markki_2005-08-08_men_001.pdf

MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE Perinteisten maarakennuskoneiden, kunnossapitokoneiden ja ajoneuvonosturien kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2000 - kesäkuu 2005 ELOKUU 2005 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 2001 2002 2003 2004 2005 % Maarakennuskoneet Kunnossapitokoneet Ajoneuvonosturit

2(8) SISÄLLYSLUETTELO MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100............................................................. 1 MENETELMÄSELOSTE............................................................................................................... ...................................... 1 1 TAUSTAA ......................................................................................................................................................................... 2 2 KÄYTTÖ ........................................................................................................................................................................... 3 3 LASKENTA..................................................................................................................... .................................................. 3 4 PAINORAKENNE ................................................................................................................. ........................................... 4 5 HINTASEURANTA .......................................................................................................................................................... 5 5.1 Palkat..................................................................................................................... ..................................................... 5 5.2 Välilliset palkat.......................................................................................................... ................................................. 6 5.3 Matka- ja päivärahat .................................................................................................................................................. 6 5.4 Korjaus ja huolto ........................................................................................................................................................ 6 5.5 Polttoaineet............................................................................................................... .................................................. 6 5.6 Vakuutukset................................................................................................................ ................................................. 7 5.7 Siirrot.................................................................................................................... ...................................................... 7 5.8 Pääoman poisto .......................................................................................................................................................... 7 5.9 Korot...................................................................................................................... ..................................................... 7 5.10 Hallinto.................................................................................................................. ................................................... 7 6 YLLÄPITO JA SAATAVUUS........................................................................................................ .................................. 8 1 TAUSTAA Maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) tuottaminen aloitettiin Tilastokeskuksessa vuo- den 1991 alussa Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n sekä Koneyrittäjien liitto ry:n toimeksian- nosta. Indeksin perusvuosi oli 1990 ja sen varhaisimmat pisteluvut koskivat vuotta 1989. Tilastokeskus julkaisee myös maarakennuskustannusindeksiä (MAKU). Se eroaa kuitenkin oleellisesti konekustannusindeksistä. Edellinen indeksi kuvaa laajasti maarakennukseen liittyviä kustannuksia kul- jetus-, tarveaine- ja murskausurakkakustannuksineen. Konetöihin liittyvät kustannukset ovat vain osa maarakennuskustannusindeksin kokonaiskustannuksista. Maarakennusalan konekustannusindeksi mit- taa maarakennusalan yrittäjien koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hinta- kehitystä. Maarakennusalan konekustannusindeksiä uudistettiin perusteellisesti 1990-luvun lopulla. Uudistus käynnistettiin 1998 ja ensimmäiset 1995=100 -pisteluvut tuotettiin helmikuussa 2000. Kun vanhassa 1990=100 -indeksissä tuotettiin erillisiä kustannusindeksejä kuudesta maarakennusalan koneryhmästä, yhdistettiin 1995=100 -indeksissä neljä konetyyppiä yhdeksi kokonaisuudeksi ja pienehkön merkityk- sen omaavat koneet, puskutraktorit ja traktoridumpperit, poistettiin indeksistä kokonaan. Myös kunnos- sapitokoneiden osaindeksiä parannettiin lisäämällä siihen kuorma-autojen ja aurauskaluston käytön kustannuksia. Nykyinen 2000=100 maarakennusalan konekustannusindeksi noudattaa pitkälti edeltäjänsä rakennetta. Se mittaa tela- ja pyöräalustaisten kaivukoneiden, traktorikaivureiden, pyöräkuormaajien sekä kunnos- sapitokoneiden ja kuljetuskaluston käyttöön liittyvien kustannustekijöiden hintamuutoksia. Koska edel- linen uudistus toteutettiin hyvin perusteellisena ja melko myöhään, ei 2000=100 -uudistuksessa ollut tarvetta suuriin korjauksiin. Painorakennetta korjattiin polttoainehintojen toteutuneella nousulla ja pe- rusvuosi muutettiin vuodeksi 2000. Maarakennusalan konekustannusindeksin suunnittelussa ja uudistuksissa on ollut alusta saakka keskei- senä asiantuntijana professori Jouko Kankainen Teknillisestä korkeakoulusta. Tilastolla on ollut myös eri käyttäjäosapuolia edustava taustaryhmän valvomassa uudistuksia. Taustaryhmässä ovat olleet edus- tettuna Asfalttiliitto ry, Koneyrittäjien liitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Maarakentajien Keskus- liitto ry, Tiehallinto ja Tieliikelaitos. 3(8) 2 KÄYTTÖ Maarakennusalan konekustannusindeksiä käytetään hyväksi konepalvelujen myyjien ja ostavien väli- sissä hinta- ja sopimusneuvotteluissa, joissa tarvitaan tietoa tapahtuneista hintojen muutoksista. Tilastoa käytetään myös kustannus- ja kannattavuuskehityksen seurannassa sekä apuna talous- ja kustannusarvi- oita laadittaessa. Indeksin luotettavuus ja sopivuus eri käyttötilanteissa riippuu seuraavista tekijöistä:

Kuinka hyvin panosrakenne vastaa tutkittavaa ilmiötä?

