6(9) 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuk- siin vaikuttavien tuotteiden hintoja vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkit- tävien tiedonantajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Koska indeksissä kustan- nusten muutokset lasketaan otosjoukosta, eli osasta suurta kokonaisuutta, ovat hyö- dykkeiden hinnat ja tiedonantajatkin salaisia. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilas- toista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäk- si mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien edellisen kuu- kauden keskiarvoa tai sen puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan puhelimitse tai lomak- keella. Kuljettajan palkka Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipal- kat. Palkaksi lasketaan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkojen keskiarvo paikkakuntakalleusluokassa II, pakettiautonkuljettajilla kuitenkin paikkakuntakalleusluo- kassa I. Välilliset palkat Välillisiä palkkakustannuksia ovat ns. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaali- palkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäi- vät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät ) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapa- luuraha. Työehtosopimuksen mukaan palkallisia vapaapäiviä kertyy 19 vuonna 2003. Lop- piaisen ajoittuminen viikonloppuun ei jatkossa enää vaikuta indeksin sosiaalipalkkakului- hin, kuten ei muissakaan vastaavissa indekseissä. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Vä- lillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen pe- rusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Päivärahat Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Majoituskulujen seurannasta luovuttiin 2000=100 –uudistuksessa niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä yli 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen jakautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. Polttoaineet Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden saama kuukauden myynnin mukainen D-asemien keskihinta. Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyöstä (60 %), kulutus- ja varaosien hinnoista (35 %) sekä voiteluaineista (5 %).
7(9) Työkustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Huolto ja korjaus, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla sekä asentajan palkkakustannuksilla. Ku- lutus- ja varaosien hintamuutosten mittaamisessa käytetään kuorma-autojen hankintahintoja sekä alustan, moottorin ja ohjaamon varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä. Renkaat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin. Oletuksena on, että uusi rengas pinnoitetaan keskimäärin 1,6 kertaa. Paket- tiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla ja kevyillä kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 90 prosenttia ja töiden osuus 10 prosenttia. Muilla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Seurataan uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushintoja. Seu- rataan rengastöiden pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. Pääoman poisto Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, vetokytkin, vetopöytä, peitekaaret ja kuormapeite. kevyet keskiraskaat raskaat puoliperäv. täysperäv. alusta 75 % 80 % 85 % 80 % 70 % päällirakenne 25 % 20 % 15 % 1 % 9,3 % perävaunu 18 % 20 % varuste 1 % 0,7 % Päällirakenteiden ja perävaunujen pitoajat ovat yleensä suuremmat kuin alustojen. Tämän vuoksi perävaunujen ja päällirakenteiden sekä niihin kuuluvien lisälaitteiden hinnoista 70 prosenttia on otettu huomioon painorakenteessa. Korot Koroissa on seurattu toistaiseksi talletuspankkien yritysluottojen antolainauskannan keski- korkoa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalta TOL 7. Tällaista toimiala- kohtaista korkoa ei ole jatkossa enää käytettävissä, joten se korvataan Suomen Pankin jul- kaisemilla 3:n ja 12 kuukauden euriborkoroilla (plus 1 prosentti, paino 50 %) sekä Suomen talletuspankkien yrityksille antamien lainojen kannan keskikorolla (50 %). Korkokustan- nuksiin vaikuttavat sekä korkoprosentti että pääoman hinta. Vakuutukset Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekulje- tusvakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyy- pistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialu- eittain. Liikennevakuutuksen maksualueittainen jakautuminen vaihtelee autotyyppien välil- lä. Autovakuutuksissa on eri autotyyppien sekä puoli- ja täysperävaunujen kaskovakuutusmak- sut ilman bonusoikeutta. Maksuissa otetaan huomioon vanhoille autoille myönnetty alennus 3 prosenttia/ vuosi. Autovakuutusmaksut määräytyvät autojen kokonaismassan ja suoritteen mukaan, jotka indeksiseurannassa on määritelty seuraaviksi:
