MENETELMÄSELOSTE 25.4.2008 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2003 joulukuu 2007 -2 0 2 4 6 8 2003 2004 2005 2006 2007 % Metsätraktorit Hakkuukoneet Sisällysluettelo 1 TAUSTAA ............................................................................................................................... ............................................. 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ ............................................................................................................................... ..... 2 3 PAINORAKENNE ............................................................................................................................... ................................... 3 4 INDEKSIN PERUSTEET ............................................................................................................................... ........................... 5 5 KUSTANNUSTEKIJÄT JA HINTASEURANTA ........................................................................................................................... 6 Palkat ................................................................................................................................................................................ 6 Välilliset palkat.............................................................................................................. ................................................... 7 Matka ja majoitus .............................................................................................................. ............................................... 7 Poltto- ja voiteluaineet....................................................................................................... ............................................... 7 Korjaus ja huolto.............................................................................................................. ................................................. 7 Kuljetus....................................................................................................................... ...................................................... 7 Pääoman poisto................................................................................................................. ................................................ 7 Korkokustannukset ........................................................................................................................................................... 7 Vakuutukset ...................................................................................................................................................................... 8 Hallinto ja työnjohto ......................................................................................................................................................... 8 6 INDEKSIN LASKENTA JA MAHDOLLISET VIRHELÄHTEET ...................................................................................................... 8 7 JULKAISEMINEN, VANHAT INDEKSIT JA INDEKSIEN SAATAVUUS ......................................................................................... 9 2 1 Taustaa Tilastokeskus aloitti Metsäalan konekustannusindeksin tuotannon vuoden 1991 alussa Metsäalan kuljetuksenantajien ja Koneyrittäjien liiton toimeksiannosta. In- deksi suunniteltiin ja sitä on uudistettu yhteistyössä metsäalan asiantuntijoiden ja indeksin käyttäjäryhmien kanssa. Viimeisimmän indeksiuudistuksen 2005 = 100 asiantuntijoina ovat toimineet Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta, Harri Rumpu- nen Metsäteollisuus ry:stä ja Asko Poikela Metsäteho Oy:stä. Tilastokeskuksesta uudistukseen ovat osallistuneet Pirkko Hemmilä, Ilkka Lehtinen ja Toni Udd. Metsäalan konekustannusindeksiä uudistetaan Tilastokeskuksen muiden indeksien tapaan vähintään viiden vuoden välein. Tällöin sen painorakenne, hintanimikkeet ja tiedonantajat päivitetään ajantasaisiksi. Uudistuksessa muutetaan myös indeksin pe- rusvuosi. Metsäalan konekustannusindeksin perusvuosina ovat olleet 1990 = 100, 1995 = 100, 2000 = 100 ja nyt perusvuotena on 2005 = 100. Uudistuksista on ole- massa muistiot (Muistio nro 125, Metsäalan konekustannusindeksi Mekki 1990=100, 28.2.1991; Metsäalan konekustannusindeksi Mekki 1995=100, sähköi- nen versio, muistio 24.1.1999 ja Metsäalan konekustannusindeksi Mekki 2000 = 100, sähköinen versio, muistio 16.9.2004). Metsäalan konekustannusindeksiin liit- tyvät menetelmäselosteet 2000 = 100 ja 2005 = 100 -indekseistä löytyvät Tilasto- keskuksen internetsivuilta. 2 Indeksin määritelmä ja käyttö Metsäalan konekustannusindeksi (MEKKI) mittaa koneiden käytöstä ja omistuk- sesta alan yrittäjille aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kiinteäpainoinen kustannustekijöiden hintaindeksi, jonka tavoitteena on mitata kustannustekijöiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutoksista johtuva hin- nanmuutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Tuottavuudessa tapahtuvat muutokset eivät näy indeksin pisteluvuissa. Tilastokeskus tuottaa kokonaisindeksin lisäksi erillistä indeksiä metsätraktoreille ja hakkuukoneille. Pistelukuja tuotetaan myös kustannustekijöittäin. Tilasto antaa metsäkoneyrittäjien palvelujen ostajille ja myyjille vertailevaa tietoa kustannus- ja kannattavuuskehityksen seuraamista varten sekä taustainformaatiota hintaneuvotteluissa. Se voi olla apuna myös talous- ja kustannusarvioita laaditta- essa. Indeksin pisteluvut ja muutokset kuvaavat niiden kustannustekijöiden hintojen muutoksia, joita yrittäjät tarvitsevat palvelun tuottaakseen. Indeksi ei kuvaa palve- lujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimin- taylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. MEKKI kuvaa keskimääräisen yrittäjän ja keskikokoisen koneen kustannuskehi- tystä. Indeksi ei siis kuvaa yksittäisen metsäkoneyrittäjän kustannuskehitystä, jos kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti tässä käytetystä keskimääräisestä kustan- nusrakenteesta.