Vastaavatko indeksissä olevat hyödykkeet todellisuudessa käytettyjä hyödykkeitä?

Säilyvätkö hyödykkeet laadultaan ja ominaisuuksiltaan samoina?

Minkälainen hyödykkeiden hintahajonta on? Indeksin laskemisessa käytetään usein luottamuksellisia tietoja ja tietojen on oltava riippumattomia laskettavan indeksin kehittymisestä. Hintatietojen toimittajien ja hyödykkeiden täsmälliset määritelmät ovat tämän vuoksi vain Tilastokeskuksen tiedossa. Luottamuksellisuudesta seuraa, etteivät indeksin käyttäjät tunne hyödykkeiden hintatietojen hajontaa, eivätkä voi tunnistaa, tapahtuuko hyödykkeiden laadussa muutoksia. Sen sijaan indeksin käyttäjän on tunnettava oman tuotantonsa erot indeksin panos- rakenteeseen verrattuna omaa käyttötarkoitustaan silmällä pitäen. Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa keskimääräisen yrityksen ja tyypillisen koneen kustan- nuskehitystä. Tilasto ei kuvaa yksittäisen maarakennusalan yrityksen kustannuskehitystä, jos sen kus- tannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta. Hintaindeksien ominaisuuksiin kuuluu, että ne eivät ota huomioon tuottavuuden muutoksia. 3 LASKENTA Maarakennusalan konekustannusindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyres´n hin- taindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen sekä valittujen hyödykkei- den kuukausittaisen hintaseurannan.

Iot = Σ n i=1 Σ i=1 n pi t pi 0

W i 0 W i 0
100

missä

Iot = indeksiluku hetkellä t, kun indeksiluku hetkellä 0 on 100

pi 0 = muuttujan i hinta perusvuonna

pi t = muuttujan i hinta hetkellä t

Wi 0 = muuttujan i arvo-osuus eli paino perusvuonna

n = muuttujien lukumäärä

4(8) 4 PAINORAKENNE Maarakennusalan konekustannusindeksin 2000=100 painorakenne on pitkälti edeltäjänsä kaltainen. Maarakennuskustannusindeksin 1995=100 painorakennetta on korjattu vain vuodesta 1998 toukokuu- hun 2000 tapahtuneella polttoaineiden hintojen nousulla. Maarakennusalan konekustannusindeksin osaindeksit ovat maarakennuskoneet ja kunnossapitokoneet sekä kokonaisindeksistä erillään oleva ajoneuvonosturit. Kokonaisindeksistä maansiirtokoneiden osuus on 70 prosenttia ja kunnossapitokoneiden 30 prosenttia. Perinteisiä maarakennusalan koneita edustavat tela- ja pyöräalustaiset kaivukoneet, traktorikaivurit sekä pyöräkuormaajat. Maarakennuskoneiden pääomakustannukset on jaettu eniten myydyille koneille koneiden myyntitilastoja hyväksi käyttäen seuraavasti: Tela-alustaiset kaivukoneet
KKHt 35 % Pyöräalustaiset kaivukoneet KKHp 11 % Traktorikaivurit KUP 27 % Pyöräkuormaajat KKT 27 % . Kunnossapitokaluston osaindeksi muodostuu kunnossapitokoneista - tiehöylistä, lakaisukoneista ja eri- koistraktoreista - sekä kunnossapidossa käytetyistä kuorma-autoista ja lisälaitteista seuraavasti: Kunnossapitokoneet 60 % Kuljetuskalusto 40 %. Vuoden 1995=100 -indeksissä perinteisten maarakennuskoneiden painorakenne oli määritelty viiden erilaisia maansiirtokoneita omistavan yrityksen vuoden 1998 oikaistujen kirjanpitotietojen avulla. Ko- neita yrityksillä oli 10-21 kappaletta. Yritysten toiminta oli tapahtunut osittain yrityspaikkakunnalla ja osittain yrityksen kotipaikkakunnan ulkopuolella. Koneiden pitoajat, rahoitus ja hallinto vaihtelivat yrityksittäin. Kunnossapitokoneiden painorakenne oli laskettu käyttäen kunnilta, Tielaitokselta ja kah- delta yrittäjältä saatuja toteutumatietoja. Kunnossapitoautojen panosrakenne on sama kuin keskiraskaan kuorma-auton lisättynä pääomaan lisälaitteiden pääomakustannus. Ajoneuvonostureiden painorakenne perustui kahden yrityksen vuoden 1998 kirjanpitotietoihin ja 10 yrityksen tilinpäätöstietoihin. Maarakennusalan konekustannusindeksin kustannustekijät ovat: – palkat – välilliset palkat – matka- ja päivärahat – korjaus ja huolto – polttoaineet – vakuutukset – siirrot – pääoman poisto – rahoituskulut (korot) – hallinto.

