kenne on säilytetty pääosin ennallaan. Tarkistukset ovat koskeneet painorakenteen ja hin- tanimikkeiden päivityksiä. 2010=100 kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenteessa pakettiautojen ja ke- vyiden kuorma-autojen ryhmän osuus kokonaisindeksistä nousi 11 prosentista 13 prosent- tiin. Vastaavasti keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ryhmän osuus pieneni 21 pro- sentista 17 prosenttiin. Perävaunuyhdistelmien osuus nousi 68 prosentista 70 prosenttiin. Muutokset johtuivat mm. siitä, että pakettiautojen lukumäärä luvanvaraisessa liikenteessä on lisääntynyt. Myös puoli- ja täysperävaunuyhdistelmien lukumäärä on noussut, mikä nosti niiden painoa. Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen määrä on pysynyt ennallaan, jo- ten niiden osuus pieneni. 2010=100-indeksin uudistaminen on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä keskeisten käyttäjäta- hojen kanssa. Uudistustyötä valvovassa työryhmässä ovat olleet käyttäjien asiantuntijoina Petri Murto Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä, Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä, Asko Poikela Metsäteho Oy:stä, Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:stä ja Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tilastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallis- tuneet Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Matias Kemppainen. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin liittyvät menetelmäselosteet 2000=100-, 2005=100- ja 2010=100 -indekseistä löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta.
3
2 Indeksin määritelmä ja käyttö
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen, luvanvaraisen kuorma-
autoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi koskee tavallisia pakettiautoja ja
kevyitä kuorma-autoja, keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja sekä puoliperävaunu- ja
täysperävaunuyhdistelmiä. Indeksi on kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on
mitata kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hinnan-
muutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Uusista lakisääteisistä vaatimuksista tai veroluon-
teisista maksuista aiheutuvat kustannukset huomioidaan tapauskohtaisesti indeksissä.
Indeksi ei kuvaa sellaisten kuorma-autojen kustannuskehitystä, joiden kustannusrakenne
poikkeaa olennaisesti käsillä olevan indeksin kustannusrakenteista. Näin voi olla asianlaita
esimerkiksi erityissuoritealojen kuorma-autoilla, jos kuorma-auton vuotuinen ajosuorite on
poikkeuksellisen suuri tai poikkeuksellisen pieni. Indeksi ei sisällä myöskään terminaalitoi-
mintojen kustannuksia, jotka ovat huomattavia kustannuseriä esimerkiksi linjaliikenteessä.
Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat yrittäjien kustannustekijöistä maksamien hintojen
muutoksia tiettyyn vertailuajankohtaan verrattuna. Palvelun tuottaakseen yrittäjä käyttää eri-
laisia panoksia, esimerkiksi työvoimaa, autokalustoa ja polttoainetta. Lisäksi liiketoimintaan
sisältyy kustannuksia esimerkiksi rahoituksesta, tilojen vuokrista ja hallinnosta. Tällaisiin
kustannustekijöihin liittyviä hintoja seurataan ajassa ja verrataan niitä vertailuajankohdan
hintoihin. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttavat kustan-
nusten lisäksi toimintaylijäämän ja tuottavuuden muutokset.
Indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden käyttö ja niiden väliset suhteet ovat kiinteät -
määrien muutoksia ei indeksissä huomioida. Suoritteiden ja määrien muutoksista johtuvat
kustannusmuutokset eivät näy tilaston pisteluvuissa. Jos esimerkiksi ajosuorite poikkeuksel-
lisesti kasvaa tiettynä kuukautena ja tähän liittyy ylitöiden tekeminen ja polttoainekulujen
kasvaminen, ei tällainen näy tilaston pisteluvuissa. Toisaalta, jos ajosuorite säilyy ennallaan
mutta sen aikaansaamiseksi tarvitaan ylitöitä vaikka sairastapauksen takia, ei tämä työkus-
tannusten kasvaminen vaikuta tilaston pistelukuihin.
Indeksin laskemisessa käytettävät tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat ilman arvonlisäve-
roa. Arvonlisäveron voimaantulon jälkeen kesäkuussa 1994, yritykset saivat tehdä arvon-
lisäverovähennyksen, joka näkyi indeksin pisteluvun pienenemisenä.
Indeksiä käytetään taustatietona kuorma-autoliikenteen yrittäjien ja palvelujen ostajien väli-
sissä pitkäaikaisia kuljetussopimuksia käsittelevissä neuvotteluissa. Se antaa myös vertailu-
tietoa kustannus- ja kannattavuuskehityksen seuraamiseen. Lisäksi indeksin tiedot voivat ol-
la apuna esimerkiksi talous- ja kustannusarvioita laadittaessa.
