MENETELMÄSELOSTE 16.9.2004 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 -2 0 2 4 6 8 2001 2002 2003 2004 % Metsätraktorit Hakkuukoneet 2 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 ................................................................................ 1 1 TAUSTAA............................................................................................................................... ............................................. 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ............................................................................................................................... .. 2 3 PAINORAKENNE ............................................................................................................................... .................................. 3 4 INDEKSIN PERUSTEET ............................................................................................................................... ......................... 4 5 KUSTANNUSTEKIJÄT JA NIIDEN HINTASEURANTA ............................................................................................................ 6 Palkat......................................................................................................................... ....................................................... 6 Välilliset palkat.............................................................................................................. ................................................... 6 Matka ja majoitus ............................................................................................................................................................. 7 Poltto- ja voiteluaineet....................................................................................................... ............................................... 7 Korjaus ja huolto, teräketjut ja sahalaipat ....................................................................................................................... 7 Kuljetus....................................................................................................................... ...................................................... 7 Pääoman poisto ................................................................................................................................................................ 7 Korot.......................................................................................................................... ....................................................... 7 Vakuutukset.................................................................................................................... ................................................... 7 Hallinto....................................................................................................................... ...................................................... 7 6 INDEKSIN LASKENTA ............................................................................................................................... .......................... 8 7 INDEKSIN TUOTANTO, TUOTTEET JA SAATAVUUS ............................................................................................................ 8 LIITTEET: METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSIN 2000=100 PISTELUVUT TAMMIKUU 2000 JOULUKUU 2003............. 9 1 Taustaa Tilastokeskus aloitti Metsäalan konekustannusindeksin tuotannon vuoden 1991 alussa Metsäalan kuljetuksenantajien ja Koneyrittäjien liiton toimeksiannosta. In- deksi suunniteltiin ja sitä on uudistettu yhteistyössä metsäalan asiantuntijoiden ja indeksin käyttäjäryhmien kanssa. Viimeisimmän indeksiuudistuksen 2000=100 valvojina ja asiantuntijoina ovat olleet Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta sekä Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä. Tilastokeskuksesta vastuussa ovat olleet Ilkka Lehtinen, Tuula Turunen ja Pirkko Hemmilä. Metsäalan konekustannusindeksiä uudistetaan Tilastokeskuksen muiden indeksien tapaan vähintään viiden vuoden välein, jolloin sen kiinteä painorakenne korjataan vastaamaan paremmin muuttunutta tilannetta sekä sen hintanimikkeet ja tiedonan- tajat tarkistetaan. Uudistuksessa muutetaan myös perusvuosi. Metsäalan konekus- tannusindeksin perusvuosina on ollut 1990=100 ja 1995=100 ja nyt perusvuotena on 2000=100. Uudistuksista on olemassa muistiot (Muistio nro 125, Metsäalan ko- nekustannusindeksi Mekki 1990=100, 28.2.1991 ja Muistio 24.1.1999, Metsäalan konekustannusindeksi Mekki 1995=100, sähköinen versio.) Indeksin varhaisimmat pisteluvut ovat vuodelta 1989. 