5(8) Taulukko 1. Maarakennusalan konekustannusindeksin 2000=100 painorakenne, % kokonaiskustannuk- sista 5 HINTASEURANTA Painolaskelmissa pyritään ottamaan huomioon joko laskien tai arvioiden kustannustekijät mahdolli- simman kattavasti. Hintaseurantaan voidaan valita sen sijaan rajoitettu joukko muuttujia ja isoa hyödy- kejoukkoa kuvataan muutamien edustavien hyödykkeiden avulla. Indeksissä seurataan esimerkiksi eräiden maarakennusalan koneiden ostohintojen muutoksia ja oletetaan, että kaikkien koneiden osto- hinnat muuttuvat samalla tavalla. Osa yksilöityjen kustannustekijöiden hintatiedoista kerätään indeksin omilta tiedonantajilta, osa hinta- tiedoista saadaan muihin tilastoihin kuten Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahin- taindeksiin kerättävistä hintatiedoista. Indeksin laskemisessa hintatietojen on oltava riippumattomia laskettavan indeksin kehittymisestä. Hin- tatietojen toimittajien ja hyödykkeiden täsmälliset määritelmät ovat tämän vuoksi vain Tilastokeskuk- sen tiedossa. 5.1 Palkat Maarakennusalan konekustannusindeksissä palkanmuutoksia seurataan työehtosopimuksen mukaisilla taulukkopalkoilla eikä näin ollen sopimuskorotuksia ylittäviä palkankorotuksia (palkkaliukumia) oteta huomioon. Toteutunutta palkkakehitystä mittaavia palkkatilastoja ei käytetä hyväksi niiden liian pitkän julkaisuviiveen vuoksi. Palkanmuutoksia seurataan Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa sovituilla taulukkopalkoilla: Maaliskuuhun 2004 saakka seurattiin 15 prosentin ammattitaitolisällä korotettua perustuntipalkkaa I paikkakuntakalleusluokassa ja maaliskuusta 2004 lähtien IV:n ja V:n palkkaryhmän keskiarvoa lisätty- nä 1 sentillä. Maaliskuussa luovuttiin myös tehotuntilisän ja ajoneuvonostureita koskevan vastuulisän seurannasta. Hintaseurannassa ollut ajolisä vaihdettiin työkohtaiseksi lisäksi. Maarakennus- Kunnossapito- Yhteensä Ajoneuvo- koneet koneet nosturit 70 30 100 1 Palkat 19,5 25,1 21,2 13,7 2 Välilliset palkat 14,5 13 14,1 10,2 3 Matka- ja päivärahat 2,3 0,2 1,7 4,1 4 Korjaus- ja huolto 8,9 11,4 9,7 12,2 Korjauspalvelut 4,5 5,6 4,8 6,1 Varaosat 4,5 4,9 4,6 6,1 Kuorma-autojen ylläpito 0,9 0,3 5 Polttoaineet 13 10,9 12,4 9,9 6 Vakuutukset 1,4 3,4 2,0 4 7 Siirrot 0,6

0,4

8 Pääoman poistot 21,5 21,8 21,6 19,9 9 Rahoituskulut 10,8 8 10,0 11,5 10 Hallinto 7,5 6,2 7,1 14,5 Kokonaisindeksi 100,0 100,0 100,0 100,0