3 Ajoneuvotyypit ja painorakenne
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenne perustuu tyyppiajoneuvoihin ja nii-
den arvioituihin vuosittaisiin ajosuoritteisiin. Laskelmissa on käytetty hyväksi kuorma- ja
pakettiautoyritysten kustannustietoja sekä Tilastokeskuksen ja Trafin tietoja liikennekäytös-
sä olevista ajoneuvoista. Kustannusjakautumat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten sekä
liikenne- ja viestintäministeriön yhteisesti sopimat ja hyväksymät.
Ajoneuvotyypit ovat seuraavat:
- pakettiautot,
- kevyet kuorma-autot (enintään 12 t), kokonaismassa 7 tonnia,
- keskiraskaat kuorma-autot (2-aks. yli 12 t), kokonaismassa 18 tonnia,
- raskaat kuorma-autot (vähintään 3-aks.), kokonaismassa 26 tonnia,
- puoliperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 42 ja 48 tonnia,
- täysperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 60 tonnia.
Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen yhteenlaskettu osuus kokonaisindeksistä on uu- distuksen jälkeen 13 prosenttia. Pakettiautojen paino-osuus nousi 4 prosentista 6 prosenttiin ja kevyiden kuorma-autojen pysyi 7 prosentissa.
4
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen yhteenlaskettu paino kokonaisindeksistä laski
21 prosentista 17 prosenttiin. Keskiraskaiden osuus pieneni 9 prosentista 7 prosenttiin ja
raskaiden osuus 12 prosentista 10 prosenttiin.
Puoliperävaunuyhdistelmien ja täysperävaunuyhdistelmien yhteenlaskettu paino nousi 68
prosentista 70 prosenttiin. Täysperävaunuyhdistelmien paino-osuus nousi 53 prosentista 55
prosenttiin ja puoliperävaunuyhdistelmien 15 prosentista 16 prosenttiin.
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painojen määritys perustuu kustannuslaskelmiin.
Kustannuslaskennassa käytetyt ajoneuvokohtaiset lähtöarvot on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Kustannuslaskennassa käytetyt ajoneuvokohtaiset lähtöarvot 2010=100 indeksissä
Pakettiautot Kevyet kuorma-autot Keskiraskaat kuorma-autot Raskaat kuorma-autot Puoliperävaunu- yhdistelmät Täysperävaunu- yhdistelmät Ajosuorite/vuosi 45 000 km 50 000 km 55 000 km 60 000 km 100 000 km 120 000 km Kuljettajien palkkatunnit (sis. apuaikalisä) 1944 h 2052 h 2268 h 2376 h 2725 h 3270 h Renkaiden kestoaika 45000 km 60 000 km 75 000 km 90 000 km 115 000 km 120 000 km Polttoaineen kulutus l/100 km 13 18 30 35 40 48 Auton alusta pitoaika, vuosi 5 6 6 7 7 7 Auton kuormatilan pitoaika, vuosi
6 6 7 7 7 Perävaunun pitoaika, vuosi
14 14 Lisälaitteet ja varusteiden pitoaika, vuosi
6 7 14 14
5 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2010= 100 painorakenne eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2010=100 painorakenne