3 3 Painorakenne Metsäalan konekustannusindeksin painorakenne perustuu kustannuslaskelmiin. Näiden laskelmien tulokset lähetettiin Koneyrittäjien liiton alueyhdistysten metsä- jaostoille sekä muutamalle kymmenelle yksittäiselle yrittäjälle arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Samassa kysyttiin seurattavien kustannustekijöiden relevantti- utta. Yritysten tilinpäätöstietoja ei ole tällä kertaa käytetty painoja muodostettaessa. Laskelmissa käytetyt hintatiedot ovat kesäkuulta 2007. Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2005 = 100 painorakenne eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista. Koneryhmien välinen jakautuma ei uu- distuksessa muuttunut. Kokonaisindeksistä metsätraktoreiden paino-osuus on 43 prosenttia ja hakkuukoneiden 57 prosenttia. Taulukko 1. Metsäalan konekustannusindeksin 2005 = 100 painorakenne, % Metsätrakto- rit Hakkuuko- neet Kokonaisindeksi Konetyyppien painot kokonaisindeksissä 43,0 57,0 100,0 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 PALKAT 21,5 17,2 19,0 Taulukkopalkat 20,6 16,5 18,3 Iltavuorolisä 0,7 0,5 0,6 Yövuorolisä 0,2 0,1 0,2 VÄLILLISET PALKAT 13,6 10,9 12,1 MATKA JA MAJOITUS 9,4 7,0 8,0 Matkakorvaukset 7,5 5,6 6,4 Ylläpitokorvaus 0,6 0,4 0,5 Ateriakorvaus 1,3 1,0 1,1 POLTTO- JA VOITELUAINEET 11,1 9,3 10,1 Moottoripolttoöljy 10,0 7,7 8,7 Moottoriöljy 0,4 0,3 0,3 Teräketjuöljy 0,0 0,9 0,5 Hydrauliöljy 0,7 0,4 0,5 KORJAUS JA HUOLTO 9,3 12,5 11,1 Työkustannukset 2,0 4,1 3,2 Varaosat 2,1 3,6 2,7 Teräketjut 0,0 0,5 0,3 Laipat 0,0 1,0 0,6 Rakennukset 5,2 3,3 4,1 KULJETUKSET 6,8 5,1 5,8 PÄÄOMAN POISTO 19,3 26,6 23,5 KORKOKUSTANNUKSET 4,7 6,5 5,7 VAKUUTUKSET 1,2 0,7 0,9 Palo- ja varkausvakuutus 0,7 0,5 0,6 Liikennevakuutus 0,5 0,2 0,3 HALLINTO JA TYÖNJOHTO 3,1 4,2 3,7 Tilintarkastus 0,7 0,9 0,8 Työnjohdon palkat 1,0 1,6 1,3 Oman auton käyttökorvaus 0,8 1,0 0,9 Toimistokulut 0,6 0,8 0,7 Taulukossa 2 on verrattu uuden 2005 = 100 -indeksin painorakennetta 2000 = 100 - indeksin painorakenteeseen. Tämä havainnollistaa rakenteeseen tulleita muutoksia. Suurimmat muutokset koskivat kuljetusten, korjauksen ja huollon sekä pääoman poiston painoja. Kuljetusten paino-osuus nousi 5,8 prosenttiin 2,3 prosentista. Kul- jetuskustannuksista on saatu aiempaa enemmän tutkittua tietoa ja se näkyy kohon- neena paino-osuutena. Korjaus- ja huoltomenojen osuus kokonaiskustannuksista