6(8) Kuorma-autoissa seurataan alalla yleisimmin noudatettuja kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukai- sia kuljettajien taulukkopalkkoja: 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla toimineiden tuntipalkkojen keskiar- vo paikkakuntakalleusluokassa II. 5.2 Välilliset palkat Välillisissä palkoissa seurataan sekä ns. sosiaalipalkkojen että sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä. So- siaalipalkat perustuvat maarakennusalan työehtosopimukseen sekä vuosilomalakiin. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkka ja lomaltapaluuraha, sairauden tai tapaturman aiheuttaman poissaolon palkka, itsenäisyyspäivän ja muiden palkallisten vapaapäivien palkka, työajan lyhentäminen sekä muut palkal- liset poissaolot. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan maksamat tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, ryh- mähenkivakuutus-, sosiaaliturva-, LEL -eläkevakuutus- ja vastuuvakuutusmaksut, työmarkkinajärjestön jäsenmaksu sekä vakiosuuruinen työterveyshuolto. Kuorma-autojen välillisiä palkkoja seurataan alalle tyypillisesti: Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomakorva- us, lomaltapaluuraha, sairausajan palkka, palkalliset vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen sekä tuu- raajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha. Vakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TEL maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät palkkojen suuruuden mukaan (% palkoista) ja sosiaalivakuutusmaksut palk- kasumman mukaan (% palkoista + sosiaalipalkoista). Välillisten palkkojen kustannuserän kehitykseen vaikuttavat siten paitsi sosiaalipalkkojen ja -vakuutusmaksujen perusteissa tapahtuvat muutokset myös palkoissa tapahtuvat muutokset. 5.3 Matka- ja päivärahat Seurataan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja sekä matkakulujen kor- vausta, jota maksetaan 10-20 kilometrin pituisilta matkoilta. Tästä kustannuserästä päivärahojen osuus on 80 ja matkarahojen 20 prosenttia. 5.4 Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon kustannukset ovat koneiden käyttökustannuksia, joita koituu yrityksen ulkopuo- listen korjaamojen huoltoa ja kulutusosia koskevista veloituksista sekä yritysten itsensä tekemissä kor- jauksissa tarvittavista koneenosista, rengaskuluista, voiteluaineista ja hydrauliöljyistä. Lisäksi tulevat kunnossapitoautojen pesu- ym. ylläpitokustannukset. Korjauksen ja huollon kustannuksissa seurataan korjaamojen tuntiveloitushintoja sekä erilaisten vara- ja kulutusosien hintoja. Korjaus- ja kulutusosien hintaseurannassa on vaihtomoottorin, latausgeneraatto- rin, kauhasylinterin männän varren, kauhan tapin, tiehöylän terän, lakaisukoneen harjan, renkaiden sekä hydrauliöljyn hintoja. Kunnossapitoautoissa seurataan huollon, alustan ja korin varaosien, voiteluainei- den sekä pesu- ym. ylläpitokulujen hintoja. 5.5 Polttoaineet Koneiden käyttökustannuksia ovat myös polttoaineet, joissa seurataan kevyen polttoöljyn hintaa sekä kuorma-autoja koskevaa dieselöljyn hintaa . 7(8) 5.6 Vakuutukset Työkustannusten, pääoman arvonalennuksen ja korkokustannusten lisäksi kiinteitä kustannuksia ovat vakuutusmaksut. Hintaseurannassa mukana ovat yleisimmät pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset: liikennevakuutus-, vastuuvakuutus- ja kuorma-autojen autovakuutusmaksut. 5.7 Siirrot Koneiden käyttökustannuksista siirtokulut koostuvat ulkopuolisten kuljetusliikkeiden lavettikuljetus- maksuista, joista on oma hintakyselynsä. 5.8 Pääoman poisto Seurataan yleisimpien maarakennusalan koneiden myyntihintoja. Tela-alustaisia kaivukoneita edustavat kokoluokat 14 ja 21 tonnia, pyöräalustaisia kaivukoneita 13 ja 16 tonnin koneet ja pyöräkuormaajia kokoluokat 10 ja 13 tonnia. Ajoneuvonostureissa on 30, 70 ja 100 tonnin kokoluokkaa olevia vaunu- ja autoalustaisia koneita. Kunnossapitokoneissa seurataan erikoistraktorin, tiehöylän ja lakaisukoneen hintoja sekä keskiraskai- den ja raskaiden kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden ja aurojen hintoja. 5.9 Korot Rahoituskulujen kustannuspaino perustuu vieraalle pääomalle maksettuihin korkoihin. Huomioon ote- taan sekä vanhojen että uusien lainojen korot. Seurataan Suomen Pankin julkaisemia 3 kuukauden ja 12 kuukauden euriborkorkoon sidottujen luottojen kannan keskikorkoja, pankkien yrityksille antamien lainojen kannan keskikorkoa sekä Suomen talletuspankkien euroalueen yrityksille antamien euromää- räisten lainojen keskikorkoa. Korkokustannuksiin vaikuttavat paitsi korkoprosentin muutokset myös pääoman hinnan muutokset. 5.10 Hallinto Hallintokuluja ovat omistajakuljettajan yrityksen johtamisesta saama palkka, tilitoimistojen käyttöön perustuvat tilipalvelut sekä muut erilaiset matka- ja toimistokulut. Kuorma-autojen erilaiset liiken- nöimismaksut sisältyvät myös hallintokustannuksiin. Johdon palkkakehitys seuraa rakennusalan teknisten toimihenkilöiden sekä kuorma-autoalan toimihen- kilöiden työehtosopimusten mukaisia yleiskorotuksia. Tilitoimistopalvelujen kustannukset seuraavat kaupan konttoritoimihenkilöiden työehtosopimuksen taulukkopalkkaa (hyvin koulutettu, 8 vuoden työ- kokemus, II paikkakuntakalleusluokka). Matkakuluja seurataan Kuluttajahintaindeksin juna-, lento- ja taksimatkojen hinnoilla. Toimistokuluja seurataan Kuluttajahintaindeksistä johdetulla toimistovuokrista, sähkön hinnasta, posti- ja puhelinmak- suista sekä konttoritarvikkeista koostuvalla indeksillä. Kuorma-autoja koskevia liikennöimismaksuja ovat moottoriajoneuvovero, katsastusmaksu ja liikennelupa, joista on oma hintatiedustelunsa.