8(9) Kevyet kuorma-autot, kokonaismassa 7 000, jakelukuljetus, Keskiraskaat kuorma-autot, kokonaismassa 18 000, monialakuljetus, Raskaat kuorma-autot, kokonaismassa 26 000, monialakuljetus, Puoliperävaunun vetoauto, kokonaismassa 25 000, vetopöytä, Täysperävaunun vetoauto, kokonaismassa 26 000, monialakuljetus, Puoliperävaunu, telimassa 24 000, monialakuljetus, Täysperävaunu, kokonaismassa 36 000, monialakuljetus. Seurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että ilman perävaunua olevien kuorma- autojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. Liikennöimismaksut Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia moottoriajoneuvoveroja, autojen ja perävaunujen katsastusmaksuja, liikennelupamaksua sekä pakettiautoja koskevaa ajoneu- voveroa. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3 akseliset veto- autot. Hallinto Hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksistä johde- tuilla osaindekseillä, jotka mittaavat puhelin-, posti- ja pankkipalveluiden, ATK -kulujen, paperitavaran sekä lehtien ja ammattikirjallisuuden hintamuutoksia. Kirjanpitokustannuksia seurataan kirjanpidon kuukausiveloitushinnalla. Ylläpito Ylläpitokustannuksista on 80 prosenttia pesukustannuksia, 10 prosenttia sähkökuluja ja lo- put muita, kuten vesi- ja vuokrakuluja. Pesukustannuksia seurataan huoltoasemien veloit- tamilla kuorma-autojen pesuhinnoilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin kokonaispisteluvulla. 5 Indeksin laskenta Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla, jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut ku- vaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapa- uksessa vuoteen 2000. 12 i i P= /g229 A * P 2000,t i=1 2000 2000,t missä P = Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t 2000,t i A = Kustannustekijän i suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2000 2000 i P = Hintaindeksi kustannustekijän i kustannuskehitykselle vuodesta 2000 2000,t ajankohtaan t 9(9) Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painoja- kautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilasto- keskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useammin kuin em. mää- rävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan siten, että se ei vaikuta indeksin pistelukuihin. 6 Indeksin tuotanto, tuotteet ja saatavuus Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi tuotetaan kuukausittain aina kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Uudistetun indeksin tuotanto aloitettiin syyskuusta 2003. Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle, pakettiautoille ja ke- vyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistel- mille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Li- säksi saatavana on erilliset pisteluvut kuudelle autotyypille. Vanhojen 1995=100 ja 1990=100 –indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla autoryhmien osalta (kuukausipaketin taulukot 1B ja 1C). Samoin vanhaa Ammattimaisen kuorma- autoliikenteen kustannustekijöiden neljännesvuosittaista hintaindeksiä 1974=100 jatketaan ketjuttamalla. Sen ensimmäinen ketjutettu pisteluku koskee III neljännestä 2003. Ketjutus- kuukautena kesäkuu 2003. Edellä kuvatulla tarkkuudella tuotetut indeksit sisältyvät kuukausittain ilmestyvään monis- temuotoiseen tulosteeseen. Asiakkaiden toivomuksesta tulosteissa on myös laskelma kus- tannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2000 lähtien tapahtuneet hinto- jen muutokset on otettu huomioon (Taulu 6). Uutena lisänä tehdään laskelma kustannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja (Taulu 1 E). Virallisena tilastona julkaistava neljännesvuosijulkaisu sisältää indeksipistelukuja kolmelta autoryhmältä sekä kustannustekijöittäin koko kuorma-autoliikenteestä. Lisäksi julkaistaan viimeisimmät pisteluvut vanhoista 1974=100, 1990=100 ja 1995=100 indekseistä. Vanhaa 1985=100 –indeksiä ei jatketa enää. Sitä voi tarvittaessa jatkaa ketjuttamalla an- nettujen kerrointen avulla. Uuden 2000=100 kokonaisindeksin pisteluku kerrotaan luvulla 1,735025 ko. kuukautta olevan 1985=100 -pisteluvun saamiseksi. Pakettiautojen ja kevyi- den kuorma-autojen kerroin on 1,912523, raskaiden kuorma-autojen 1,716369 ja perävau- nuyhdistelmien 1,723857. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painora- kennetta. Kuukausipaketti on tilattavissa myös sähköisenä Excel –liitteenä ja neljännesvuosijulkaisu sähköisenä Pdf –versiona. Kuukausipaketti ja erityisindeksit toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat –yksiköstä ja neljännesvuosijulkaisu julkaisumyynnistä. Kuorma- autoliikenteen kustannusindeksin tuoreita pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilas- tokeskuksen internetsivuilta. Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa linja-auto- sekä taksi- ja sairaankuljetuslii- kenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista. Liitteet: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 pisteluvut tammikuu 2000 - joulukuu 2003