4 pieneni 1,9 prosenttiyksikköä ollen nyt 11,1 prosenttia. Pääoman poiston osuus ale- ni 23,5 prosenttiin 26,8 prosentista. Polttoaineiden osuus on nykyisin 8,7 prosenttia, kun se aiemmin oli 5,7 prosenttia. Painorakenteiden muutokset johtuvat pääosin siitä, että viiden vuoden aikana yk- sittäisten kustannustekijöiden hintakehitykset ovat olleet erilaisia keskiarvoon ver- rattuna. Esimerkiksi kalusto on kallistunut keskimääräistä vähemmän ja vastaavasti polttoaineet ovat kallistuneet keskimääräistä enemmän. Korjaus ja huoltokustannuksissa uutena seurattavana kustannustekijänä on raken- nuskustannukset. Rakennusten kustannusosuus on ollut aiemmin piilotettuna mui- hin kustannustekijöihin ja sen kehittymistä ei ole seurattu. Rakennusten mukaanotto ei juurikaan muuta korjauskustannusten osuutta. Koneiden vuosittaisten korjauskustannusten paino on alentunut. Siihen ovat vai- kuttaneet lähinnä koneiden laadun paraneminen sekä laskelmissa käytetty aiempaa vähäisempi vuotuinen käyttötuntimäärä. Aiemmin on käytetty lähes kaksivuoro- työtä laskennan perustana. Koneenkäytön tilastointi osoittaa kuitenkin jonkin ver- ran alhaisempia käyttötuntimääriä. Se vaikuttaa myös vuotuiseen huolto- ja korja- usmäärään. Yhdessä em. tekijät ovat johtaneet pienempiin vuotuisiin korjauskus- tannuksiin. Taustalaskelmissa käytettyjen koneiden vuotuisten käyttötuntimäärien lasku nostaa hieman koneiden pitoaikoja. Se vaikuttaa arvon alenemiseen ja jäännösarvoon. Nämä yhdessä ovat aiheuttaneet aiempaa pienemmät poistot ja näin ollen myös al- haisemmat koneiden poistokustannukset. Taulukko 2. Metsäalan konekustannusindeksien 2005 = 100 ja 2000 = 100 painora- kenteen ja painojen erotukset 2005=100 2000=100 Erotus 2005 - 2000, %-yks. Yhteensä 100,0 100,0 Palkat 19,0 19,1 0,0 Välilliset palkat 12,1 11,9 0,2 Matka- ja majoitus 8,0 7,2 0,8 Matkakorvaukset 6,4 5,4 1,0 Ylläpitokorvaus 0,5 0,6 -0,1 Ateriakorvaus 1,1 1,3 -0,2 Poltto- ja voiteluaineet 10,1 9,2 0,8 Moottoripolttoöljy (ennen kevyt pö) 8,7 5,7 3,0 Moottoriöljy 0,3 0,8 -0,4 Teräketjuöljy 0,5 1,0 -0,4 Hydrauliöljy 0,5 1,8 -1,3 Korjaus ja huolto 11,1 13,0 -1,9 Työkustannukset 3,2 6,0 -2,8 Varaosat 2,7 5,6 -2,8 Teräketjut 0,3 0,5 -0,2 Laipat 0,6 1,0 -0,4 Rakennukset 4,1 4,1 Kuljetukset 5,8 2,3 3,5 Pääoman poisto 23,5 26,8 -3,3 Korkokustannukset 5,7 5,2 0,5 Vakuutukset 0,9 1,5 -0,6 Hallinto ja työnjohto 3,7 3,7 0,0 Tilintarkastus 0,8 0,8 0,0 Työnjohdon palkat 1,3 1,3 0,0 Oman auton käyttökorvaus 0,9 0,8 0,1 Toimistokulut 0,7 0,8 -0,1
5
4 Indeksin perusteet
Metsäalan konekustannusindeksi edustaa keskikokoisia metsäkoneita ja tyypillistä
metsäalan yritystä. Tyyppiyrityksessä on keskimäärin 2-4 konetta (1-2 hakkuu-
konetta ja 1-2 metsätraktoria ) ja sen toiminta tapahtuu yleensä sekä yrityksen koti-
paikkakunnalla että sen ulkopuolella. Taulukossa 3 on esitetty Metsäalan konekus-
tannusindeksin 2005 = 100 painorakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja.