8(8) 6 YLLÄPITO JA SAATAVUUS Tilastokeskus tuottaa maarakennusalan konekustannusindeksiä kuukausittain. Ilmestymispäivä on aina tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Mikäli päivä osuu viikonloppuun, on julkaisupäivä seuraava maanantai. Tilastokeskus tuottaa indeksipistelukuja perinteisten maansiirtokoneiden ja kunnossapitokoneiden osaindekseistä, em. konetyypit sisältävästä kokonaisindeksistä sekä erillisestä ajoneuvonosturien indek- sistä kustannustekijöiden mukaan eriteltyinä. Perusvuodeltaan 2000 olevia pistelukuja on saatavana tammikuusta 2000 lähtien. Vanhaa maarakennusalan konekustannusindeksiä 1990 = 100 jatketaan ket- juttamalla kokonaisindeksin sekä kunnossapidon ja ajoneuvonosturien osaindeksien osalta. Vuoden 1995=100 konetyyppien osaindeksejä, eli maarakennuskoneiden, kunnossapitokoneiden ja nostureiden indeksejä, jatketaan myös ketjuttamalla kokonaisindeksien osalta mutta ei kustannustekijäkohtaisten alaindeksien osalta. Ketjutuskuukausi on elokuu 2003. Maarakennusalan konekustannusindeksistä tehdään julkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Kuukausijulkaisu sisältää maarakennuskoneiden, kunnossapitokoneiden ja ajoneu- vonosturien kokonaispisteluvut sekä kokonaisindeksin pisteluvut kustannustekijöittäin 2000=100. Jul- kaisussa on myös vuoden 1995 = 100 kokonaisindeksin ja konekohtaisten osaindeksien ketjutetut pis- teluvut. Konekustannusindeksin lisäksi julkaisu sisältää maarakennuskustannusindeksin ja metsäalan konekustannusindeksin pistelukuja. Kuukausituloste sisältää julkaisussa olevien tietojen lisäksi perinteisille maarakennuskoneille, kunnos- sapitokoneille sekä ajoneuvonostureille lasketut kustannustekijöittäin eritellyt 2000=100 -pisteluvut sekä vanhan 1990=100 kokonaisindeksin, kunnossapitokoneiden ja ajoneuvonosturien ketjutetut piste- luvut. Paperisten versioiden lisäksi maarakennusalan konekustannusindeksin julkaisu on tilattavissa myös sähköisenä Pdf -versiona ja kuukausipaketti sähköisenä Excel -liitetiedostona. Konekustannusindeksin pistelukuja ei ole saatavana ilmaiseksi Tilastokeskuksen internet-sivuilta, koska tilasto kuuluu maksul- lisiin tilastoihin. Kuukausipaketti ja erityisindeksit toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat - yksiköstä ja julkaisu Tilastokeskuksen julkaisumyynnistä. Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa metsäalan koneista, talon- ja maarakentamisesta sekä kuorma-auto-, linja-auto-, taksi-, invataksi-, sairaankuljetus- ja raideliikenteestä.