2 Indeksin määritelmä ja käyttö Metsäalan konekustannusindeksi (MEKKI) mittaa koneiden käytöstä ja omistuk- sesta alan yrittäjille aiheutuvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Indeksi on kiinteäpainoinen indeksi, jossa kustannusjakautuma koskee vuotta 2000. Tilasto- keskus tuottaa kokonaisindeksin lisäksi erillistä indeksiä metsätraktoreille ja hak- kuukoneille. Pistelukuja tuotetaan myös kustannustekijöittäin. Tilasto antaa metsäkoneyrittäjien palvelujen ostajille ja myyjille vertailevaa tietoa kustannus- ja kannattavuuskehityksen seuraamista varten sekä taustainformaatiota hintaneuvotteluissa. Se voi olla apuna myös talous- ja kustannusarvioita laaditta- essa. 3 Indeksimuutokset kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, poltto- ja voiteluaineista, vakuutuksista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen pal- velun. Indeksi ei kuvaa siis palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisi- vat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. MEKKI kuvaa keskimääräisen yrittäjän ja keskikokoisen koneen kustannuskehi- tystä. Indeksi ei siis kuvaa yksittäisen metsäkoneyrittäjän kustannuskehitystä, jos kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti tässä käytetystä keskimääräisestä kustan- nusrakenteesta. 3 Painorakenne Metsäalan konekustannusindeksin painorakenne perustuu koneyrityksistä kerättyyn tilinpäätösaineistoon sekä tuntikustannuslaskelmaan. Uudistuksessa toteutettu pai- norakenteen korjaus tehtiin päivittämällä vanha painorakenne vuosina 1998 - 2000 tapahtuneilla hintamuutoksilla. Taulukko 1. Metsäalan konekustannusindeksin 2000=100 painorakenne, % Metsätraktorit Hakkuukoneet Kokonaisindeksi Konetyyppien painot kokonaisindeksissä 43 57 100 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Palkat 20,9 17,7 19,1 Taulukkopalkat 20,3 17,3 18,6 Iltavuorolisä 0,4 0,3 0,4 Yövuorolisä 0,1 0,1 0,1 Välilliset palkat 13,0 11,0 11,9 Matka- ja majoitus 7,7 6,9 7,2 Matkakorvaukset 5,6 5,2 5,4 Ylläpitokorvaus 0,7 0,5 0,6 Ateriakorvaus 1,5 1,2 1,3 Poltto- ja voiteluaineet 9,7 8,9 9,2 Kevyt polttoöljy 7,0 4,7 5,7 Moottoriöljy 1,1 0,5 0,8 Teräketjuöljy 0,0 1,7 1,0 Hydrauliöljy 1,5 2,0 1,8 Korjaus ja huolto 9,5 15,6 13,0 Työkustannukset 4,7 7,0 6,0 Varaosat 4,9 6,1 5,6 Teräketjut 0,0 0,8 0,5 Laipat 0,0 1,7 1,0 Kuljetukset 3,0 1,9 2,3 Pääoman poisto 25,5 27,8 26,8 Korot 5,1 5,3 5,2 Vakuutukset 1,5 1,5 1,5 Palovakuutus 0,9 1,2 1,1 Liikennevakuutus 0,6 0,3 0,4 Hallinto 4,3 3,4 3,7 Tilitoimistohenkilökunnan palkat 1,0 0,7 0,8 Työnjohdon palkat 1,3 1,3 1,3 Oman auton käyttökorvaus 1,0 0,7 0,8 Toimistokulut 1,0 0,7 0,8
4 Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2000=100 painorakenne ja taulukossa 2 on verrattu uutta kokonaisindeksin painorakennetta 1995=100 painorakenteeseen. Koneryhmi- en välinen jakautuma ei uudistuksessa muuttunut. Kokonaisindeksistä metsätrakto- reiden paino-osuus on 43 prosenttia ja hakkuukoneiden 57 prosenttia. Kustannuste- kijöitä on indeksissä nyt 10, kun teräketjut ja sahalaipat on yhdistetty korjauksen ja huollon ryhmään. Taulukko 2. Metsäalan konekustannusindeksien 2000=100 ja 1995=100 painojakautumat ja niiden erotus 2000=100 1995=100 Erotus 2000 - 1995, %-yks. Yhteensä 100 100 Palkat 19,1 19,0 0,1 Välilliset palkat 11,9 12,3 -0,5 Matka- ja majoitus 7,2 7,3 -0,1 Matkakorvaukset 5,4 5,4 0,0 Ylläpitokorvaus 0,6 0,6 0,0 Ateriakorvaus 1,3 1,3 0,0 Poltto- ja voiteluaineet 9,2 7,0 2,2 Kevyt polttoöljy 5,7 3,6 2,1 Moottoriöljy 0,8 0,7 0,1 Teräketjuöljy 1,0 0,9 0,0 Hydrauliöljy 1,8 1,7 0,0 Korjaus ja huolto, teräketjut ja sahalaipat 13,0 13,5 -0,5 Työkustannukset 6,0 6,1 -0,2 Varaosat 5,6 5,9 -0,3 Teräketjut 0,5 0,5 0,0 Laipat 1,0 1,0 0,0 Kuljetukset 2,3 2,2 0,1 Pääoman poisto 26,8 27,5 -0,7 Korot 5,2 5,9 -0,6 Vakuutukset 1,5 1,5 0,0 Hallinto 3,7 3,8 -0,1 Tilitoimistohenkilökunnan palkat 0,8 0,8 0,0 Työnjohdon palkat 1,3 1,3 0,0 Oman auton käyttökorvaus 0,8 0,8 0,0 Toimistokulut 0,8 0,8 0,0 Kustannustekijöiden painojakaumassa suurin muutos koskee polttoaineita, joiden osuus kokonaiskustannuksista nousi kokonaisindeksissä runsaat 2 prosenttiyksik- köä. Erityisesti välillisten palkkojen, korjauksen ja huollon, pääoman poiston sekä korkojen osuudet kokonaiskustannuksista laskivat. 4 Indeksin perusteet Metsäalan konekustannusindeksi edustaa keskisuuria konetyyppejä ja tyypillistä metsäalan yritystä. Tyyppiyrityksessä on keskimäärin 2 konetta ja sen toiminta ta- pahtuu osittain yrityspaikkakunnalla ja osittain yrityksen kotipaikkakunnan ulko- puolella. Taulukossa 3 on esitetty Metsäalan konekustannusindeksin 2000=100 pai- norakenteen tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja.
