kalki_2005_2007-06-26_men_001.pdf

Type: Document | Status: ready

7 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuksiin vai- kuttavien hyödykkeiden hintoja vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkittävien tie- donantajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Tiedot kerätään osittain suoraan tavaraa tai palvelua myyviltä yrityksiltä, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Tieto- lähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Hintatiedot ke- rätään kuukausittain koskien edellisen kuukauden keskiarvoa tai kuukauden puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan puhelimitse tai lomakkeella. Seuraavassa on esitelty lyhyesti kustannuslajit ja niiden sisällöt. Kuljettajan palkka Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipal- kat. Palkoissa seurataan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkoja paikka- kuntakalleusluokassa II, pakettiautonkuljettajilla kuitenkin paikkakuntakalleusluokassa I. Välilliset palkat Välillisiä palkkakustannuksia ovat ns. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaali- palkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäi- vät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät ) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapa- luuraha. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TYEL-maksu (TEL-maksu vuoteen 2007 asti), tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Vä- lillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen pe- rusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Päivärahat Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopi- muksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä yli 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen jakautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. Polttoaineet Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden saama kuukauden myynnin mukainen D-asemien keskihinta. Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyöstä (60 %), kulutus- ja varaosien hinnoista (35 %) sekä voiteluaineista (5 %). Työkustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksin osaindeksillä määräaikaishuolto, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla ja asentajan palkkakustannuksilla. Lisäksi seurannassa on huoltosopimusten hintoja. Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaami- sessa käytetään alustan, polttoainejärjestelmän, voimansiirron, jarru- ja painejärjestelmän sekä akseliston ja jousituksen varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä.

8 Renkaat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin. Oletuksena on, että uuden renkaan runko pinnoitetaan keskimäärin 1,6 kertaa elinkaarensa aikana. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 80 prosenttia ja töiden osuus 20 prosenttia. Kevyiden kuorma-autojen vastaavat luvut ovat 0,85 ja 0,15. Muilla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Seurataan uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushintoja. Seu- rataan rengastöiden pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. Pääoman poisto Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, vetokytkin, vetopöytä, peitekaaret ja kuormapeite. pakettiauto kevyet keskirask. raskaat puoliperäv. täysperäv. pakettiauto 100 % alusta 75 % 80 % 85 % 80 % 70 % päällirakenne 25 % 20 % 15 % 9,8 % perävaunu 19 % 19,5 % varuste 1 % 0,7 % Päällirakenteiden ja perävaunujen pitoajat ovat yleensä suuremmat kuin alustojen. Tämän vuoksi perävaunujen ja päällirakenteiden sekä niihin kuuluvien lisälaitteiden hinnoista noin 70 prosenttia on otettu huomioon painorakenteessa. Korot Koroissa seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seu- rannassa on täten myös aito marginaali ja sen kehittyminen. Tietolähteenä on Suomen Pan- kin julkaisema Tilastokatsaus - Rahoitusmarkkinat. Lisätietoja löytyy mainitusta julkaisusta kohdasta Huomautuksia ja selityksiä taulukoihin. Korkokustannuksiin vaikuttavat sekä kor- koprosentti että pääoman hinta. Vakuutukset Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekulje- tusvakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyy- pistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialu- eittain. Liikennevakuutuksen maksualueittainen jakautuminen vaihtelee autotyyppien välil- lä. Autovakuutuksissa on eri autotyyppien sekä puoli- ja täysperävaunujen kaskovakuutusmak- sut ilman bonusoikeutta. Maksuissa otetaan huomioon vanhoille autoille myönnetty alennus 3 prosenttia/ vuosi. Autovakuutusmaksut määräytyvät autojen kokonaismassan ja suoritteen mukaan, jotka indeksiseurannassa on määritelty seuraaviksi: Kevyet kuorma-autot, kokonaismassa 7 000, jakelukuljetus, Keskiraskaat kuorma-autot, kokonaismassa 18 000, monialakuljetus,

9 Raskaat kuorma-autot, kokonaismassa 26 000, monialakuljetus, Puoliperävaunun vetoauto, kokonaismassa 25 000, vetopöytä, Täysperävaunun vetoauto, kokonaismassa 26 000, monialakuljetus, Puoliperävaunu, telimassa 24 000, monialakuljetus, Täysperävaunu, kokonaismassa 36 000, monialakuljetus. Seurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että ilman perävaunua olevien kuorma- autojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. Liikennöimismaksut Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia ajoneuvoveroja, autojen ja perä- vaunujen katsastusmaksuja ja liikennelupamaksua. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3-akseliset vetoautot. Hallinto Hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksin avulla. Ky- seistä indeksiä käytetään vuokrien, sähkön, puhelin- ja telekopiopalveluiden, postipalvelui- den ja paperitavaran hintamuutoksien seurantaan. Kirjanpitokustannuksia seurataan palve- lujen tuottajahintaindeksin osaindeksillä 7412 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja ve- roneuvonta. Tähän kustannuslajiin sisältyy myös digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien kus- tannusten seuranta. Ylläpito Ylläpitokustannuksista 40 prosenttia on ostetun pesun kustannuksia, 20 prosenttia kuljetta- jan tekemästä ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, joita seurataan kuljettajan palkka- ja vä- lillisillä palkkakustannuksilla, ja 20 prosenttia asentajan palkkakustannuksia. Loput 20 pro- senttia jakautuu puoliksi sähkökuluihin ja muihin kuluihin. Pesukustannuksia seurataan kuorma-autojen pesuun erikoistuneiden yritysten pesuhinnoilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin koko- naisindeksin pisteluvulla.