Paketti- autot Kevyet kuorma-autot Keskiraskaat kuorma-autot Raskaat kuorma-autot Puoliperä- vaunu- yhdistelmät Täysperä- vaunuyh- distelmät Yhteensä Ajoneuvotyyppien painot 6,00 6,7 6,9 10,1 15,7 54,7 100,00 Palkat 43,43 38,15 32,76 30,47 26,85 25,28 28,51 Välilliset palkat 26,95 23,67 20,33 18,91 16,67 15,69 17,69 Päivärahat 1,28 1,86 1,22 Polttoaineet 7,87 9,82 13,98 15,80 22,56 24,52 20,63 Korjaus ja huolto 4,25 4,69 4,75 5,11 6,71 7,06 6,32 Työkustannukset 2,55 2,58 2,61 2,81 3,69 3,88 3,49 Varaosat 1,49 1,41 1,43 1,53 2,01 2,12 1,91 Voiteluaineet 0,21 0,23 0,24 0,26 0,34 0,35 0,32 AdBlue 0,47 0,48 0,51 0,67 0,71 0,61 Rengaskustannukset 1,23 1,54 1,58 2,20 3,07 3,82 3,08 Renkaat 0,98 1,31 0,74 1,03 1,54 1,91 1,59 Pinnoitteet 0,60 0,84 1,23 1,53 1,15 Rengastyöt 0,25 0,23 0,24 0,33 0,31 0,38 0,34 Pääoman poisto 5,95 10,62 13,45 13,48 9,92 10,68 10,75 Pakettiautot 5,95 Alustat 7,97 9,42 10,78 6,94 5,34 6,28 Päällirakenteet 2,66 4,04 2,70 1,52 1,56 Perävaunut 2,98 3,55 2,41 Varusteet 0,27 0,15 Korot 0,69 1,08 1,36 1,43 1,05 1,24 1,19 Vakuutusmaksut 2,66 3,83 4,98 5,66 5,13 4,00 4,32 Liikennevakuutus 1,84 2,53 2,79 2,89 2,16 1,64 2,00 Liikennevakuutus/ Perävaunut 0,05 0,04 0,03 Autovakuutus 0,69 1,15 2,09 2,66 2,00 1,52 1,68 Autovakuutus/ Perävaunut 0,67 0,64 0,45 Tiekuljetusvakuutus 0,13 0,15 0,10 0,11 0,26 0,16 0,16 Liikennöimismaksut 0,58 0,79 1,25 1,40 1,71 1,41 1,35 Käyttövoimavero 0,15 0,32 0,88 1,08 1,35 1,14 1,04 Perusvero 0,19 0,01 Katsastusmaksut 0,19 0,43 0,34 0,29 0,34 0,25 0,29 Liikennelupamaksu 0,05 0,04 0,04 0,03 0,02 0,01 0,02 Hallintokustannukset 4,11 3,83 3,74 3,75 3,52 3,04 3,35 Toimihenkilöiden palkat 2,88 2,68 2,62 2,63 2,46 2,13 2,35 Kirjanpitokustannukset 0,41 0,38 0,37 0,38 0,35 0,30 0,34 Muut hallintokustannukset 0,82 0,77 0,75 0,75 0,70 0,61 0,67 Ylläpitokustannukset 2,28 1,98 1,82 1,79 1,53 1,40 1,58 Pesukustannukset 0,91 0,79 0,73 0,72 0,61 0,56 0,63 Sähkö 0,23 0,20 0,18 0,18 0,15 0,14 0,16 Muut ylläpitokustannukset 0,23 0,20 0,18 0,18 0,15 0,14 0,16 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
6 Taulukko 3, jossa on esitetty vuosien 2010 ja 2005 kustannusjakautumat sekä niiden väliset erot, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Suurimmat muutokset olivat pal- koissa, polttoaineissa, välillisissä palkoissa ja koroissa. Palkkojen osuus nousi 28,5 prosent- tiin 24,6 prosentista ja välillisten palkkojen 17,7 prosenttiin 16,6 prosentista. Polttoaineiden osuus on nykyisin 20,6 prosenttia, aiemmin se oli 23,4 prosenttia. Korkojen osuus aleni 1,2 prosenttiin 2,3 prosentista. Palkkojen painoarvoa nosti painorakenteen määrityksessä tehty muutos. Aiemmin on paino- rakenteessa käytetty kuljettajien tuntipalkan määrityksessä TES -peruspalkkaa. Tässä 2010=100 indeksiuudistuksessa käytettiin todellista tilastoitua tuntipalkkaa, joka sisältää kuljettajalle maksettavat palkanlisät. Palkkojen osuuden nousu vaikutti osittain siihen, että polttoainekustannukset pienenivät 2005=100 indeksiin verrattuna. Polttoaineiden painoar- von pienentymistä selittää myös se, että perusvuoden eli painojen määritysvuonna 2010 polt- toaineen hinta oli pitkällä aikavälillä tarkasteltuna melko alhaalla. Korkokustannusten laskua selittää vuonna 2010 vallinnut alhainen korkotaso.