5
Taulukko 3. Tuntikustannuslaskelman lähtöarvoja
Metsätraktorit
Hakkuukoneet
Palkkatunnit
2942 h/v
3211 h/v
Vuoroja/päivä
1-2
8-16 h/vrk
2
16 h/vrk
Työmaa-aika
21 pv/kk
2352 h/v
21,4 pv/kk
2957 h/v
Koneen käyttöaika 16 000 h
15 000 h Pitoaika 6,8 v
6,2 v Polttoaineen kulutus 12 l/h 12 l/h Voiteluaineen kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Hydrauliöljyn kulutus 0,2 l/h 0,2 l/h Teräketjuöljyn kulutus 0,56 l/h Vaihtoarvoprosentti 23 % 23 % Pääoman poisto 26,5 % 28,25 % Pääoman korko 6,5 % 6,5 % Metsätraktoreiden oletetaan käyvän 1,8 vuoroa ja hakkuukoneiden 2 vuoroa vuoro- kaudessa 21 päivänä kuukaudessa. Työmaa-ajasta metsätraktoreilla koneen käyttö- aikaa on 88 prosenttia ja hakkuukoneilla 82 prosenttia. Metsätraktorin vuotuisena käyttöaikana on laskelmassa 2 680 tuntia ja hakkuukoneiden 2 950 tuntia. Kuljettajakustannukset perustuvat palkatun työvoiman käyttöön. Palkat on saatu metsäkonealan työehtosopimuksesta. Vuorotyölisiä, ylityötunteja ja palkkaliukumia ei ole laskelmissa mukana. Todellisen palkkakehityksen mittaavia virallisia tilastoja ei konealan palkoista toistaiseksi tehdä. Välilliset palkkakustannukset koostuvat ns. sosiaalipalkoista ja sosiaalivakuutus- maksuista. Sosiaalipalkat perustuvat metsäkonealan työehtosopimukseen sekä vuo- silomalakiin ja määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat pääosin pakollisista julkisen vallan vuosittain vahvistamista maksuista ja ne määräytyvät prosenttiosuutena vuosipalkkasummasta. Kuljettajakustannuksiin kuuluvissa matka- ja majoituskuluissa oletetaan 5 prosent- tia vuoden työpäivistä olevan yöpymisvuorokausia kotipaikkakunnan ulkopuolella. Voiteluaineina ovat moottori-, hydrauli-, teräketju- ja vaihteistoöljy. Korjauksen ja huollon kulut muodostuvat paitsi työn osuudesta myös kone- ja varaosien hinnoista. Kuljetuskustannuksia koituu ulkopuolisten kuljetusliikkeiden suorittamista lavetti- siirroista. Pääomaa ja rahoitusta vastaavat kulut koskevat vierasta pääomaa ja ne edustavat painolaskelmissa koneen pitoajan mukaista keskimääräistä vuotuista kustannusta. Vieraan pääoman osuus yritysten liikevaihdosta on eri vuosina vaihdellut keski- määrin 70-80 prosentin välillä. Metsätraktoreiden pitoaikana on pidetty vajaata 7 vuotta ja hakkuukoneiden runsasta 6 vuotta. Pääoman poisto perustuu yrityksen te- kemiin todellisiin poistotarpeisiin. Poistojen osuus kokonaiskustannuksista on met- sätraktoreilla 25,5 ja hakkuukoneilla 27,8 prosenttia. Vakuutusmaksuissa ovat yleisimmät vakuutukset, kuten työkoneiden palo- ja var- kausvakuutus, liikennevakuutus sekä vastuuvakuutus. Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin korkoi- hin. Painolaskelmissa käytetty korkoprosentti on 6,5 prosenttia ja se kuvaa sekä uu- sien että vanhojen lainojen keskimääräistä korkoa.