Taulukko 3. Tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja
Metsätraktorit
Hakkuukoneet
Palkkatunnit
2453 h/v
2940 h/v
Vuoroja/päivä
1-2
8-16 h/vrk
1-2
8-16 h/vrk
Työmaa-aika
21 pv/kk
21 pv/kk
Koneen käyttötunnit
2085 h/v
2499 h/v
Koneen käyttöaika 16 000 h 15 000 h Pitoaika 7,7 v 6,0 v Työnjohdolliset tehtävät 240 tuntia Työnjohdolliset ajot 3200 km/v Työntekijöiden km:t 27600 km 33000 km Polttoaineen kulutus 12 l/h 12 l/h Voiteluaineen kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Hydrauliöljyn kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Teräketjuöljyn kulutus 0,56 l/h Vaihtoarvoprosentti 23 % 23 % Pääoman korko 5 % 5 % Kuljettajakustannukset perustuvat palkatun työvoiman käyttöön. Painolaskelmissa käytetyt palkat ovat käytännön tilastoituja palkkoja. Ylityötunteja ei ole laskelmissa mukana. Välilliset palkkakustannukset koostuvat ns. sosiaalipalkoista ja sosiaalivakuutus- maksuista. Sosiaalipalkat perustuvat metsäkonealan työehtosopimukseen sekä vuo- silomalakiin ja määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat pääosin pakollisista julkisen vallan vuosittain vahvistamista maksuista ja ne määräytyvät prosenttiosuutena vuosipalkkasummasta. Voiteluaineina ovat moottori-, hydrauli-, teräketjuöljy. Korjauksen ja huollon kulut muodostuvat työkuluista ja kone- ja varaosien hinnoista. Kuljetuskustannuksia ai- heutuu ulkopuolisten kuljetusliikkeiden suorittamista lavettisiirroista tai oman la- vettikaluston käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Pääomaa ja rahoitusta vastaavat kulut koskevat vierasta pääomaa ja ne edustavat painolaskelmissa koneen pitoajan mukaista keskimääräistä vuotuista kustannusta. Metsätraktoreiden pitoaikana on käytetty 7,7 vuotta pidetty ja hakkuukoneiden 6 vuotta. Pääoman poisto perustuu yrityksen tekemiin todellisiin poistotarpeisiin. Poistojen osuus kokonaiskustannuksista on metsätraktoreilla 19,3 ja hakkuukoneilla 26,6 prosenttia. Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin korkoi- hin. Vieraan pääoman osuus yritysten liikevaihdosta on eri vuosina vaihdellut kes-
6 kimäärin 70-80 prosentin välillä. Painolaskelmissa käytetty korkoprosentti on 5 prosenttia ja se kuvaa laskentahetkellä sekä uusien että vanhojen lainojen keskimää- räistä korkoa. Vakuutusmaksuissa ovat yleisimmät vakuutukset, kuten työkoneiden palo- ja var- kausvakuutus, liikennevakuutus sekä vastuuvakuutus. Hallintokuluihin kuuluvat erilaiset toimistokulut, tilitoimistojen kirjanpitopalvelu, sekä yrittäjän oman auton käyttökulut. Hallintokustannuksia on lisäksi työnjohdon palkat. Oman auton käyttömenot perustuvat ajokilometreihin, joita laskelmassa on otettu huomioon pelkästään työnjohtotöihin käytettynä 3600 km. 5 Kustannustekijät ja hintaseuranta Metsäalan konekustannusindeksin kustannustekijöistä muuttuvia kustannuksia edustavat
- poltto- ja voiteluaineet,
- korjaus ja huolto
- kuljetukset. Kiinteitä kustannuksia ovat
- palkat,
- välilliset palkat,
- matka- ja majoituskulut,
- pääoman arvonalennus,
- korkokustannukset,
- vakuutusmaksut ja
- hallintokulut. Täydellisen indeksin tuottaminen on käytännössä usein mahdotonta, jonka vuoksi joudutaan tekemään laadintatyötä helpottavia ratkaisuja. Kun painolaskelmissa py- ritään ottamaan huomioon - joko laskien tai arvioiden - kustannustekijät mahdol- lisimman kattavasti, hintaseurantaan voidaan sen sijaan valita melko rajoitettu joukko muuttujia. Isoa hyödykejoukkoa kuvataan muutamien ns. edustavien hyö- dykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden metsäkoneiden osto- hintojen muutoksia ja oletetaan, että kaikkien koneiden ostohinnat muuttuvat sa- malla tavalla. Edustavat hyödykkeet pyritään valitsemaan siten, että ne ovat merki- tyksellisiä ilmiöalueen kuvaamisen kannalta. Niiden hintoja seurataan kuukaudesta toiseen ja niistä lasketaan pisteluvut. Metsäalan konekustannusindeksissä on seuraavia hintanimikkeitä ja/tai hyödykkei- tä: Palkat Palkkakustannuksia seurattiin maaliskuuhun 2008 asti metsäkonealan työehtosopi- muksen mukaisilla ohjetuntipalkoilla palkkaryhmissä II ja III. Metsätraktoreissa palkkaryhmä II vastaa vaativiin tehtäviin pystyvien korjaustaitoisten metsäkoneiden kuljettajien ja käyttäjien palkkoja. Hakkuukoneissa palkkaryhmä III vastaa ammat- titaitoisen metsäkoneasentajan sekä erityisen vaativiin tehtäviin pystyvien korjaus- taitoisten metsäkoneiden kuljettajien ja käyttäjien palkkoja. Maaliskuusta 2008 al- kaen metsätraktoreissa seurataan 5-8 vuotta ja yli 8 vuotta alalla olleiden tuntipalk- koja palkkaryhmässä II. Hakkuukoneissa on vastaava seuranta, mutta palkkaryhmä on III. Lisäksi seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisia ilta- ja yövuorolisiä.
7 Välilliset palkat Välillisiä palkkakustannuksia seurataan ns. sosiaalipalkoilla sekä sosiaalivakuu- tusmaksuilla. Sosiaalipalkkoja ovat lomapalkka, lomaltapaluuraha, sairaus- ja ta- paturma-ajan palkka, palkalliset vapaapäivät sekä työajan lyhentäminen. Sosiaali- vakuutusmaksuja ovat eläkevakuutusmaksu (TyEL), työnantajan sosiaaliturvamak- sut, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja työnanta- jan vastuuvakuutusmaksu sekä työterveyshuolto. Sosiaalipalkat määräytyvät pro- sentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmaksut prosentteina palkkasummasta (palkat
- sosiaalipalkat). Tämän kustannuserän kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välil- listen palkkojen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat muu- tokset. Matka ja majoitus Matka- ja majoituskuluja seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisella henkilöauton käytöstä maksettavalla kilometrikorvauksella, ylläpitokorvauksella sekä ateriakorvauksella. Poltto- ja voiteluaineet Poltto- ja voiteluaineissa seurataan öljy-yhtiöiden ilmoittamien moottoripolttoöljy- jen hintoja sekä moottori-, teräketju- ja hydrauliöljyjen myyntihintoja. Korjaus ja huolto Työkustannuksia seurataan korjaamojen tuntiveloitushinnoilla. Varaosien (kulu- tusosien) hintaseurannassa ovat metsätraktoreiden hydrauliletkut, hydraulipumput, renkaat, ketjut, starttimoottorit, laturit ja telat. Hakkuukoneiden varaosien hintaseu- rannassa ovat hydrauliletkut, hydraulipumput, pituusanturit, hydraulimoottorit ja rotaattorit. Lisäksi hakkuukoneissa seurataan teräketjujen ja sahalaippojen hintoja. Huoltorakennusten hintaa seurataan Rakennuskustannusindeksin osaindeksillä Te- ollisuus- ja varastorakennus. Kuljetus Työkoneiden kuljetuksesta aiheutuvia kuluja seurataan kuljetusliikkeiden lavetti- siirtomaksuilla. Pääoman poisto Pääoman poistoa seurataan myydyimpien metsätraktori- ja hakkuukonemerkkien myyntihinnoilla. Konemerkkien väliset painot on arvioitu eniten myytyjen merkki- en ja mallien perusteella. Korkokustannukset Seurataan Suomen rahalaitosten antamien uusien yrityslainojen keskikorkoa. Seu- rannassa huomioituu siten aito marginaali ja sen muuttuminen. Tiedot saadaan Suomen Pankin julkaisemasta Tilastokatsauksesta, rahoitusmarkkinat. Korkokus- tannukset riippuvat sekä korkoprosentista että pääoman eli konekaluston hinnan kehityksestä.