Taulukko 3. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksit 2010=100 ja 2005=100, painot ja niiden erotukset 2010 - 2005
Kustannustekijät Pakettiautot ja kevyet Keskiraskaat ja raskaat Perävaunuyhdistelmät Kokonaisindeksi kuorma-autot kuorma-autot 2010=100 2005=100 Erotus 2010- 2005 2010=100 2005=100 Erotus 2010- 2005 2010=100 2005=100 Erotus 2010- 2005 2010=100 2005=100 Erotus 2010- 2005 Ajoneuvotyyppien painot (13) (11) (17) (21) (70) (68) (100) (100) Kuljettajien palkat 40,7 36,3 4,4 31,4 28,2 3,2 25,6 21,7 3,9 28,5 24,6 3,9 Välilliset palkat 25,2 24,4 0,8 19,5 18,9 0,6 15,9 14,6 1,3 17,7 16,6 1,1 Päivärahat ja majoitus 1,7 1,8 -0,1 1,2 1,2 0,0 Polttoaineet 8,9 11,0 -2,1 15,1 17,7 -2,6 24,1 27,2 -3,1 20,6 23,4 -2,8 Korjaus ja huolto 4,5 4,9 -0,4 5,0 6,4 -1,4 7,0 7,0 0,0 6,3 6,7 -0,4 Työkustannukset 2,6 2,9 -0,3 2,7 3,9 -1,2 3,8 4,2 -0,4 3,5 4,0 -0,5 Varaosat 1,4 1,7 -0,3 1,5 2,3 -0,8 2,1 2,5 -0,4 1,9 2,3 -0,4 Voiteluaineet 0,2 0,2 0,0 0,2 0,3 -0,1 0,3 0,4 -0,1 0,3 0,3 0,0 Urea 0,2 0,0 0,2 0,5 0,0 0,5 0,7 0,0 0,7 0,6 0,0 0,6 Renkaat 1,4 1,5 -0,1 1,9 2,1 -0,2 3,7 3,9 -0,2 3,1 3,2 -0,1 Renkaat 1,2 1,2 0,0 0,9 1,0 -0,1 1,8 1,9 -0,1 1,6 1,7 -0,1 Pinnoitteet 0,7 0,8 -0,1 1,5 1,5 0,0 1,2 1,2 0,0 Rengastyöt 0,2 0,2 0,0 0,3 0,2 0,1 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 Pääoman poisto 8,4 9,2 -0,8 13,5 11,6 1,9 10,5 10,9 -0,4 10,7 10,9 -0,2 Pakettiautot 2,8 2,9 -0,1 0,4 0,3 0,1 Alustat 4,2 4,8 -0,6 10,2 9,6 0,6 5,7 7,9 -2,2 6,3 7,9 -1,6 Päällirakenteet 1,4 1,6 -0,2 3,2 2,0 1,2 1,2 0,8 0,4 1,6 1,2 0,4 Perävaunut 3,4 2,1 1,3 2,4 1,4 1,0 Varusteet 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 Korko 0,9 1,9 -1,0 1,4 2,4 -1,0 1,2 2,3 -1,1 1,2 2,3 -1,1 Vakuutukset 3,3 3,4 -0,1 5,4 5,1 0,3 4,3 4,2 0,1 4,3 4,3 0,0 Liikennevakuutus 2,2 2,2 0,0 2,8 2,7 0,1 1,8 1,7 0,1 2,0 2,0 0,0 Autovakuutusmaksut 0,9 0,9 0,0 2,4 2,3 0,1 2,3 2,2 0,1 2,1 2,1 0,0 Tiekuljetusvakuutus 0,1 0,3 -0,2 0,1 0,2 -0,1 0,2 0,3 -0,1 0,2 0,3 -0,1 Liikennöimismaksut 0,7 0,7 0,0 1,3 1,6 -0,3 1,5 1,7 -0,2 1,4 1,6 -0,2 Käyttövoimavero (ml. perusvero) 0,3 0,5 -0,2 1,0 1,3 -0,3 1,2 1,5 -0,3 1,0 1,3 -0,3 Katsastusmaksut 0,3 0,1 0,2 0,3 0,2 0,1 0,3 0,2 0,1 0,3 0,1 0,2 Liikennelupamaksu 0,0 0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hallinto 4,0 4,4 -0,4 3,7 4,0 -0,3 3,1 3,2 -0,1 3,4 3,5 -0,1 Toimihenkilöiden palkat 2,8 3,0 -0,2 2,6 2,7 -0,1 2,2 2,2 0,0 2,3 2,4 -0,1 Kirjanpitokustannukset 0,4 0,4 0,0 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 0,3 0,3 0,0 Muut hallintokustannukset 0,8 0,9 -0,1 0,7 0,9 -0,2 0,6 0,7 -0,1 0,7 0,8 -0,1 Ylläpito 2,1 2,3 -0,2 1,8 2,0 -0,2 1,4 1,5 -0,1 1,6 1,7 -0,1 Pesukustannukset 0,8 0,9 -0,1 0,7 0,8 -0,1 0,6 0,6 0,0 0,6 0,7 -0,1 Muut ylläpitokustannukset 1,3 1,4 -0,1 1,1 1,2 -0,1 0,9 0,9 0,0 0,9 1,0 -0,1