6 Hallintokuluihin kuuluvat erilaiset toimistokulut, tilitoimistojen kirjanpitopalvelu, matkustuskulut sekä yrittäjän oman auton käyttökulut. Hakkuukoneiden hallinto- kustannuksia on lisäksi työnjohdon palkat. Oman auton käyttömenot perustuvat ajokilometreihin, joita metsätraktoriyrityksille on oletettu kertyvän 7 000 vuodessa ja hakkuukoneyrityksille 10 000. 5 Kustannustekijät ja niiden hintaseuranta Metsäalan konekustannusindeksin kustannustekijöistä muuttuvia kustannuksia edustavat
- poltto- ja voiteluaineet,
- korjaus ja huolto, teräketjut ja sahalaipat sekä
- kuljetukset. Kiinteitä kustannuksia ovat
- palkat,
- välilliset palkat,
- matka- ja majoituskulut,
- pääoman arvonalennus,
- korkokustannukset,
- vakuutusmaksut ja
- hallintokulut. Täydellisen indeksin tuottaminen on käytännössä usein mahdotonta, jonka vuoksi joudutaan tekemään laadintatyötä helpottavia ratkaisuja. Kun painolaskelmissa py- ritään ottamaan huomioon - joko laskien tai arvioiden - kustannustekijät mahdol- lisimman kattavasti, hintaseurantaan voidaan sen sijaan valita melko rajoitettu joukko muuttujia. Isoa hyödykejoukkoa kuvataan muutamien ns. edustavien hyö- dykkeiden avulla. Niiden hintoja seurataan kuukaudesta toiseen ja niistä lasketaan pisteluvut. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden metsäkoneiden ostohintojen muutoksia ja oletetaan, että kaikkien koneiden ostohinnat muuttuvat samalla taval- la. Hintamuuttujien valintaan vaikuttavat myös käytännölliset seikat. Tiedon puut- tuessa kokonaan turvaudutaan ilmiötä mahdollisimman hyvin kuvaavaan korvaa- vaan aikasarjaan. Metsäalan konekustannusindeksissä on seuraavia hintanimikkeitä ja/tai hyödykkei- tä: Palkat Palkkakustannuksia seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisilla ohje- tuntipalkoilla palkkaryhmissä II ja III. Metsätraktoreissa palkkaryhmä II vastaa vaativiin tehtäviin pystyvien korjaustaitoisten metsäkoneiden kuljettajien ja käyttä- jien palkkoja. Hakkuukoneissa palkkaryhmä III vastaa ammattitaitoisen metsä- koneasentajan sekä erityisen vaativiin tehtäviin pystyvien korjaustaitoisten met- säkoneiden kuljettajien ja käyttäjien palkkoja. Välilliset palkat Välillisiä palkkakustannuksia seurataan ns. sosiaalipalkoilla sekä sosiaalivakuu- tusmaksuilla. Sosiaalipalkkoja ovat lomapalkka, lomaltapaluuraha, sairaus- ja ta- paturma-ajan palkka, palkalliset vapaapäivät sekä työajan lyhentäminen. Sosiaali- vakuutusmaksuja ovat eläkevakuutusmaksu (LEL), työnantajan sosiaaliturvamak- sut, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja työnanta- jan vastuuvakuutusmaksu sekä työterveyshuolto. Sosiaalipalkat määräytyvät pro- sentteina palkoista ja sosiaalivakuutusmaksut prosentteina palkkasummasta (palkat
- sosiaalipalkat). Tämän kustannuserän kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välil-
7 listen palkkojen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat muu- tokset. Matka ja majoitus Matka- ja majoituskuluja seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisella henkilöauton käytöstä maksettavalla kilometrikorvauksella, II luokan ylläpitokor- vauksella sekä ateriakorvauksella. Poltto- ja voiteluaineet Poltto- ja voiteluaineissa seurataan kuluttajien maksamaa kevyen polttoöljyn hintaa sekä öljy-yhtiöiden ilmoittamia moottori-, teräketju- ja hydrauliöljyjen myyntihin- toja. Kevyen polttoöljyn hinta on kerätty eri puolelta Suomea ja se saadaan Kulut- tajahintaindeksistä. Korjaus ja huolto, teräketjut ja sahalaipat Työkustannuksia seurataan korjaamojen tuntiveloitushinnoilla. Varaosien (kulu- tusosien) hintaseurannassa ovat metsätraktoreiden hydrauliletkut, hydraulipumput, renkaat sekä ketjut. Hakkuukoneiden varaosien hintaseurannassa ovat hydraulilet- kut, hydraulipumput, pituusanturit sekä