10 5 Indeksin laskenta ja mahdolliset virhelähteet Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyres’n indeksikaavalla. Indeksi- pisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2005. Indeksit lasketaan seuraavasti ∑=

n i i it i t p p w Ind 1 0 , jossa Indt on indeksin pisteluku ajanhetkellä t, wi on nimikkeen i arvo-osuus perusajankoh- tana ja pit nimikkeen i hinta ajankohtana t. Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painoja- kautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilasto- keskuksen hintaindeksit uudistetaan yleensä vähintään viiden vuoden välein. Jos toimin- taympäristössä kuitenkin tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi teknologian muuttu- misen takia, voidaan indeksi uudistaa tiheämminkin. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Muita virhelähteitä voivat olla esimerkiksi panoskäytön siirtyminen halvempaan hyödyk- keeseen suhteellisten hintojen muuttumisen vuoksi, laadunmuutosten puutteellinen käsitte- ly, otantavirhe, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko laatu sekä mahdolliset käsit- telyvirheet. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan tilastossa siten, että uusi tuote ketjutetaan indeksiin sisään katkeamattoman hintasarjan saamiseksi. Tässä yhteydessä tehdään tyypillisesti myös laatuvakioiminen eli indeksistä poistetaan laadun- muutoksista johtuvat hinnanmuutokset.

11 6 Julkaiseminen, vanhat indeksit ja indeksien saatavuus Julkaisu Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain aina kyseistä tilastokuu- kautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Mikäli 17. päivä osuu viikonloppuun tai arkipy- hään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. 2005=100-indeksi julkaistiin ensimmäi- sen kerran helmikuussa 2007. Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle: pakettiautoille ja ke- vyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistel- mille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Li- säksi saatavana on erilliset kokonaisindeksin pisteluvut kaikille kuudelle autotyypille. Monistemuotoinen kuukausituloste sisältää edellä mainittujen pistelukujen lisäksi autoryh- mittäiset pisteluvut perusvuosille 1990=100 ja 2000=100. Mukana on myös laskelma kus- tannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja sekä laskelma kustannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2005 lähtien tapahtuneet hintojen muutokset on otettu huomioon. Virallisena tilastona julkaistava neljännesvuosijulkaisu sisältää indeksipistelukuja kolmelta autoryhmältä sekä kustannustekijöittäin koko kuorma-autoliikenteestä. Lisäksi julkaistaan kokonaisindeksejä vanhoista 1990=100- ja 2000=100-indekseistä ja kyseisen neljänneksen pisteluku 1974=100-indeksistä. Vanhat indeksit ja ketjuttaminen Vanhojen 1990=100- ja 2000=100-indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla autoryhmien osalta. Samoin vanhaa Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden neljän- nesvuosittaista hintaindeksiä 1974=100 jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskertoimet on muo- dostettu tarkkojen, kahden desimaalin, joulukuun 2006 pistelukujen avulla. Vanhoja 1995=100 ajoneuvotyypeittäisiä pistelukuja ei enää tuoteta. Tarvittaessa ne voidaan kuiten- kin laskea ketjuttamalla. Alla on ajoneuvotyyppiä koskeva kerroin, jolla kerrotaan 2005=100-pisteluku ketjutetun 1995=100 olevan indeksin saamiseksi. Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot 1,37259 Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot 1,34782 Perävaunuyhdistelmät 1,36464 Kokonaisindeksi 1,36075 Vanhoille kustannuslajeittaisille pääryhmille ketjutuskertoimet muodostetaan kuukausipa- ketissa olevien pistelukujen avulla. Ketjutuskuukausi on joulukuu 2006. Kerroin muodos- tetaan jakamalla vanhan indeksin pisteluku uuden indeksin sitä vastaavalla pisteluvulla. Esimerkiksi 2000=100-kokonaisindeksin Polttoaineet-pääryhmälle saadaan ketjutuskerroin laskemalla 120,8/101,0=1,19603 (katkaisu viiteen desimaaliin). Tällä luvulla kerrotaan ha- luttu 2005=100-indeksin Polttoaineet-pääryhmän pisteluku ketjutetun 2000=100-pisteluvun saamiseksi. Asiakkaan erityisindeksi Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painora- kennetta. Erityisindeksi voidaan laatia myös käyttämällä hyväksi muita Tilastokeskuksen hinta- ja kustannusindeksien tietoja. Tilaaminen Kuukausipaketti on tilattavissa paperiversiona ja sähköisenä Excel–tiedostona. Neljännes- vuosijulkaisu on saatavilla paperiversiona ja sähköisenä Pdf –tiedostona. Kuukausipaketti ja

12 erityisindeksit toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat –yksiköstä ja neljännes- vuosijulkaisu julkaisumyynnistä. Tilaukset voi tehdä seuraaviin sähköpostiosoitteisiin: [email protected] tai [email protected]. Tilastokeskuksen vaihteen puhelinnumero on 09 - 17341. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Ti- lastokeskuksen internetsivuilta. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä kuin myös Ti- lastokeskuksen muistakin hinta- ja kustannusindekseistä löytyy tietoa indeksien omilta ko- tisivuilta, joille pääsee osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/hin.html. Muut hinta- ja kustannusindeksit Tilastokeskus tuottaa kustannusindeksejä myös linja-autoliikenteestä, taksi- ja sairaankul- jetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista.

Page 2 of 2