hydraulimoottorit. Seurataan teräketjujen ja sahalaippojen ohjehintoja. Kuljetus Työkoneiden kuljetuksesta aiheutuvia kuluja seurataan kuljetusliikkeiden lavetti- siirtomaksuilla 75, 100 ja 150 km/ sivu pituisilta matkoilta. Pääoman poisto Pääoman poistoa seurataan myydyimpien metsätraktori- ja hakkuukonemerkkien myyntihinnoilla. Konemerkkien väliset painot on arvioitu eniten myytyjen merkki- en ja mallien perusteella. Korot Seurataan Suomen Pankin julkaisemia 3 kuukauden ja 12 kuukauden euribor - korkoon sidottujen luottojen kannan keskikorkoja sekä pankkien yrityksille antami- en luottojen kannan keskikorkoa. Kullakin sarjalla on kolmasosan paino korkokus- tannuksista. Korkokustannukset riippuvat keskikoron ja pääoman hinnan kehityk- sestä. Vakuutukset Vakuutusmaksuissa seurataan metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden palo- ja var- kausvakuutusmaksujen keskiarvoa sekä moottorityökoneiden liikennevakuutus- maksua. Hallinto Tilitoimistopalvelujen kustannuksia seurataan kaupan konttorihenkilökunnan tau- lukkopalkalla (palkkaryhmä D, 11 vuoden työkokemus, II paikkakuntakalleusluok- ka). Työnjohdon kustannusmuutoksia seurataan metsätoimihenkilöiden sopimusko- rotuksilla. Yrittäjän oman auton käyttökuluja seurataan verohallituksen vahvista- malla verottomalla kilometrikorvauksella.
8 Toimistokulujen seurannassa on Kuluttajahintaindeksin alaindekseistä muodostettu kori, joka sisältää toimistovuokria kuvaavan kokonaisindeksin, sähkön, juna-, taksi- ja kotimaan lentomatkat, posti- ja puhelinmaksut, tietojenkäsittelylaitteet, sanoma- ja aikakauslehdet sekä paperi- ja piirustustarvikkeet. 6 Indeksin laskenta Metsäalan konekustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla, jossa pe- rusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen 2000.
10 i
i
P =
A *
P
2000,t i=1
2000
2000,t
missä
P =
Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t
2000t
i
A = Kustannustekijän i suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2000
2000
i
P =
Hintaindeksi kustannustekijän i kustannuskehitykselle vuodesta 2000 ajankohtaan t
2000,t
Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan
painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toi-
seen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden vä-
lein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muutta-
maan useammin kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai kor-
vautuminen toisella toteutetaan siten, että se ei vaikuta indeksin pistelukuihin.
7 Indeksin tuotanto, tuotteet ja saatavuus
Tilastokeskus tuottaa Metsäalan konekustannusindeksiä kuukausittain aina kyseistä
kuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Kokonaisindeksien lisäksi lasketaan
kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja metsätraktoreille ja hakkuukoneille sekä
koko metsäalalle. Uuden 2000=100 –indeksin pistelukuja on saatavana tammi-
kuusta 2000 lähtien. Vanhojen 1990=100 ja 1995=100 –painorakenteen mukaisten
konetyyppien kokonaisindeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla (kuukausipaket-
tien taulut 1a ja 1b).
Metsäalan konekustannusindeksistä tehdään sekä julkaisua että kuukausitulostetta,
jotka kummatkin ovat tilattavissa paperimuotoisena tai sähköisenä. Pisteluvut jul-
kaistaan kuukausittain yhdessä Maarakennuskustannusindeksin ja Maarakennusalan
konekustannusindeksin kanssa. Julkaisussa on kokonaispistelukujen lisäksi kustan-
nustekijän mukaiset pisteluvut kokonaisindeksistä sekä viimeisimmät pisteluvut
1995=100 indeksistä. Julkaisua laajemmassa kuukausitulosteessa on kustannuste-
kijöiden mukaan eritellyt pisteluvut myös konetyyppikohtaisesti.
Metsäalan konekustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä.
Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimää-